Tiedote 29.7.2021 klo 13.02
Monilla järvillä on kuluneella viikolla havaittu runsaasti tai erittäin runsaasti sinilevää. Sentinel-2-satelliittikuva eteläiseltä Pirkanmaalta maanantailta 26. heinäkuuta. Havainnot poimittu Järvi-meriwikistä 26.–27. heinäkuuta välisenä aikana. © SYKE-aineisto, sisältää muokattua Copernicus Sentinel-2 -dataa (2021)
Sinilevää on havaittu sisävesillä edellistä viikkoa runsaammin. Havainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin ja reheviin lahtiin. Rannikoilla ja Saaristomerellä sinileväkukinnat ovat runsastuneet. Avomerellä merkittäviä pintalevälauttoja on esiintynyt vain Selkämerellä ja Suomenlahden länsiosassa. Loppukesällä sinileväkukinnoista vapautuva pigmentti voi värjätä vettä ja rantoja turkoosinsiniseksi.
Sinilevän määrä sisävesien valtakunnallisen sinileväseurannan havaintopaikoilla runsastunut
Järvillä sinilevää esiintyy lähes koko Suomessa keskimääräistä enemmän. Hieman sinilevää havaittiin 49:llä, runsaasti sinilevää 12:lla ja erittäin runsaita kukintoja havaittiin kolmella havaintopaikalla. Sinilevähavainnot painottuvat Suomen eteläosien reheviin järviin tai järvien reheviin lahtiin.
Kansalaisilta on tullut useita ilmoituksia sinilevästä Järvi-meriwikiin ja vesi.fi:n karttapalveluun. Virallisen seurannan ulkopuolisia havaintoja oli tehty viime viikonlopun ja tämän viikon aikana noin 150, joista kahdessa kolmasosassa oli havaittu sinilevää. Kansalaiset ovat ilmoittaneet myös runsaista ja erittäin runsaista sinilevän pintaesiintymistä järvillä kautta Suomen.
“Runsaita ja erittäin runsaita sinilevän pintakukintoja havaitaan tavallisesti järvillä heinäkuun lopulta elokuun alkuviikoille saakka, joten tämänhetkinen tilanne järvillä on ajankohdalle tyypillinen”, kertoo korkeakouluharjoittelija Jere Laine Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvien pintalämpötilat ovat suurin osin yhdestä kahteen astetta pitkänajan keskiarvoa lämpimämpiä. Pintavesien lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa 20–23 asteen välillä, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla 18–20 asteen välillä sekä Lapin alueella 10–16 asteen välillä.
Kuivuva sinilevämassa voi värjäytyä siniseksi
Sinilevät eli syanobakteerit sisältävät fykosyaniini-nimistä yhteyttämispigmenttiä, joka sitoo auringonvaloa syanobakteerien yhteyttäessä. Vaikka sinileväkukinnat ovat väriltään vihreitä tai kellertäviä, sinilevämassa voi kuivuessaan värjäytyä sinivihreäksi, vihreäksi tai turkoosiksi. Värjäytyminen johtuu siitä, että fykosyaniini-pigmentti vapautuu hajoavista bakteerisoluista. Loppukesällä ja etenkin syksyisin kuolleista sinileväsoluista vapautuva pigmentti voi värjätä vettä ja rantoja turkoosinsiniseksi.
Rannikoilla tilanne ajankohtaan nähden tyypillinen, runsaita havaintoja etenkin Saaristomerellä ja Merenkurkun sekä Perämeren eteläosan välisellä rannikolla
Rannikolla sinilevähavainnot ovat lisääntyneet huomattavasti viime viikkoisen voimakkaasti laskeneen havaintomäärän jälkeen. Siitä huolimatta havaintomäärä jää hieman alhaisemmaksi kuin vuosien 1998–2020 keskiarvomäärä tänä ajankohtana. Järvi-meriwikin mukaan Selkämeren rannikolla on muutamia havaintoja, jotka osoittavat paikoin runsaita sinileväesiintymiä Kaskisen, Rauman ja Pyhärannan edustalla. Saaristomerellä kukintoja on ollut paljon ja ne ovat runsaita. Havaintoja on tehty noin 20 eri puolilta saaristoa. Myös Merenkurkun ja Perämeren eteläosan välisellä rannikolla on havaittu runsaita sinileväesiintymiä Uudestakaarlepyystä Kannukseen asti. Sinilevää on esiintynyt etenkin Selkämeren, Saaristomeren ja Suomenlahden sellaisissa suljetuissa merenlahdissa, joiden vedenvaihto ulapan kanssa on rajoitettua.
Sinilevää on havaittu edellä mainituilla rannikkoalueilla myös satelliittikuvissa, joissa on nähtävissä pinnalle muodostuneita leväkasaumia. Suomenlahdella sinilevää ei ole havaittu Järvi-meriwikin mukaan juuri ollenkaan lukuun ottamatta yksittäisiä vähäisen määrän havaintoja. Myöskään pohjoisen Perämeren rannikolla sinilevää ei esiinny kuin hieman yhdellä havaintopaikalla. Meriveden pintalämpötilat ovat Ilmatieteen laitoksen mukaan nousseet jonkin verran. Perämerellä on mitattu 17–22 astetta, Selkämerellä puolestaan 16–20 astetta, mutta kumpuamista on paikoin etenkin Uudessakaupungissa, jossa pintalämpötila on tipahtanut 12 asteeseen. Saaristomerellä pintavesi on 19–20-asteista ja Suomenlahdella 16–20-asteista.
Avomerialueilla merkittäviä pintalevälauttoja Selkämerellä ja Suomenlahden länsiosassa
Selkämeren ulapalla oleva sinilevälautta on pysynyt havaittavissa satelliittikuvissa ja vahvistunut verrattuna tuuliseen edellisviikon tilanteeseen. Saaristomerellä on alkuviikosta havaittu pintalevää etenkin Ahvenanmaan maakuntarajan itäpuolisessa sisä- ja ulkosaaristossa sekä Saaristomeren kansallispuistossa Korppoon ja Jurmon välisellä ulappa-alueella. Suomenlahdella on havaittu koko pituudelta Suursaareen asti veteen sekoittunutta sinilevää, mutta merkittäviä pintalauttoja on esiintynyt vain Suomenlahden länsiosassa. Aivan viime päivinä pilvisyys on estänyt satelliittihavaintojen teon, mutta on odotettavissa, että lähipäivien kovat tuulet sekoittavat jäljellä olevat pintalautat meriveteen.
Alg@line-kauppalaivahavaintojen perusteella sinileväpigmentti on koholla Suomenlahden läntisellä avomerialueella ja Ahvenanmaan eteläpuolella. Utön tutkimusasemalla sinilevän biomassa on ylittänyt kukintarajan 26.–28. heinäkuuta välisenä aikana ja on edelleen koholla.
Sunnuntain 25. heinäkuuta Sentinel-3-satelliittikuva näyttää havainnollisesti Suomen lähialueiden sinilevätilanteen. Selkämeren ulapalla oleva sinilevälautta on pysynyt havaittavissa satelliittikuvissa. Rannikolla kukintoja esiintyy alueittain. Suomenlahdella merkittäviä pintalauttoja on esiintynyt vain sen länsiosissa. Lähikuvat Porvoon ja Hangon edustalta ovat 26. päivän Sentinel-2-satelliittikuvista. © SYKE-aineisto, sisältää muokattua Copernicus Sentinel-2 ja Sentinel-3 -dataa (2021)
SYKE seuraa sinilevien esiintymistä osana ympäristön tilan seurantaa
Valtakunnallinen sinileväseuranta perustuu pintaveteen nousseiden sinileväesiintymien havainnointiin, ja sen tarkoitus on antaa yleiskuva sinilevätilanteesta eri vesistöissä. Seuranta toteutetaan osana ympäristön tilan seurantaa yhteistyössä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisten sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken. Myös Suomen rotarit on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa sinileväseurannassa.
Sinileväseurantaan kuuluu yli 400 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja rannikolla sekä saaristossa. Avomerialueiden sinilevätilanteesta saadaan tietoa pääasiassa satelliittihavainnoista, mutta myös Rajavartiolaitokselta, merentutkimusalus Arandalta, Utön ilmakehän ja merentutkimusaseman automaattisesta kuvantamislaitteesta sekä risteily- ja kauppalaivoilta (MS Finnmaid ja MS Silja Serenade), joihin on asennettu Alg@line-mittauslaitteisto. Avomerialueiden osalta sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laaditaan yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen Meripalveluiden kanssa.
Suomen ympäristökeskus tiedottaa yleisestä valtakunnallisesta sinilevätilanteesta viikoittain joka torstai kesäkuun alusta elokuun loppuun saakka. Valtakunnalliseen sinileväseurantaan liittyvä viikoittainen levätiedotus aloitettiin vuonna 1998.
Terveyshaittoja voi tulla useista sinilevien tuottamista yhdisteistä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ohjeiden mukaan sinilevää runsaasti sisältävään veteen on aina syytä suhtautua siten, että se saattaa aiheuttaa terveyshaittaa. Sinilevät tuottavat useita erilaisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa oireita. Osa sinilevistä voi tuottaa maksa- tai hermomyrkkyjä, mutta suuri osa uimareille aiheutuneista oireista saattaa johtua myös muista yhdisteistä.
Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä hakeudutaan lääkäriin tai viedään lemmikkieläin eläinlääkäriin. Myrkytystietokeskus antaa tarvittaessa lisäohjeita.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kuntien terveydensuojeluviranomaiset.
Ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin
Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä jokaisella on mahdollisuus perustaa oma havaintopaikka ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa älypuhelimissakin toimivan Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.
Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.
Uimarantojen sinilevätilannetta seuraavat kunnat ja kaupungit, joten runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaa ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.
Sinilevähavainnot myös Itämeri.fi- ja Vesi.fi -palveluissa
Viime kesänä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Itämeri.fi-palvelun Levähavainnot-internetsivu. Kyseisellä Levähavainnot-sivulla esitettävä sinileväkartta yhdistää samaan näkymään Järvi-meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot, Helsingin kaupungin uimarantojen sinilevähavainnot ja Suomen ympäristökeskuksen satelliittitulkintoihin perustuvat sinilevähavainnot viimeisten kolmen päivän ajalta.
Näin tunnistat sinilevän
Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.
Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.
Leväkukintojen kesän riskiarvio
Levätilannekooste
TARKKA-palvelu
TARKKA-palvelun kautta voi seurata sinilevätilannetta satelliittihavainnoista. Havaintoja kertyy palveluun päivittäin meri- ja järvialueilta.
Lisätietoja
(Puhelimitse klo 13–15)
Sisävesiltä
- Korkeakouluharjoittelija Jere Laine, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 193, etunimi.sukunimi@syke.fi
Merialueilta
Rannikon sinilevähavainnot koonnut
- Korkeakouluharjoittelija Lilja Nikula, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 209, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avomeren sinilevähavainnot
- Eotuki@syke.fi
- Tutkija Sakari Väkevä, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 088 (6.8. saakka)
Itämeren tila
- Tutkimuspäällikkö Samuli Korpinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 811, etunimi.sukunimi@syke.fi (30.7. saakka)
- Erikoistutkija Seppo Knuuttila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi (2.8. alkaen)
Viestintä
- Viestintäharjoittelija Sofia Patama, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 252 245, etunimi.sukunimi@syke.fi (30.7. saakka)
- Viestintäharjoittelija Venla Valtanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 194, etunimi.sukunimi@syke.fi (2.8. alkaen)