Suomen materiaalivirta-analyysi ja luonnonvarojen käytön skenaariotyö kiertotaloussopimuksen tueksi (MaViSkene)

Taustaa

Suomen Kiertotalouden strategisen ohjelman keskeisenä tavoitteena on kehittää ja solmia sopimus vähähiilisestä kiertotaloudesta eli kiertotalouden green deal. Toimijatahoina sopimuksessa tulevat olemaan elinkeinoelämän järjestöt ja veturiyritykset arvoketjuineen, kunnat, maakunnat ja muut toimijat. Tavoitteena on, että sopimukseen liittyvät tahot määrittelevät omat tavoitteensa ja toimenpiteensä, joilla ne konkretisoivat kiertotalousohjelman luonnonvaratavoitteiden lisäksi myös ilmastotavoitteita ja tavoitteita luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.

Kiertotaloussopimuksen kehittäminen sekä siihen kytkeytyvien tavoitteiden ja toimien asettaminen edellyttävät tuekseen ajantasaista, vahvaa ja laadukasta tietopohjaa raaka-aineiden käytöstä. Kiertotalousohjelman tavoitteiden seuranta edellyttää tietoa kotimaan raaka-aineiden kulutuksesta eli loppukäytön vaatimasta materiaalipanoksesta (materiaalikohtainen RMC eli Raw Material Consumption). Viimeisin päivitetty RMC-tieto koskee vuotta 2015, minkä takia indikaattorin arvot tulisi päivittää nykytilannetta vastaaviksi sekä luoda valmius tuottaa RMC-arvot toteutuneiden tietojen perusteella helposti tulevaisuudessa.

Kiertotalousohjelman edistymisen seuranta edellyttää myös käsitystä siitä, kuinka eri osapuolten tekemät sopimukset tulevat vaikuttamaan kotimaan RMC-arvoon ja siihen liittyvien tavoitteiden kehitykseen. Sama tieto on hyödyllinen myös itse sopimusosapuolille. Heidän kiertotaloussopimuksensa suunnittelut tarvitsevat kuitenkin tuekseen yksityiskohtaista tietoa oman alansa kehityksestä ja käsitystä käytettävistä kiertotaloustoimista. Kiertotaloustoimien seurauksista luonnonvarojen käyttöön ja edelleen ilmasto-, ympäristö- ja talousvaikutuksiin on kuitenkin huonosti tietoa. Lisäksi oman alan kiertotaloussopimusten suunnittelua helpottaisi, jos olisi myös parempi käsitys, miten muut keskeiset toimialat näkevät oman alueen kehityksen kiertotaloudessa ja luonnonvarojen käytössä erilaisine vaikutuksineen. Suomessa ei ole vielä tehty tällaista eri osapuolten kiertotaloussuunnittelua hyödyttävää luonnonvaraskenaariotarkastelua. Teemaan liittyvää aineistoa on kuitenkin luotu Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutukset (ENVIMAT) -mallin ympärille vuosien aikana. Esimerkiksi vuonna 2013 on arvioitu, miten resurssitehokkuuden tehostaminen vaikuttaa materiaalivirtoihin vuoteen 2030 mennessä.

 

Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet

Hankkeen tarkoituksena on luoda valmiudet Kiertotalousohjelman tavoitteiden seurantaan ja vahvistaa eri toimijoiden (toimialajärjestöt, avainyritykset, kunnat, ja maakunnat) kiertotaloussopimusten suunnitteluvaiheiden tietopohjaa päätöksiensä pohjaksi.

Hankkeen tavoitteet:

  1. Tuottaa Suomen materiaalivirtojen laskentakehikko, jolla seurataan keskeisten materiaali-indikaattoreiden (erityisesti RMC) kehitystä sekä muodostetaan aikasarja vuosille 2000–2019,
  2. Laatia vuoteen 2035 ulottuvia skenaarioita Suomen materiaalijalanjäljen kehityksestä ja sen vaikutuksista ympäristöön ja talouteen ja
  3. Tuottaa skenaariotyön avulla eri toimijoille heidän kiertotaloussopimustensa suunnittelun tueksi tietoa kiertotaloustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön, ympäristöön ja talouteen.

 

Työpaketit

     TP 1: Suomen materiaalivirtojen laskentajärjestelmä ja RMC-indikaattorin tuottaminen

     TP 2: Luonnonvarojen oton ja käytön ympäristövaikutukset sekä alueelliset tarkastelut

     TP 3: Luonnonvarojen käytön skenaariotyö

            3.1 ENVIMATscen-mallin kehitystyö

            3.2 Skenaarioiden alustava määrittäminen ja tietopohjan kerääminen. 

                   Tarkasteltavat skenaariot ovat

  1. tiedossa olevia toimia kuvaava perusskenaario vuonna 2035,
  2. kiertotaloustavoiteskenaario, joka tähtää Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2035 mennessä,
  3. kestävyysskenaario, joka toteuttaa kestävän luonnonvarojen käytön hiilineutraaliustilanteessa vuonna 2035 ja sen jälkeen mentäessä kohti hiilinegatiivista kiertotalousyhteiskuntaa osana EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050.

            3.3 Skenaarioiden mallintaminen ja tulosten tulkinta

     TP 4: Tietojen tuottaminen kiertotaloussopimusten tueksi, tuloksista viestiminen ja raportointi

     TP 5: Hankkeen johtaminen ja hallinnointi

 

Konsortio ja sidosryhmät

Hankekonsortioon kuuluvat Geologian tutkimuskeskus GTK, Luonnonvarakeskus Luke, Suomen ympäristökeskus Syke, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Tilastokeskus.

Lisäksi tehdään yhteistyötä potentiaalisten kiertotaloussopimusosapuolten kanssa, jotka myös osaltaan tuottavat tietoa ja näkemyksiä skenaariotyölle. Edellä mainittuja sidosryhmiä ovat muun muassa elinkeinoelämän järjestöt, yritykset, kunnat, maakunnat ja muut toimijat, ministeriöt ja muut päätöksentekijät.

 

Lisätietoja

Erikoistutkija Johanna Niemistö, etunimi.sukunimi@syke.fi

Johtaja Jyri Seppälä, etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 28.6.2022 klo 14.36, päivitetty 21.3.2024 klo 10.28