Kuva: Mirjam Orvomaa
Maaliskuun keväisen lämpimät säät sulattivat lunta, routaa ja vesistöjen jääpeitteitä maan etelä- ja keskiosissa. SYKE varoittaa maan etelä- ja keskiosassa ajankohtaan nähden erittäin ohuista ja heikoista järvijäistä. Jäällä ei kannata enää liikkua näillä alueilla.
”Keväällä monikymmensenttinen jää voi pettää kulkijan alla puikkoonnuttuaan auringonsäteilyn vaikutuksesta. Vaikka aamun pakkasilla jää voi tuntua kestävältä, iltapäivällä se saattaa hajota auringon sulatettua kiteiden rajapintoja,” varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Lumen sulaminen nosti paikoitellen jokien virtaamia, mutta tavanomaisiin kevättulvalukemiin ei ylletty. Poikkeuksellisen suuri osa maasta oli maaliskuun lopussa jo kokonaan lumetonta, mutta pohjoisessa lunta vielä riittää.
Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjanmaalla kevättulvat jäämässä pieniksi
Seuraavan viikon ajan sään ennustetaan jatkuvan vähäsateisena ja viileänä, joten virtaamat pysyvät pieninä tai laskevat edelleen. ”Oulu–Joensuu-linjan eteläpuolella lunta on enää hyvin vähän, joten pelkästään lumen sulamisesta johtuvia tulvia ei tällä alueella ole enää odotettavissa. Sateet voivat vielä nostaa virtaamia loppukevään aikana, mutta ilman runsaita sateita maaliskuun alkupuolen pienet virtaamahuiput voivat Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla jäädä koko kevään suurimmiksi,” kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Lapissa ja Kainuussa lunta on vielä runsaasti, joten siellä on huhtikuun lopussa tai toukokuussa odotettavissa tavallisia kevättulvia. Länsi-Lapissa ja Kuusamon seudulla lumen vesiarvo on paikoin jopa ajankohdan keskimääräistä suurempi. Tulvien suuruus Lapissa riippuu pitkälti sulamisajan säästä.
Järvi-Suomessa useiden suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden korkealla, mutta lumen vähyyden vuoksi kevään vedenkorkeuden nousu on jäämässä hyvin pieneksi ja lumettomilla alueilla jotkut järvet eivät nouse kevään aikana enää lainkaan. Jos loppukeväästä ei tule runsassateista, jäävät kevään tulovirtaamat pieniksi ja vedenkorkeus uhkaa joillain järvillä jäädä kesällä selvästi tavanomaista alhaisemmaksi.
Vesitilanne maaliskuussa 2014
Sadanta
Valtaosassa maata satoi maaliskuussa 20–40 mm. Maan etelä- ja keskiosissa sadanta jäi monin paikoin selvästi tavallista pienemmäksi. Pohjoisessa sademäärät olivat lähellä keskimääräisiä. Kuukauden aikana sateita tuli lähes koko maassa sekä lumena että vetenä.
Lumen vesiarvo
Suuressa osassa maata maaliskuu oli poikkeuksellisen vähäluminen. Vain Lapissa ja Koillismaalla lumen vesiarvo oli lähellä keskimääräistä tai paikoitellen sen ylikin. Kuukauden alussa ja puolivälin jälkeen koko Suomi oli lyhyet jaksot lumen peittämä, mutta muun ajan Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomi olivat lähes lumettomia. Maaliskuun alkupuolen lämpimät säät sulattivat lunta Lapissa asti, mutta kuun lopulla lunta saatiin pohjoisessa taas lisää. Kuukauden päättyessä lumen vesiarvo oli valtaosassa Kainuuta, Etelä-Lappia ja Inarin seutua 90–140 mm, muualla Lapissa ja Koillismaalla enimmäkseen 150–200 mm. Oulu–Joensuu-linjan eteläpuoli oli lähes kokonaan lumeton.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Lapissa kevään tuloa vielä odotellaan ja vedenkorkeudet ja virtaamat käyttäytyivät maaliskuussa talviseen tapaan. Vedenkorkeudet ja virtaamat pysyivät siellä tasaisina tai laskivat hitaasti. Etelämpänä sen sijaan aikainen kevät sulatti alkukuussa lumia ja nosti paikoitellen virtaamia, mutta varsinaisia tulvia ei syntynyt. Pohjanmaalla virtaamahuiput jäivät tavanomaisia kevättulvalukemia pienemmiksi. Lumien sulaminen ja sateet näkyivät myös joissakin järvissä vedenpinnan nousuna Pohjois-Pohjanmaata myöten. Enimmäkseen järvien pinnat kuitenkin laskivat edelleen tai pysyivät tasaisissa lukemissa. Kuun loppupuolella kylmät yöt ja aurinkoinen, sateeton sää hillitsivät vedenpintojen nousua ja virtaamien kasvua, ja virtaamat laskivatkin tasaisesti kuun loppua kohden.
Vuodenvaihteen lämpimän ja sateisen jakson seurauksena nousseet järvien vedenpinnat olivat maaliskuussa edelleen Lappia lukuun ottamatta enimmäkseen hyvin korkealla. Esimerkiksi Saimaalla, Pielisellä, Päijänteellä ja Lappajärvellä eroa keskimääräiseen vedenkorkeuteen oli kuun lopussa yli puoli metriä. Jokien keskivirtaamat olivat aikaisen kevään vuoksi Lappia lukuun ottamatta pääosin ajankohdan keskimääräisiä lukemia suurempia.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat paikoitellen vuodenaikaan nähden korkealla aikaisen kevään vuoksi. Pinnankorkeudet ovat maan etelä- ja keskiosissa 20–50 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan pohjoisosissa lumen ja roudan sulaminen ei näy vielä merkittävästi pohjaveden pinnankorkeuksissa. Pohjois-Lapissa pohjavedet jäivät syksyllä tavallista alemmas ja pinnankorkeudet ovat 10–40 cm alle ajankohdan keskimääräisen.
Routa
Maan etelä- ja keskiosissa routa on pääosin sulanut, mutta paikoitellen sitä esiintyy vielä 0–15 cm. Routakerros sulaa lumettomilla alueilla sekä ylä- että alapinnaltaan. Maan pohjoisosissa routaa on 10–50 cm. Routamaksimi saavutettiin maan etelä- ja keskiosissa jo tammi-helmikuun vaihteessa.
Jäänpaksuus
Maan etelä- ja keskiosassa järvijäät alkoivat heikentyä tänä talvena selvästi tavallista aiemmin, jo helmikuun loppupuolella. Maaliskuun aikana jäät ohenivat maan etelä- ja keskiosassa noin 10–15 cm. Kuukauden lopussa jäänpaksuus oli maan etelä- ja keskiosassa pääosin alle 25 cm, ja monin paikoin jäät olivat niin heikkoja, ettei niitä pystytty mittaamaan.
Jäät alkoivat oheta maaliskuun loppupuolella jo Oulujärven korkeudella saakka. Maan keskiosan pohjoisosassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla jäätä mitattiin kuukauden lopussa yleisesti 35–55 cm. Lapissa järvijäät ovat vielä kestäviä ja ne paksunivat maaliskuussa. Lapin järvissä jäätä on pääosin 55–70 cm, Kilpisjärvellä jopa yli 90 cm. Lapissa lukemat ovat keskiarvon tuntumassa tai hieman sitä suurempia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 732, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi