Maisemapolitiikalla vaikutetaan tulevaisuuden maisemiin maaseudulla, kaupungeissa, taajamissa ja niiden reuna-alueilla. Maisemiin kuuluvat myös kaikki vesialueet, mukaan lukien vedenalaiset maisemat.
Euroopan neuvoston maisemayleissopimus edellyttää sopimuksessa mukana olevilta valtioilta maisemapolitiikan toimeenpanoa. Sopimuksessa yhtenä maisemapolitiikan keinona ovat toimivaltaisten viranomaisten laatimat yleiset periaatteet, strategiat ja ohjeet, jotka mahdollistavat erityiset maiseman suojelu-, hoito- ja suunnittelutoimenpiteet. Ympäristöministeriön tavoitteena on aloittaa valtakunnallisen maisemapoliittisen ohjelman valmistelu vuonna 2023 jatkamaan Kulttuuriympäristöstrategian (2014–2020) työtä.
Hangon kaupungin keskustan rantamaisema. Kuva Tapio Heikkilä.
Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa hankkeessa on ilmestynyt ohjelman tulevan valmistelun tueksi julkaisu Yhteiset maisemat – Kohti maisemapoliittista ohjelmaa. Julkaisussa on tarkasteltu maiseman monikerroksista luonnetta ja lähestymistapoja maisemaan politiikan kohteena. Se myös sisältää koosteet keskeisistä maisemaa koskevista kansainvälisistä ja kansallisista sopimuksista, strategioista ja ohjelmista, Suomen maisemia koskevasta lainsäädännöstä sekä tunnistetuista maisemakohteista. Lisäksi julkaisussa avataan keskustelua toimijoista, osaamisesta ja osallisuudesta.
Yhteiset maisemat julkistettiin maisemasymposiumissa 9.11.2022. Maisemasymposium on valtakunnallinen, joka toinen vuosi järjestettävä tilaisuus, jossa käsitellään maisemayleissopimuksen toteutumista Suomessa.
Mikä koetaan tärkeäksi maisemissa?
Julkaisun teemoja syvennetään kahdella kyselyllä, joista toinen on suunnattu kaikille ja toinen organisaatioissa ja yhteisöissä toimiville.
Kaikille avoimella kyselyllä Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö keräävät tietoa siitä, mitä maisemat ja erityisesti arkiset, jokapäiväiset maisemat ihmisille merkitsevät. Kyselyllä tutkijat haluavat saada selville, minkälaiset asiat ovat ihmisille tärkeitä erityisesti arjen maisemissa ja toisaalta mitä huolenaiheita heillä on maisemiin liittyen. Samalla selvitetään, minkälainen maisemiin liittyvä osallistuminen ja vaikuttaminen heitä mahdollisesti kiinnostaa.
Maalaismaisema on muuttunut sulkeutuneemmaksi viimeisen 100 vuoden aikana. Laiduntaminen on merkittävästi vähentynyt ja avoimet pelto- ja niittymaisemat ovat vähitellen kasvaneet umpeen. Kuva Tapio Heikkilä.
Toinen kysely on suunnattu erityisesti organisaatioille ja yhteisöille, joiden toiminta vaikuttaa maisemiin tai joiden toimintaan maisemilla on vaikutusta. Vastaajiksi kyselyyn toivotaan niin yrityksiä, julkishallinnon organisaatioita kuin erilaisia yhteisöjäkin, esimerkiksi järjestöjä tai vapaamuotoisia verkostoja. Kyselyllä pyritään selvittämään toimijoiden näkemyksiä mm. siitä, mitä he käsittävät maisemilla sekä miten maisemia tulisi suojella, hoitaa ja suunnitella. Tutkijat toivovat näkemyksiä siitä, minkälaisia rajoitteita he kokevat maisemien huomioimisesta voivan olla ja myös mitä hyötyjä maisemien huomioimisesta voi olla.
Kyselyihin toivotaan vastauksia kaikkialta Suomesta
Voit vastata joko yleiseen kaikille avoimeen kyselyyn tai asiantuntijakyselyyn. Kyselyihin voit vastata myös ruotsiksi.
Lisätietoja
Tutkija Nina Ahola, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 252 232, etunimi.sukunimi@syke.fi