Uutta tietoa metsien monimuotoisuuden turvaamisen tueksi

Uutinen 10.11.2021 klo 9.00

METSO-ohjelman tutkimusseminaarissa kerrotaan uutta tietoa metsälajien, kuten kääpien, pölyttäjien ja oravan, esiintymisestä. Seminaarissa kuullaan myös uusista tavoista hyödyntää paikkatietomenetelmiä metsien luonnonhoidon suunnittelun tukena. METSO-tutkimusseminaarin järjestävät maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus 10.11.2021.

Vapaaehtoisuuteen perustuvassa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOssa turvataan metsien monimuotoisuutta suojelemalla arvokkaita metsäkohteita ja tekemällä talousmetsissä luonnonhoidon toimenpiteitä.

Metso-metsää
Suojelualueeseen kytkeytyvä taajamametsä Helsingin Jollaksessa on saanut kehittyä rauhassa luonnontilaiseen suuntaan, mikä hyödyttää lahopuulla elävää lajistoa molemmilla alueilla. Kuva Aku Korhonen.

”Metsien monimuotoisuutta tukevan tutkimustiedon tuottaminen ja uusien luonnonhoidon menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen ovat olennainen osa METSOa. Talousmetsien luonnonhoidolla on tärkeä rooli metsien monimuotoisuuden turvaamisessa", toteaa neuvotteleva virkamies Ville Schildt maa- ja metsätalousministeriöstä.

Myös kaupunkien virkistysmetsissä on merkittäviä monimuotoisuusarvoja

”Kaupunkimetsissä on hyvät edellytykset monipuolisen lahopuuston muodostumiseen. Elävä puusto on keskimäärin jopa järeämpää ja monipuolisempaa kuin METSO-ohjelman suojelukohteissa Uudellamaalla”, kertoo tutkija Aku Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

”Kaupunkimetsien lahopuutihentymissä esiintyy paikoin harvinaista ja vaateliasta lahottajasienilajistoa. Metsämaiseman pirstoutuneisuus näyttää silti jossain määrin rajoittavan uhanalaisten kääpälajien esiintymistä kaupunkialueilla. Suojelua tarvitsevien lajien näkökulmasta lupaavimmat kaupunkimetsäalueet löytyvät laajoina ja yhtenäisinä säilyneistä virkistysmetsäkokonaisuuksista,” Korhonen jatkaa.

Keinotekoisista pökkelöistä tukea lajistolle

Hakkuualoille jätettävien katkaistujen runkojen eli tekopökkelöiden merkitys lajistolle on tarkentumassa uudessa TEKOPÖLY-tutkimushankkeessa.

”Pökkelöihin kiinnitetyistä keinopesistä löytyi Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen pistiäistutkija Juho Paukkusen mukaan yllättävän paljon pistiäisten pesintöjä. Ensi talven aikana nähdään, mitä lajeja niistä kuoriutuu, ja saadaan uutta mielenkiintoista tietoa tekopökkelöiden ekologisesta merkityksestä”, kertoo projektikoordinaattori Heidi Björklund Luomuksesta.

Tekeillä on maisterintutkielmat tekopökkelöiden merkityksestä pistiäisille, sienille ja linnuille sekä ohje tekopökkelöiden tekemisen parhaista käytännöistä.

”Tekopökkelöiden sienilajistoa kartoitetaan havainnoimalla itiöemiä ja lisäksi uutena kokeiluna myös geneettisin menetelmin sekvensoimalla poratuista purunäytteistä sienirihmastojen DNA:ta,” jatkaa Björklund.

Metsien luonnonhoidon suunnitteluun saadaan uudenlaista paikkatietoa

Seminaarissa kerrotaan myös uudenlaisista tavoista tuottaa paikkatietoa metsien luonnonhoidon suunnittelun tueksi. Esimerkiksi Pehmo-GIS-menetelmällä saadaan sähköisten kyselyjen avulla tietoa metsänomistajille merkityksellisistä paikoista, jotta ne voidaan ottaa huomioon toimenpiteiden suunnittelussa. Koneoppimismenetelmää hyödyntämällä on puolestaan saatu tietoa heikosti tunnettujen metsäluhtien ja tulvametsien potentiaalisista esiintymistä. Seminaarissa kerrotaan myös metsien monimuotoisuuskarttojen toimivuudesta ja analyysin päivitystarpeista sekä monimuotoisuuden ja hiiliarvojen yhteispriorisoinnista.

 

Lisätietoja

Tutkija Terhi Koskela, p. 0295 32 5146, etunimi.sukunimi(at)luke.fi

Vanhempi tutkija Kaisu Aapala, p. 0295 251 052, etunimi.sukunimi(at)syke.fi

Ylitarkastaja Esa Pynnönen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 386, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Neuvotteleva virkamies Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 162 190, etunimi.sukunimi(at)gov.fi

Lue aiheesta lisää

 

METSO-ohjelma on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteishanke, joka perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen. Vapaaehtoisuuteen pohjaava METSO-ohjelma tarjoaa maanomistajalle mahdollisuuden suojella metsäänsä korvausta vastaan, joko pysyvästi tai määräaikaisesti. METSO-ohjelmassa toteutetaan myös luonnonhoitoa ilman maanomistajalle aiheutuvia kuluja. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti ohjelmaan kuuluu myös METSO:n tavoitteita tukevaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

 


Kohderyhmä: