Virojoen ja Rakkolanjoen vesistöalueille tehty 12-sivuinen kyselylomake valmisteltiin asiantuntijoiden kanssa. Kyselyyn vastanneet valittiin satunnaisotannalla vakiasukkaista ja loma-asukkaista. ......

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä maaseutualueiden roskaantumista ja parantaa kylien jätehuoltoa Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan alueella. Hankkeessa on kaksi kohdekylää Suomesta ja kolme kohdeky...

Rakkolanjoen virtaamamittaus ADCP- ja MF Pro -laitteilla. © Pekka Vähänäkki. SEVIRA-hankkeen puitteissa järjestettiin keväinen virtaamamittauspäivä 14.4.2021 yhteistyössä Suomen ympä......

SEVIRA-hanke osallistui Pietarin XXI Baltic Sea Day Itämeripäivään. Tohtori Sergey Kondratyev (ILRAS) piti esitelmän ENI-CBC-rahoitteisen SEVIRA-hankkeen ensimmäisistä tuloksista River Basin Man......

SEVIRA-hankkeen suomalaiset ja venäläiset hydrologit pitivät 24.2.2021 toisen virtuaalisen seminaarin etäyhteyksin. Tapahtumassa pidettiin esityksiä seuraavista aiheista: Venäjän suohydrolog......

Johanna Korhonen kirjoittaa hydrologisesta seurannasta ja lähivesien havainnoinnista....

Virojoki. © Ljudmila Vesikko. Ranta-alueiden asukkaiden havainnoista on hyötyä SEVIRA-hankkeen Virojoen ja Rakkolanjoen valuma-alueiden asukkaille järjestämät vesistöjä koskevat......

SEVIRA-hanke toteuttaa yhdessä Kaakon kaksikon kanssa laaditun Virojoen valuma-alueen vesistöjä koskevan kyselyn. Marraskuun lopussa suuri osa Virolahden ja Miehikkälän alueen asukkaista ja mö......

Koronapandemia on vaikuttanut SEVIRA-hankkeessa hydrologian osalta erityisesti yhteisseminaarien ja maiden yhteisten maastomittauskäyntien järjestämiseen. Pietarin peruuntuneen seminaarin sijaan pidet......

Maria Kämäri ja Petri Ekholm kirjoittavat uudessa SEVIRA-hankkeen blogissa jokikuormituksen arvioinnista ja näytteenotto-ohjelmasta....

Suomen lähialueilla Venäjällä on perustettu kaksi uutta aluetason luonnonsuojelualuetta. Karjalan Äänisniemeen perustettiin luonnonmuistomerkki ja Arkangeliin laajempi suojelualue. Suomalaiset ovat os......

ECO-bridge hankkeessa parannettiin Karjalan alueen ympäristötiedon jakamista yleisölle. Osapuolten käytössä on uusi, yhteinen internet pohjainen käyttöliittymä. Siinä voi tarkastella mm. Laatokan koi...

Fennoskandian vihreän vyöhykkeen iltapäiväseminaari kestävästä matkailusta Fennoskandian vihreä vyöhyke on rajat ylittävää yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä sosiaalisen hyvi......

Venäjä päätti maan ympäristövuoden 2017 päätteeksi uuden kansallispuiston perustamisesta Laatokan saaristoon ja uuden luonnonpuiston perustamisesta Itäisen Suomenlahden saarille ja niitä ympäröiville ......

Suomi on menestynyt kansainvälisesti hyvin cleantechin ja biotalouden toimintaympäristön luomisessa pitkäjänteisen politiikan ansiosta. Työtä tarvitaan vielä erityisesti biotalouden kasvuperustan laaj......

Kun Suomenlahden ympärysvaltiot ryhtyvät merensuojelun tutkimusyhteistyöhön, saattaa asetelmasta muodostua varsinainen toimintakulttuurien erojen höystämä soppa. Miten eri maiden tutkijat ja päättäjät......

Tausta Fennoskandian vihreä vyöhyke ulottuu Itämereltä Jäämerelle ja sisältää Suomelle, Venäjälle ja Norjalle kuuluvia arvokkaita luontoalueita. Kansallispuistot ja erilaiset muut luonnonsuoje...

Suomi, Viro ja Venäjä toteuttivat vuonna 2014 Suomenlahdella poikkeuksellisen laajan, koko merialueen kattavan seurannan yhteisen Suomenlahti-vuoden 2014 puitteissa....

Suomalais-venäläisessä TOPCONS-hankkeessa on kehitetty uusi karttapohjainen työkalu merialueiden kestävän käytön suunnitteluun ja mertensuojelun tueksi. Hankkeessa on hyödynnetty itäiseltä Suomenlahde......

Ryhmä Itämerestä huolestuneita nuoria Suomesta, Virosta ja Venäjältä on koonnut ehdotuksia Suomenlahden suojelemiseksi....