Soile Oinonen ja Marianne Aulake: Luonnon kantokyvyn ja luonnon monet arvot huomioivalla talouspolitiikalla on kiire

RSS
7.2.2023 Soile Oinonen ja Marianne Aulake
 

Talouspolitiikkaan halutaan ripeää muutosta. Kaksi tuoretta kansainvälistä raporttia tuo esiin sen, että talouspolitiikassa olisi huomioitava nykyistä paremmin monenlaiset arvot, erityisesti luonnon kantokyky: Dasguptan raportti korostaa luonnon monimuotoisuuden taloudellista merkitystä ja kansainvälisen luontopaneelin IPBESin Values-raportti valottaa luonnon monia arvoja ja luonnon arvottamisen tapoja.

Raportit peräänkuuluttavat tulevien sukupolvien huomioimista ja sitä, että tarvitaan ohjauskeinoja, jotka ohjaavat yhteiskuntia kestävälle tielle. Yhtenä keinona ne esittävät ekosysteemitilinpidon kehittämistä niin, että se tarjoaisi globaalisti vertailukelpoisen tietopohjan luonnon tilan ja talouden kytkentöjen seuraamiseen.

Ristiriitojakin voidaan nähdä. Voiko luontoarvoja mitata rahassa? Toistaiseksi näin ei ole haluttu tehdä. Tämä näkyy myös EU:n ekosysteemitilinpidon asetusmuutoksen valmistelussa. Vaikka globaali tilastostandardi ja sen eurooppalainen sovellus ottavat merkittävän askeleen luontotiedon tarjoilemiseksi talouspäättäjille, matka meinaa jäädä puolitiehen. Rahamääräiset ekosysteemitilinpidon tilit aiotaan ottaa mukaan vasta hamassa tulevaisuudessa.

Edistystä luontoarvojen ja talousseikkojen yhteistarkastelussa EU-tasolla ja kansallisesti on kuitenkin tapahtunut. Tästä esimerkkinä on Suomen merenhoitosuunnitelma, jossa on käytetty useita ympäristötaloustieteen menetelmiä valottamaan Itämereen liittyviä moninaisia arvoja ja arvostuksia ja saatu tutkittua tietoa myös suomalaisten näkemyksistä julkisten varojen käytöstä.

Merenhoitosuunnitelman valmistelu sisältää myös mittavan julkisen kuulemismenettelyn, jossa nekin, jotka eivät ole olleet valmistelutyössä mukana, saavat äänensä kuuluviin. Tulevien sukupolvien tarpeita on myös näin mahdollista tuoda paremmin esiin. Tulevat sukupolvet huomioidaan muun muassa ympäristötaloudellisessa mallinnuksessa, kun lasketaan Itämeren tilassa tapahtuvien muutosten rahamääräisiä vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin.

Huonossa kunnossa oleva Itämeri vähentää suomalaisten hyvinvointia sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa. Toisaalta samasta tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset haluavat suojella Itämerta ja jättää sen hyvässä kunnossa tuleville sukupolville. Mielestämme tässä on hyvä esimerkki toimintatavasta, joka yhdistää Kansainvälisen luontopaneelin ja Dasguptan raporttien sanomaa.

Jos Suomi ei aseta tavoitteeksi kunnianhimoista ekosysteemitilinpidon toteuttamista, meri- ja vesiekosysteemit jäävät paitsioon. Myöskään Itämeren tilassa tai sen luontotyypeissä tapahtuvat muutokset eivät välity taloustarkastelut mahdollistavaan rajapintaan parhaalla mahdollisella tavalla. Menetämme ainutlaatuisen mahdollisuuden hyödyntää Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) tuottamaa karttapohjaista tietoa Itämeren lajeista ja luontotyypeistä.

Tutkimus- ja kehitystyö ekosysteemitilinpidon saralla on Suomessa jo aloitettu. Pilottihankkeista on kuitenkin pitkä matka käytännön toteutukseen ja hyötykäytön mahdollistavaan tilastointiin. Tilastot näyttävät mennyttä aikaa. Jos halutaan tarkastella erilaisia tulevaisuuskuvia ja huomioida luonnon kantokyky, ekosysteemitilinpito tulee liittää osaksi eteenpäin katsovia talousmalleja. Motivaatiota ja rohkaisua voi hakea Dasguptan ja Kansainvälisen luontopaneelin raporttien lisäksi Yhdysvaltain politiikasta. Presidentti Joe Biden allekirjoitti viime kesänä asetuksen luontopääomatilien käyttöönotosta liittovaltiossa vuonna 2036.

Soile Oinonen
Olen ympäristö- ja luonnonvaraekonomian dosentti ja toimin Syken yhteiskunnan muutos -yksikön tiedon politiikka -ryhmän päällikkönä. Olen kiitollinen siitä, että sain tavata sir Partha Dasguptan Suomessa ja toimia Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana Kansainvälisen luontopaneelin täysistunnossa heinäkuussa, jossa IPBESin Values-arviointiraportti hyväksyttiin. Innostun ekosysteemitilinpidon lisäksi, Iyengar joogasta ja esteratsastuksesta.

Marianne Aulake
Olen tutkija Syken yhteiskunnan muutos -yksikössä. Olen kiinnostunut ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteyksistä ja niiden oikeudenmukaisuus- ja terveysvaikutuksista. Olen myös kansallisen IPBES-työryhmän sihteeri ja osallistuin Suomen valtuuskunnan jäsenenä IPBESin täysistuntoon. Konferenssien ohella vietän kesää mielelläni parvekkeella lukemassa, tapahtumissa ja kania paijaten.

Tilaisuuksia:

Ympäristöministeriön järjestämät tilaisuudet Tiedekulmassa:

Luonnon monimuotoisuus ja talous: Suomen Dasgupta-selvityksen julkistamistilaisuus 9.2.2023

Miten juurrutamme luonnon arvot osaksi päätöksentekoa? (IPBESin luonnon moninaisia arvoja ja arvottamista koskevan raportin kärkiviestien soveltaminen Suomessa) 13.2.2023

Suomen ympäristökeskuksen järjestämä etätapahtuma 14.2.2023:

Akvaattisten ekosysteemipalveluiden markkinat ja palveluiden huomioiminen talouden mallintamisessa (ilmoittautuminen)

Lähteitä:

Ekosysteemitilinpidon avulla kohti kestävää yhteiskuntaa (syke.fi)  

Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma vuosille 2022–2027 (valtioneuvosto.fi)

The economic benefits of achieving Good Environmental Status in the Finnish marine waters of the Baltic Sea – ScienceDirect

E 112/2022 vp (eduskunta.fi)

UK natural capital accounts – Office for National Statistics (ons.gov.uk)

A New National Strategy to Reflect Natural Assets on America’s Balance Sheet | OMB | The White House

Ecosystem accounts – German Federal Statistical Office (destatis.de)

Monetary valuation of ecosystem services for the Netherlands (cbs.nl)

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.