Uudistettava ilmastolaki mahdollistaa aiempaa tehokkaampaa ilmastopolitiikkaa

Tiedote 5.7.2021 klo 9.00
© rodeo.fi

Suomen ympäristökeskus SYKE on arvioinut uudistettavan ilmastolain merkittävimpiä vaikutuksia nykyiseen ilmastolakiin verrattuna. Arviointi on perustunut keväällä 2021 laadittuihin säännös- ja perusteluluonnoksiin, joihin on kohdistunut muutoksia vielä arvioinnin tekemisen jälkeen. Edeltäjänsä tapaan laki olisi puitelaki, joka velvoittaisi valtion viranomaisia laatimaan ilmastosuunnitelmia ja seuraamaan niiden toteutumista. Tällaisia olisivat pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma, kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.

Uudistus lisää ilmastopolitiikan konkretiaa ja ennakoitavuutta

Uudistettavan ilmastolain vaikutuksia arvioitiin ottaen huomioon sekä uudistukselle asetetut tavoitteet että niiden vaikutukset muun muassa ilmastoon, ympäristöön ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksiin.

Ilmastolain muutokset, erityisesti uusien päästövähennystavoitteiden asettaminen, lisäisivät lain konkretiaa ja ennakoitavuutta, antaisivat selkänojaa päätöksille sekä tukisivat pitkäjänteistä ilmastopolitiikkaa. Vaikutuksia kohdentuu myös maankäyttösektoriin aiempaa enemmän ja järjestelmällisemmin. Tämä on merkittävää erityisesti nielujen vahvistamisen kannalta. Tavoitteiden selkeällä määrittämisellä tulisi olemaan myönteinen vaikutus kansalliseen päästö- ja poistumakehitykseen.

Ilmastotoimet tulevat vaikuttamaan kansalaisiin monin tavoin. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia voisivat edistää esimerkiksi kansalaisraati ja saamelainen ilmastoneuvosto. Hyödyt riippuvat keskeisesti siitä, miten raadin ja neuvoston toiminta toteutetaan ja miten se tukee ilmastosuunnitelmien valmistelua.

Ilmastosuunnitelmien laatiminen tulee vaatimaan viranomaistyötä ja suurin paine siitä kohdistuu ministeriöihin. Tämä edellyttää niissä osaamisen vahvistamista ja aiheuttaa kustannuksia, mikä luo painetta lisätä ilmastopolitiikan valmisteluun käytettäviä voimavaroja. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman laatiminen lisää etenkin maa- ja metsätalousministeriön voimavarojen tarvetta. Lisäksi laissa on avauksia, jotka voivat vaatia uutta erityisasiantuntemusta.

Kuntien rooli ja esimerkki vahvistuvat entisestään

Lain uudistus laajentaisi sen soveltamisalan koskemaan myös kunnallisia viranomaisia. Niiden olisi edistettävä toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan ilmastolain mukaisten tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Kuntien päätöksillä on suuri ilmastovaikutus, sillä ne vastaavat muun muassa alueidensa liikenteen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelusta. Osassa kuntia tehdään jo nyt hyvinkin kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Julkisten toimijoiden esimerkillä saattaa olla myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi kuluttajien sekä toiminnanharjoittajien käyttäytymiseen. Ilmastolain mukaiset tavoitteet voivat siten välillisesti vaikuttaa myös muihin kuin valtion ja kuntien tai kuntayhtymien viranomaisiin.

Lakimuutos päivitetään vastaamaan kansainvälisiä sitoumuksia

Suomen nykyinen ilmastolaki on vuodelta 2015. Vuonna 2019 käynnistettiin ilmastolain uudistus, jonka tavoitteena on esimerkiksi tukea esimerkiksi Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuoteen 2035 mennessä. Valmistelun lähtökohtana olivat hallitusohjelman ilmastolakia koskevat kirjaukset. Lakiuudistusta on valmisteltu ympäristöministeriössä.

Uudistettavan ilmastolain vaikutusten arvioinnista on vastannut Suomen ympäristökeskus ympäristöministeriön toimeksiannosta. Sen ovat laatineet SYKEssä ryhmäpäällikkö Sanna-Riikka Saarela, tutkija Tiina Piiroinen ja tutkija Paula Leskinen.

Lisätietoa

  • Tutkija Paula Leskinen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 29 525 2151
  • Ryhmäpäällikkö Sanna-Riikka Saarela, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 587

Aiheesta lisää


Kohderyhmä: