Toissijaisen ympäristövahinkovastuun rahoitusmallien vertailu (TOVARAMA)

Toissijaisen ympäristövahinkovastuun rahoitusmallien vertailu (TOVARAMA)

TOVARAMA-hanke tukee ympäristövastuun toissijaisen rahoitusjärjestelmän (TOVA-järjestelmän) uudistamista Suomessa. Kansallisen päätöksenteon tueksi tarvitaan monipuolisen oikeusvertailun tuloksia hyödyntäviä analyysejä vaihtoehtoisista käytännöistä. Hankkeen selvitystyön lopputuloksena syntyy analyysi valituissa vertailumaissa omaksutuista käytännöistä TOVA-järjestelmän rahoittamisen toteuttamiseksi ja eri käytäntöjen vertailu kansallisessa kehittämistyössä esitettäviin ratkaisuihin.

Hankkeessa syvennetään ja laajennetaan jo olemassa olevaa tietopohjaa, jota on koottu TOVA-työryhmän mietintöön vuonna 2014 ja sen myötä valmisteltuun hallituksen esitykseen (HE 116/2018) sekä EU:n eri forumeilla, kuten IMPEL  (European Union Network for the Implementation and Enforcement of Environmental Law) ja ELD (Directive 2004/35/CE on Environmental Liability with Regard to the Prevention and Remedying of Environmental Damage).

Hankkeen tausta

Ympäristötaloudellinen aiheuttamisperiaate on ympäristöpolitiikan yleisesti hyväksytty lähtökohta niin Suomen, EU:n kuin OECD:n tasolla. Se on myös oikeudellisen ympäristövastuun lähtökohtana.  Periaatteen mukaan haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisystä ja mahdollisista vahingoista vastaa ensisijaisesti aiheuttaja, jonka vastuuta toissijainen ympäristövastuujärjestelmä täydentää. Toissijaisella ympäristövastuulla tarkoitetaan muuhun tahoon kuin aiheuttajaan kohdistettua velvoitetta korvata ympäristövahingot ja hallita ympäristöriskejä torjunta- tai ennallistamistoimilla silloin, kun ensisijainen vastuutaho on maksukyvytön, tuntematon, tavoittamattomissa tai tätä ei muusta syystä saada maksamaan kustannuksia. Toissijaisen vastuujärjestelmän tehtävänä on toimia osana ympäristöpolitiikan keinovalikoimaa ja tukea lainsäädännön valvontaa sekä yritysten omaa toimintakulttuuria ja itsesääntelyä.

Keskeinen vastuujärjestelmän nykytilan ongelma on se, että käytännössä valtio on toistuvasti päätynyt rahoittamaan vahinkoa tai vaaraa aiheuttaneiden vaarallisten jätteiden, jätevesien ja kemikaalien hävittämistä sekä muita ympäristövahinkojen torjuntatoimia erityisesti konkurssitilanteissa. Nykyinen tilanne ei ole kestävä yhteiskunnan eikä julkishallinnon ja yritysten kilpailuasetelman näkökulmasta, eikä se myöskään edistä aiheuttajan ensisijaisen vastuun periaatteen toteutumista asianmukaisella tavalla. Tulevan TOVA -rahoitusjärjestelmien kehittämisen tavoite onkin, että talousvaikeuksiin ja jopa konkurssiin joutuneiden toiminnanharjoittajien ympäristövelvoitteet tulisivat hoidetuiksi nykyistä varmemmin ja järjestelmällisemmin sekä ilman valtion toissijaista taloudellista väliintuloa.

Hankkeen tavoitteet

Hankkeen välittömät tavoitteet:

  1. Tuottaa kansallisen päätöksenteon tueksi tietoa perustultuja arvioita vaihtoehtoisista tavoista toteuttaa ja rahoittaa toissijainen vastuujärjestelmä (TOVA-järjestelmä).
  2. Tunnistaa laajasta kansainvälisestä vertailuaineistosta parhaita käytäntöjä ja ideoita (legal transplants) sekä sovittaa oikeusvertailuun perustuvia sääntelyinnovaatioita kansalliseen ympäristövastuun sääntelyjärjestelmään.
  3. Vertailla kollektiivisen vastuun rahoitusmalleja, kuten erilaisia aiheuttamisperiaatetta soveltavia toiminnanharjoittajien ympäristövastuumalleja ja valtion budjettiin nojautuvia rahoitusratkaisuja. Vertailussa huomioidaan muun ohessa tehokkuus, vaikuttavuus, relevantit hallinto- ja ympäristönsuojeluperiaatteet sekä ihmis- ja perusoikeudet.
  4. Selkeyttää ympäristövastuusääntelyn avainkäsitteistöä.

Hankkeen yleisenä eli kehitystavoitteena on edistää Suomen ympäristövastuun toissijaisen rahoitusjärjestelmän (TOVA-järjestelmä) kehittämistä. Uuden TOVA-järjestelmän rahoitus perustuisi nykyistä laajempaan aiheuttajan vastuuseen ja toimialan keskinäisiin vakuutus- tai rahoitusmalleihin eikä enää täydentäviltä osin valtion budjettiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää toissijaisen vastuun laajentamista esimerkiksi kokonaisille toimialoille, mitä tässä selvityksessä arvioidaan paitsi aiheuttamisperiaatteen (Polluter Pays Principle) myös laajennetun aiheuttajan vastuun periaatteen (Extented Polluter Pays Principle) avulla. Samalla otetaan huomioon toimialan yritysten keskinäisen kilpailuasetelma niin, että toissijaisen ympäristövastuujärjestelmän kehittäminen tukee vastuullista yritystoimintaa. Kehitystavoite kannustaa osaltaan ympäristöriskialttiita toimialoja luomaan itsesääntelyä vahinkotilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja panostamaan asianmukaiseen vahingontorjunnan rahoituksen järjestämiseen.

Tovarama
 

Hankkeen toteuttavat yhdessä Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto vuoden 2019 aikana. Hanke rahoitetaan Valtioneuvoston kanslian koordinoimalla valtioneuvoston yhteisellä selvitys- ja tutkimustoiminnalla (VN TEAS).

 

Välieminaari 25.9.2019

TOVARAMA-hanke järjesti 25. päivä syyskuuta kutsuseminaarin, jossa esiteltiin hankkeen tähänastisia oikeusvertailuun pohjautuvia tutkimustuloksia sekä keskusteltiin vaihtoehtoisista toissijaisen ympäristövastuun toteuttamis- ja rahoitusmalleista sekä niiden soveltuvuudesta Suomeen. Tilaisuuteen osallistui hankkeen toteuttajien ja ohjausryhmäläisten lisäksi 27 eri sidosryhmien edustajaa.

Seminaarin esitykset:

TOVARAMA tausta ja tavoitteet, Katariina Haavanlammi, Ympäristöministeriö

Suomen TOVA-järjestelmät nykyisin ja kytkennät ympäristöperusoikeuteen, Kai Kokko, Helsingin yliopisto

Toissijaisen ympäristövahinkovastuun rahoitusmallien vertailu, Mari Pihalehto ja Jouko Tuomainen, Helsingin yliopisto ja Suomen Ympäristökeskus

 

Loppuseminaari 30.1.2020

Hankkeen loppuseminaari järjestettiin Ympäristöministeriön Pankkisalissa 30.1.2020. Kiitos kaikille osallistujille!

Seminaarin esityksen voit ladata tästä linkistä.

 

HY logo
 

Lisätietoja:

Hankeen totetuttamiseen liittyvät kysmykset:

Ohjausryhmän puheenjohtaja, Lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi (Ympäristöministeriö) Etunimi.sukunimi@ym.fi; puh. + 358 295 250 072

Erikoistutkija Jouko Tuomainen (SYKE)
Etunimi.sukunimi@ymparisto.fi; puh. +358 295 251 701

Tutkija Mari Pihalehto (HY)
Etunimi.sukunimi@helsinki.fi; puh. +358 50 472 7758

Tämän sivun lyhytosoite: www.syke.fi/hankkeet/tovarama

 

 

HELSUS logo
 

 

Julkaistu 1.2.2019 klo 9.16, päivitetty 6.7.2020 klo 9.55