Katupölyn muodostumista ja torjuntatoimia on tutkittu ja selvitetty laajasti pääkaupunkiseudulla useiden vuosien ajan. Tulokset ja opit näistä hankkeista eivät kuitenkaan ole tehokkaasti levinneet mu...

Tärkeimmät vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut Stojiljkovic, A., Kauhaniemi, M., Kukkonen, J., Kupiainen, K., Karppinen, A., Denby, B.R., Kousa, A., Niemi, J.V., Ketzel M. 2019....

KALPA-3 Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset -tutkimushanke Katupölypäästöjä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja eri katupölylähteiden ilmanlaatuvaikutuksia on viime v...

Kuva: Roosa Ritola Katupöly heikentää ilmanlaatua Suomessa ja muissa pohjoismaissa etenkin kevätkuukausina. Katupöly on kooltaan pääasiassa karkeita PM 10 -kokoluokan hiukkasia (hal...

WDS-mittauksia Porvoossa. Kuva: Roosa Ritola WDS (Wet Dust Sampler) SYKE:llä on käytössään Ruotsin tie- ja liikennetutkimuslaitoksella (VTI, Statens väg- och transportfo...

NORDUST-2 (Pohjoismainen katupölytutkimusprojekti) Syken tutkijat ovat osallistuneet yhteispohjoismaiseen tutkimustyöhön NORTRIP- (2010-2016) ja NORDUST- (2015-2018) hankkeiden kautt...

Käynnissä olevat tutkimushankkeet: NORDUST-2  - Pohjoismainen katupölytutkimusprojekti. Päästömallinnuksen kehitys ja skenaarioiden hyödyntäminen katupölysysteemin ymm...

Kuva: Roosa Ritola  Suomen ympäristökeskuksessa tehtävä tutkimus tuottaa lisätietoa katupölyn syntymiseen vaikuttavista prosesseista ja päästövähennyskeinoista sekä ennustaa katupöly...

Hankkeen perustiedot Hanke on EU-rahoitteinen Twinning-projekti, ja hankkeen budjetti on 1,4 milj. euroa. Projektia toteuttaa Ilmatieteen laitos (FMI) yhteistyössä Latvian ympäristö-, geologia j...

Suomen ympäristökeskus on yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Ilmatieteen laitoksen kanssa kehittänyt menetelmän, jolla voidaan arvioida ilmansaasteiden aiheuttamia kustannuksia sekä......

Seuraavassa esitetään kaksi esimerkkiä työkalun käytöstä:   Esimerkki 1: Keskikokoisessa suomalaisessa kunnassa suunnitellaan toteutettavaksi tulisijan omistajille suunnattua infokam......

Kuva: Päivi Tahvanainen   Tarkastelukohteiden rajaus Ilmansaasteet aiheuttavat haittoja ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Saasteet tulevat ilmakehään useista eri päästö...

Kuva: Hannu Laatunen Pienhiukkaset aiheuttavat terveysvaikutuksia jo alhaisilla, Suomelle tyypillisillä pitoisuuksilla Asiantuntijoilla on nyt käytettävissä Suomen olosuhteisiin t...

Suomi täyttää 100 vuotta. Siinä on syytä juhlaan meille kaikille. Nyt on hyvä aika tutkailla myös sitä, miten Suomi on edennyt kestävän kehityksen tiellä. Siitä kertovat osaltaan Suomen luonnon ja ymp......

Alla esitetyssä taulukossa on esitetty hankkeessa tehtyjen mallinnusten perusteella lasketut yhden päästötonnin vähentämisellä saatavat rahallisesti arvioidut terveyshyödyt sektoreittain. Päästölähte...

    Kuva: Tero Pajukallio Ilmansaasteet vaikuttavat haitallisesti ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Näiden negatiivisten vaikutusten rahallista arvoa ihmisille ja...

Kuva: Olli-Pekka Pietiläinen Yhdyskuntailman pienhiukkasia pidetään pahimpina ihmisten terveyteen vaikuttavista ilmansaasteista. Merkittäviä terveysvaikutuksia havaitaan jo suhteellisen...

Kuva: Olli-Pekka Pietiläinen Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) arvioidaan ilmansaasteiden päästöjä ja niiden vaikutuksia ilmastoon, ympäristöön ja ihmisten terveyteen. Arvioinnin tukena ...

Ilmansaasteet, erityisesti pienhiukkaset, ovat tärkein ympäristötautitaakkaa aiheuttava altiste Suomessa. Tämän hankkeen tavoitteena on arvioida joukko potentiaalisesti tehokkaita toimenpiteitä näide...

Ilmansaasteiden vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti, vaan ne ovat riippuvaisia väestörakenteesta ja sosioekonomiset tekijöistä, kuten esimerkiksi iästä, sukupuolesta, koulutustasosta, elinoloista ja...