Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois-Karjalassa (Heposelkä, Pyhäselkä ja Ätäskö) (JÄREÄ) 2011–2014

Hanke lyhyesti

Projekti kehittää menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan yhdistää vesistöjen tilan parantaminen sekä bioenergian tuotanto. Projektin tulosten kautta pyritään parantamaan vesistöjen ja rantojen tilaa Itä-Suomessa ja sekä edistämään bioenergian tuotantoon liittyvää yritystoimintaa.

Hankkeen yleiset tavoitteet

1. Heposelän, Pyhäselän ja Ätäskön vesistöjen ekologisen tilan ja rantavyöhykkeen sekä rantaympäristön tilan parantaminen
2. Järvien rantavyöhykkeen kunnostusmenetelmien kehittäminen
3. Järvien kunnostukseen perustuvan yritystoiminnan kehittäminen ja toimintavalmiuksien parantaminen
4. Rehevöityneiden rantojen kasvillisuuden biomassan ja muun orgaanisen aineksen jatkokäsittelyn ja
5. hyödyntämisen kehittäminen osana bioenergian tuotantoa, maanparannusaineena ja lannoitetuotannossa, sekä uusien käyttötapojen kehittäminen.
6. Järvikunnostuksen ja siihen liittyvän yritystoiminnan kytkeminen osaksi paikallista elinkeinotoimintaa ja kestävää kehitystä.
7. Virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen ja ranta-alueiden arvon nousu
8. Virkistyskäyttöön ja vesiluontoon perustuvien matkailuelinkeinojen toimintaympäristön vahvistaminen
9. Ranta- ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisääminen
10. Järvikunnostuksen tuottamien kasviperäisen orgaanisen materiaalin ja sedimenttilietteen kytkeminen osaksi bioenergian käyttöä ja muun käytön kehittäminen

Hankkeen täytäntöönpano

JÄREÄ-hankkeen päätoteuttaja on Suomen ympäristökeskuksen Joensuun toimipaikka ja hankekumppaneina ovat Itä-Suomen yliopisto sekä Karelia-ammattikorkeakoulu (entinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu).

Sisällöltään JÄREÄ on kehittämishanke, jossa tavoitteena on

1. Kehittää menetelmiä ja toimintamalleja, joiden avulla voidaan yhdistää vesistöjen tilan parantaminen sekä bioenergian tuotannon yritystoiminta
2. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla sekä oikeilla toteutustavoilla ja toimintamalleilla vältetään biomassan poistosta vesistöille aiheutuvat riskit
3. Järvikunnostuksen ja siihen liittyvän yritystoiminnan kytkeminen osaksi paikallista elinkeinotoimintaa ja kestävää kehitystä (uudet keruu- ym menetelmät, yrittäjiä alalle)
4. Toiminnan edellyttämien lupamenettelyjen selvittäminen ja hyvien lupahakemusten mallin luominen
5. Parantaa vesistöjen ja rantojen tilaa Itä-Suomessa ja käynnistää siihen kytkettynä bioenergian tuotantoa edistävä yritystoiminta
6. Ranta- ja vesiluonnon monimuotoisuuden lisääminen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen ja ranta-alueiden arvon nousu, virkistyskäyttöön ja vesiluontoon perustuvien matkailuelinkeinojen toimintaympäristön vahvistaminen
7. Tulosten hyödyntäjiä ovat vesistökunnostusta tekevät yritykset, biomassaa energiana tai muuten hyödyntävät yritykset sekä matkailuyritykset ja alueen kunnat, ranta-asukkaat sekä vesistöjen virkistyskäyttäjät.

Euroopan unionin rakennerahastot (EAKR) on myöntänyt hankkeelle
513 684 euron rahoituksen vuosille 2011–2014. Hankkeen kokonaisbudjetti on 694 800 euroa.

Syntyvät tuotteet

1. Toimintamalli, jossa vesistön tilan parantaminen ja bioenergian (mm. järviruoko) tuotanto yhdistetään järviruovikoiden hyödyntämiseen -kunnostussuunnitelma
2. Järviruo'on levinneisyyden ja massamäärien arvioimiseen menetelmä
3. Hyvän lupahakemusmallin luominen järvikohtaisten bioenergian tuotantoon ja järviruo'on muuhun hyödyntämiseen soveltuvissa kohteissa
4. Järviruo'on keräämiseen ja korjaamiseen kykenevän yrittäjyyden edistäminen paikallisesti
5. Bioenergian ja muun järviruokobiomassan taloudellisesti merkittävien loppukäyttömuotojen etsiminen

Ohjausryhmä (virallisesti nimetyt varsinaiset jäsenet)

Sanna Saarnio (Itä-Suomen yliopisto), Liisa Timonen (Karelia-ammattikorkeakoulu), Kimmo Kettunen (Pohjois-Karjalan ELY), Arvo Ohtonen (Pohjois-Karjalan ELY), Hannu Luotonen (Pohjois-Karjalan ELY-keskus), Aaro Piipponen (Joensuun kaupunki), Jari Leinonen (Joensuun kaupunki), Maria Kunnari (Joensuun kaupunki), Marketta Lintinen (Kiteen kaupunki), Pertti Iivanainen (Liperin kunta), Päivi Jokinen (ProAgria Pohjois-Karjala), Hanne Lohilahti (Pohjois-Karjalan maakuntaliitto),  Leena Leskinen (Pohjois-Karjalan ELY, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto), Jyrki Peltomaa (puheenjohtaja, Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK ry), Veikko Koppinen (varapuheenjohtaja, Heposelän ja Pyhäselän osakaskunnat), Taina Ahosola (Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus), Raimo Heikkilä (Suomen ympäristökeskus), Pekka Leskinen (Suomen ympäristökeskus), Tanja Myllyviita (Suomen ympäristökeskus) ja Ilona Joensuu (sihteeri, Suomen ympäristökeskus).

Lisätietoja

Suunnittelija Ilona Joensuu, Suomen ympäristökeskus, p. 0295251220, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava tutkija Raimo Heikkilä, Suomen ympäristökeskus, p. 0295251148, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi