Rantaluhtia kartoitettiin Puruvedellä ensimmäistä kertaa Suomessa

Uutinen 28.6.2021 klo 14.13
Rantakasvillisuutta.
Rantaluhdat ovat monimuotoisia ja arvokkaita luontotyyppejä, jotka myös suodattavat järviin tulevia vesiä. Kuvassa luhtakasvillisuutta Puruveden Suokonlahdelta: suomyrtti-, sara- ja ruokoluhtaa. © Kimmo Syrjänen

Erittäin monimuotoisia ja lajistoltaan runsaita rantaluhtia kartoitettiin ensimmäistä kertaa Suomessa Puruvedellä. Luhdat ovat vesistöjen rannoilla esiintyviä tulvavaikutteisia soita, jotka edistävät vesiensuojelua. FRESHABIT LIFE IP -projektissa kehitettiin ensimmäistä kertaa Natura-alueen rantaluontotyyppien kartoitusmenetelmiä, joita sovellettiin Puruveden Hummonselälle.

Tuore selvitys muodostaa perustan vähän tutkitun rantaluonnon muutosten seurantaan. Selvityksessä määritettiin maastossa sekä kansallinen että EU:n luontodirektiivin mukainen Natura 2000 -luontotyyppi sekä selvitettiin rantakasvillisuuden lajiston runsaussuhteita.

”Ruovikkoisilla ja ruohoisilla rantaluhdilla elää runsaasti kasveja ja eläimiä, etenkin hyönteisiä ja muita selkärangattomia. Ne ovat myös luontodirektiivin suojaamien sudenkorentojen ja viitasammakon elinympäristöjä. Hummonselän rantojen suomyrttiluhdat ovat valtakunnallisesti harvinainen ja uhanalainen suoluontotyyppi”, kertoo ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen Suomen ympäristökeskuksesta. ”Luhtia on monin paikoin kuivatettu, minkä seurauksena ne ovat kasvaneet umpeen ja niiden lajisto on köyhtynyt.”

Kaukokartoitusmenetelmät ja vedenkorkeusmallit apuna

Hankkeessa selvitettiin myös, miten avointen ja puustoisten rantaluhtien kasvillisuutta voidaan tyypitellä erilaisin kaukokartoitusmenetelmin. Puustoisten ja avointen luhtien paikantamiseen ja karkeaan kuviointiin soveltuu hyvin vääräväri- eli infrapunailmakuva, jossa kasvipeite saa enemmän sävyjä kuin pelkän näkyvän valon aallonpitoalueen kuvissa. Se on usein karkeampiresoluutiosta satelliittikuvaa käyttökelpoisempi kasvillisuuden luokittelussa. Tarkka vedenkorkeusmalli taas tarjosi parhaan keinon visualisoida nopeasti potentiaalisia luhta- ja tulvametsäkohteita laajalla alueella.

Luhdat suodattavat järviin laskevia valumavesiä

Luhdat ovat tärkeitä myös järven veden laadun kannalta, sillä ne suodattavat valuma-alueelta järveen laskevia vesiä. Jo yksittäiset ojat riittävät muuttamaan luhdan kasvillisuutta ja hydrologiaa sekä lisäämään ravinteiden ja humuksen huuhtoutumista kirkasvetiseen ja niukkaravinteiseen Puruveteen.

Ojitukset ja hakkuut vaarantavat Puruveden tilan

Hummonselän valuma-alueelle kohdistuu kova käyttöpaine. Alueen suot on suurelta osin ojitettu, mikä heikentää järviveden laatua ja lisää haitallisia leväkukintoja. Pohjavesialueilla sijaitsevien metsäojitettujen soiden käsittelyssä ja vesiensuojelussa tulee olla erityisen tarkkana etenkin kunnostusojitusten yhteydessä.

Valuma-alueella tehtävät kunnostusojitukset ja suometsien hakkuut edellyttäisivät huolellista harkintaa, koske ne vaikuttavat todennäköisesti suoraan haitallisesti Natura-luontotyypin ”karut kirkasvetiset järvet” suojelutasoon Hummonselällä ja laajemminkin Puruvedellä.

”Kaikkia vesien tilaa parantavia toimia tulee edistää pikaisesti, muun muassa metsäojitettujen soiden ja luonnon puhdistamoina toimivien rantaluhtien ennallistamista”, sanoo kehittämispäällikkö Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskuksesta.

Lisätietoja

  • Biodiversiteetti: ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus,
    puh. 0295 251 666, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Veden laatu: kehittämispäällikkö Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus,
    puh. 0295 251 165, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Kaukokartoitus: vanhempi tutkija Seppo Tuominen, Suomen ympäristökeskus,
    puh. 0295 251 706, etunimi.sukunimi@syke.fi
  • Raportti: Puruveden Hummonselän rantaluontotyypit ja rantakasvillisuus.

Kohderyhmä: