Etelä- ja Keski-Suomen järvien vedenkorkeuksien ennustetaan jäävän alhaalle

Tulvakeskus tiedottaa

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet eivät kevään aikana enää juuri nouse Oulu–Kuopio-Joensuu-linjan eteläpuolella, vaikka tavallisesti Etelä- ja Keski-Suomen järvien vedenkorkeudet nousevat toukokuussa korkeimmilleen. Päinvastoin joidenkin järvien vedenkorkeudet ovat nyt kääntyneet laskuun, puoltatoista tai kahta kuukautta tavanomaista aikaisemmin. Osa järvistä on jäämässä kesäkuun alkuun mennessä poikkeuksellisen alhaiselle tasolle, jos toukokuussa ei sada selvästi tavallista enemmän. Jos kesällä sataa normaalisti, luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet jatkavat laskuaan koko kesän ajan.

Useimmat suurista järvistä ovat vielä melko lähellä ajankohdan tavanomaisia tasoja, mutta pienten järvien vedenkorkeudet ovat jo nyt monin paikoin tavallista alempana. Myös jokien virtaamat erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla ovat pieniä, kun yleensä virtaamat ovat nyt suurimmillaan.

Alhaisimmat vedenkorkeudet ovat odotettavissa luonnontilaisissa järvissä Etelä-Suomessa, Pirkanmaalla sekä paikoin Keski-Suomessa ja Etelä- ja Pohjois-Savossa. Suurista järvistä mm. Mallasvesi, Keurusselkä ja Tarjanne Pirkanmaalla, Kallavesi ja Nilakka Pohjois-Savossa, Kyyvesi Etelä-Savossa, Pielinen Pohjois-Karjalassa ja Keitele Keski-Suomessa ovat ennusteen mukaan viimeistään toukokuun alkupuolelta lähtien ajankohtaan nähden tavanomaista alempana.

Päijänteellä ja Saimaalla alhaiset vedenkorkeudet riskinä vasta loppukesällä

Päijänteellä ja Saimaalla vedenkorkeudet ovat puolisen metriä keskimääräistä ylempänä sateisen ja lauhan alkutalven jäljiltä. Näidenkin järvien vedenkorkeudet ovat laskussa, päinvastoin kuin yleensä loppukeväällä. Päijänteen vedenkorkeus painuu alle keskitason tämän hetkisen ennusteen mukaan vasta kesäkuun alkupuolella ja Saimaan vedenkorkeus kesäkuun lopulla. Sateinen loppukevät ja alkukesä voivat tosin vielä muuttaa tilannetta.

Säännöstellyissä järvissä kuivuuteen varauduttu juoksutuksia pienentämällä

Monissa säännöstellyissä järvissä kuivuutta on pystytty ennakoimaan ja vedenkorkeudet saadaan nousemaan tavanomaisille kesän vedenkorkeuksille. Näillä järvillä vedenkorkeuksien nosto on aloitettu tavanomaista aiemmin juoksutuksia pienentämällä tai vedenkorkeudet on jätetty lopputalvesta tavanomaista korkeammalle tasolle.

Muutamissa säännöstellyissä järvissä on jopa jouduttu hakemaan poikkeuslupia säännöstelylupiin matalista vedenkorkeuksista aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Ainakin Ähtärinjärvellä, Kyrösjärvellä, Hirvijärvellä, Perhojoen tekoaltailla, Viitasaaren reitin Kivijärvellä, Valkealan reitin Ylä-Kivijärvellä, Lohjanjärvellä sekä Höytiäisellä ja Juojärvellä vedenkorkeus jäänee pienistä juoksutuksista huolimatta touko-kesäkuussa tavanomaista alemmas.

Taulukko: vedenkorkeudet ja ennuste

*Havaintojaksojen pituus vaihtelee eri järvillä 

Kartta järvien ja jokien vedenkorkeuksista verrattuna ajankohdan keskimääräiseen arvoon (1962 - 2012). Tilanne: 2.5.2014  

Lisää vesitilanteesta kuukausikatsauksesta ja verkkosivulta

•  (2.5.2014)
• Vesitilanne ja ennusteet > www.ymparisto.fi/vesitilanne

Lisätietoa

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi 

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. www.tulvakeskus.fi