Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kestävyysnäkökulmat huomioitava nykyistä vahvemmin pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksissa

Uutinen 20.5.2021 klo 9.07
© Unsplash

Kestävillä ja innovatiivisilla kunnostusmenetelmillä voitaisiin kiertotalouden periaatteiden mukaisesti vähentää neitseellisen maa-aineksen ottotarvetta ja edistää turvallista maa-ainesten kierrättämistä. KEINO-osaamiskeskuksen pilaantuneiden maiden kunnostuksen urakkahankintojen (PIMA) -kehittäjäryhmä edisti keinoja kestävyyden huomioimiseen kunnostushankkeissa.

Pilaantuneiden maiden kunnostus vaatii merkittäviä resursseja erityisesti kunnilta ja muilta julkisilta toimijoilta. Suurin osa kohteista kunnostetaan kaivamalla pilaantunut maa-aines ja tuomalla puhdasta maata tilalle. Tämä lisää luonnonvarojen käyttöä, maamassojen kuljetusta, päästöjä ympäristöön ja kustannuksia.

Kestävä maaperän kunnostus edellyttää huolellista suunnittelua ja yhteistyötä

Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kestävyyteen vaikutetaan koko hankkeen ajan aina suunnittelusta ja kaavoituksesta urakan toteutukseen.

”Kehittäjäryhmässä tuli esiin, että pilaantuneiden maa-alueiden tunnistaminen tulisi tehdä jo kaavoituksen yhteydessä. Lisäksi kunnostus- ja rakennushankkeille tulisi varata nykyistä enemmän aikaa, jotta maaperän tutkimukset voidaan tehdä huolella ja jotta kestävyysnäkökohtiin ehditään kiinnittää riittävästi huomiota”, sanoo erikoistutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskuksesta.

Kunnostushankkeissa on tunnistettava sekä mahdolliset riskinhallinnan että kunnostusmenetelmien vaihtoehdot. Kokonaisuuden hallinta ja osaaminen ovat tärkeällä sijalla pelkkien yksittäisten kriteerien sijaan. Tilaaja voi edellyttää konsultilta kestävyysarvioinnin tekemistä, mutta tärkeintä on varmistaa luotettavan ja laadukkaan riskinarvioinnin toteutus osana kunnostuksen suunnittelua.

”Toimiva kokonaisuus voidaan saavuttaa osallistavalla toimintatavalla, jossa hankkeen eri osapuolet, kuten kuntien toimialojen edustajat sekä valvontaviranomaiset on otettu mukaan projektinjohdon ja suunnittelijoiden kanssa käytävään keskusteluun hankkeen linjauksista ja kunnostusmenetelmän valinnasta”, sanoo Alhola.

Sosiaalinen kestävyys esille

Haitta-aineiden maaperään jättämiseen niin sanotulla turvallisella tasolla voi liittyä sosiaalisen hyväksyttävyyden kysymyksiä, vaikka niistä ei aiheutuisikaan terveys- tai ympäristöriskejä. Viestinnällä ja vuorovaikutuksella sekä tilaajan ja konsultin osaamisella on siten suuri merkitys sosiaalisen kestävyyden varmistamisessa kunnostushankkeissa.

Kestävät kunnostushankkeet edellyttävät myös muiden ohjauskeinojen kehittämistä. Valmisteilla oleva maa-ainesten hyötykäyttöä helpottava lainsäädäntö voi mahdollistaa myös hyötykäyttömahdollisuuksien paremman huomioinnin kilpailutuksessa.

Kestävä maarakentaminen toi merkittäviä säästöjä Porvoon Kulloon (Kilpilahden) yritysalueella

Porvoon Kulloon yritysalueen maarakentamisen urakan kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä, jossa kiertotalouden periaatteet olivat osa laatukriteereitä. Kilpailutuksen voittanut tarjous oli noin 5,7 miljoonaa euroa, mikä oli lähes puolet vähemmän kuin hankinnan laskennallinen arvo ilman kiertotalousratkaisuja.

”Kulloon alueen maarakentamisessa pyritään massatasapainoon maa-ainesten kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että alueen sisällä käsitellään ja hyödynnetään rakentamisen vuoksi kaivettavia ja louhittavia maa- ja kiviaineksia, jolloin säästetään arvokkaita luonnonvaroja. Lisäksi raskas liikenne alueelle ja sieltä pois vähenee. Samalla rakentamisen päästöt ja kustannukset pienenevät”, sanoo yhdyskuntasuunnittelija Enni Flykt Porvoon kaupungilta

Lisätietoa

  • erikoistutkija Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 065, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
  • yhdyskuntasuunnittelija Enni Flykt Porvoon kaupunki puh. 040 766 6760, enni.flykt@porvoo.fi

Kohderyhmä: