|
|
|
Kevättulva Närpiössä
Kuva: Stig Hägglund
|
Sään lämpeneminen, lumien sulaminen ja sateet nostivat vedenpintoja ja virtaamia eri puolilla maata huhtikuun puolivälistä alkaen. Huhtikuun lopussa vedenpinnat ja virtaamat nousivat Pohjois-Pohjanmaalla huomattavasti keskimääräistä ylemmäs, ja tulvavedet peittivät laajoja alueita.
Siika-, Kala- ja Pyhäjokien alueella tulvan aiheuttaneet virtaamat ovat kääntyneet laskuun ja tuhansien hehtaarien tulva-alueet ovat alkaneet pienentyä.
Kiiminkijoen virtaama nousee vielä lähipäivien ajan ja on suurimmillaan loppuviikolla 500–550 m3/s, mikä on selvästi keskimääräistä kevättulvaa suurempi. "Kiiminkijoella jäät ovat liikkeellä ja jääpadot ovat nostaneet vedenkorkeuksia paikallisesti katkaisten teitä ja saartaen taloja. Jäät pysyvät todennäköisesti paikallaan lähipäivinä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa tilannetta", kertoo johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Ennustettu viilenevä sää pysäyttää virtaamien kasvun Kiiminkijoen pohjoispuolella ja siirtää tulvahuippuja eteenpäin. Iijoella ja Kuivajoella tulvahuiput ovat ennusteen mukaan toukokuun puolivälissä ja Simojoella toukokuun loppupuolella ja niistä ennustetaan tavanomaisia tai sitä suurempia. Simojoella jäänlähtö on alkanut ja jääpatojen riski on olemassa. Myös Kuivajoella, Olhavanjoella ja Iijoen sivuhaarassa Siuruanjoella saattaa seuraavan viikon aikana esiintyä jääpatoja.
Lounaisrannikolla ja Etelä-Pohjanmaalla huhtikuun virtaamahuiput jäivät maaliskuisia pienemmiksi.
Lapissa suuret tulvat mahdollisia toukokuun lopulla
Lapissa talvi jatkuu vielä toistaiseksi ja etenkin Etelä-Lapissa suurista lumimääristä johtuen toukokuun lopulle ajoittuvista virtaamahuipuista ennustetaan keskimääräistä suurempia. Kittilässä suuri lumimäärä aiheuttaa riskin suurelle tulvalle, vahinkorajan ylittymisen todennäköisyys toukokuun lopulla on tämän hetkisen ennusteen mukaan noin 50 %. Lapin jokien tulvien suuruus riippuu kuitenkin vielä sulamisajan säästä, jos sulaminen jakaantuu useaan osaa voivat virtaamahuiput jäädä myös tavanomaisen suuruisiksi.
Keski- ja Itä-Suomessa ja Pirkanmaalla järvien pinnat tavanomaista korkeammalla
Keski- ja Itä-Suomessa ja Pirkanmaalla monet järvet ovat nousseet tai nousemassa tavanomaista korkeammalle. Kymijoen vesistössä järvien vedenpinnat erityisesti Mäntyharjun sekä Keiteleen ja Saarijärven reiteillä ovat nousseet tai nousemassa keskimääräistä korkeammalla. Pienet järvet saavuttavat huippunsa tällä viikolla, mutta suuret järvet nousevat vielä parin viikon ajan. Pirkanmaalla Längelmävesi ja Mallasvesi ovat jo tavanomaista korkeammalla ja nousevat lähiviikkoina vielä 5–25 cm nykytasoltaan, ennusteen mukaan korkeammalle kuin kertaakaan sitten vuoden 1995. Vuoksen vesistöalueen pohjoisosassa järvet ovat saavuttamassa tavanomaista suuremmat maksimivedenkorkeutensa tänään tai lähipäivinä. Saimaa nousee heinäkuun alkuun mennessä nykytasolta 40–50 cm, ollen silloin 20–40 cm pitkäaikaiskeskiarvoa korkeammalla.
• Ajankohtaisesta tulvatilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
www.ymparisto.fi/tulvatilanne
Vesitilanne huhtikuussa 2012
Sadanta
Huhtikuussa satoi koko maassa tavallista enemmän. Kuukauden sademäärä oli pääosin 30–60 mm eli 120–190 % keskimääräisestä. Eniten satoi Kainuussa ja Lounais-Lapissa. Vähiten sadetta kertyi Luoteis-Lapissa.
Lumen vesiarvo eli lumikuorma
Huhtikuun alun kylmät säät pysäyttivät lumien sulamisen ja toivat lisää lunta lähes koko maahan. Ennen huhtikuun puoliväliä sää lämpeni ja sulaminen alkoi taas Oulun korkeudella asti. Kuukauden viimeisellä viikolla sulaminen oli käynnissä jo koko Lapissakin. Kuukauden puolivälissä lumetonta oli vasta Varsinais-Suomessa ja osassa Satakuntaa, mutta vappuun mennessä lumeton alue laajeni lähes koko Länsi- ja Etelä-Suomeen sekä Etelä-Savoon. Ranuan seudulla ja osissa Pohjois-Lappia lumen vesiarvo oli vielä huhtikuun lopussa yli 160 mm, muualla Lapissa sekä Koillismaalla enimmäkseen 80–140 mm. Kainuussa lumen vesiarvo vaihteli etelän alle 20 mm:stä pohjoisen reilusti yli 100 mm:iin. Lunta oli vappuna Lounais- ja Länsi-Lapissa tavallista enemmän, Inarin seudulla ja osassa Itä-Suomea tavallista vähemmän.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Vedenpinnat laskivat huhtikuun alussa koko maassa kylmien säiden vuoksi. Kuukauden puolivälin paikkeilla lämmennet säät ja vesisateet alkoivat nostaa vesiä nopeasti maan länsiosissa lähes Oulun korkeudella asti. Osassa eteläisimmistä järvistä vedenpinta ehti kääntyä laskuun ennen huhtikuun loppua, mutta muualla järvien nousu jatkui vielä vappuna. Monissa joissa tulva jakautui huhtikuussakin pariin huippuun säiden vaihtelun takia. Lounaisrannikolla ja Etelä-Pohjanmaalla tulvahuiput jäivät maaliskuisia pienimmiksi. Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa tulva nousi kuun viimeisinä päivinä huomattavasti keskimääräistä kevättä korkeammalle. Itä-Suomessa ja Kainuussa vedenpintojen talvinen hidas lasku jatkui huhtikuun loppupuolelle asti, mutta kuukauden viimeisellä viikolla vedet nousivat lumen sulamisen seurauksena monin paikoin hyvin nopeasti. Lapissa lumen sulamisvesien vaikutus näkyi kuun viimeisinä päivinä vasta osassa vesistöjä. Vedenpinnat olivat huhtikuun lopussa Lapissa lähellä keskiarvoja, muualla maassa enimmäkseen niiden yläpuolella. Suurimpia erot keskiarvoihin olivat maan keskiosan järvissä. Päävesistöjen virtaamat olivat huhtikuussa keskimääräistä suurempia Vuoksea lukuun ottamatta.
Pohjaveden korkeus
Maan etelä- ja länsiosassa pohjaveden pinnat ovat 5–25 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan itäosassa ja Lapissa pinnankorkeudet ovat 0–20 cm alle keskimääräisen, sillä lumen sulamisvesien vaikutus ei vielä näy.
Routa
Maan etelä- ja keskiosassa routakerros on lähes sulanut ja routaa esiintyy enää paikoitellen. Maan pohjoisosassa routakerros ei ole juurikaan lähtenyt sulamaan ja routaa esiintyy vielä 10–80 cm.
Jäänpaksuus ja pintaveden lämpötila
Maan eteläosassa järvijäät alkoivat sulaa jo huhtikuun alkupuolella, mutta Lapissa jäät kasvoivat vielä kuukauden loppupuolelle saakka. Järvijäät lähtivät maan etelä- ja lounaisosasta huhtikuun viimeisellä viikolla eli lähes tavanomaiseen aikaan. Muualla maassa järvijäät ovat vaarallisen heikkoja Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Myös pohjoisessa jäät ovat jo heikkenemässä. Lapissa ja Koillismaalla jäänpaksuus oli vappuna 50–60 cm, paitsi Kilpisjärvellä jopa 84 cm. Maan eteläosassa järvien pintaveden lämpötila nousi kuukauden lopussa paikoin jopa 8 asteeseen.
Vesitilannepalvelu
Kansalaisten jää- ja lämpötilahavainnot Järviwikissä
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjois-Pohjanmaan tulvatilanne
Rakennuttamispäällikkö Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, puh. 040 504 7071, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun