Zonation – käytännön työkalu luonnonsuojelun ja maankäytön suunnitteluun

Suomen ympäristökeskus tuottaa Priodiversity LIFE -projektissa paikkatietoa luonnon monimuotoisuuden esiintymisestä ja ekologisesta kykeytyvyydestä maakunnallisten LUMO-ohjelmien, eli luonnon monimuotoisuuden toimeenpano-ohjelmien toteutuksen tueksi. 

Tätä paikkatietoa tuotetaan suojeluarvojen priorisointiin erikoistuneella Zonation-optimointiohjelmistolla, jonka käytössä Suomen ympäristökeskuksella on paljon kokemusta. Zonationilla toteutettujen analyysien lisäksi ekologisen kytkeytyvyyden analyysejä tuotetaan myös Circuitcape-ohjelmistolla tarkemmin rajatuille lajiryhmille ja elinympäristöille.

• Lue lisää luontotiedon tuottamisesta projektin nettisivuilta (syke.fi)

Tietoa suojeluarvojen esiintymisestä tuotetaan metsä- ja suoelinympäristöihin. Metsät huomioidaan kokonaisvaltaisesti ottaen mukaan myös metsien kätkemät pienvedet sekä kalliot. Soiden osalta mukaan on otettu kaikki turvemaat ja soistumat. Analyysit ovat osittain pällekkäiset, koska metsäanalyysi sisältää myös kaikki puustoiset suot. Analyyseistä tehdään versioita, jotka kuvaavat paikallista laatua sekä versioita, jotka tarkastelevat metsiä osana suojelualueverkostoa, eli ekologisen kytkeytyvyyden huomioivia karttoja. Lisäksi analyysejä tehdään maakunnallisesti ja valtakunnallisesti. Karttojen tarkkuus on 100 metriä ja ne tulevat olemaan avointa tietoa.

• Lue lisää metsien suojeluarvojen priorisointitöistä (syke.fi)
• Lue lisää soiden suojeluarvojen priorisointitöistä (syke.fi)

LUMO-ohjelmat ovat projektin yksi merkittävimmistä yli 60:sta erilaisesta toimenpiteestä luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa. Toimenpiteiden kirjo vaihtelee ruohonjuuritason ennallistamistöistä datanhallintaan ja valtionhallinnon politiikkajohdonmukaisuuden edistämiseen. Vaikka käytettävissä oleva tieto ei ole täydellistä on tärkeää tehdä parhaat mahdolliset ratkaisut sillä tiedolla, joka kulloinkin on käytettävissä. Tässä työssä luontoarvojen priorisointityö tuo merkittävää täydennystä olemassa olevaan tietomäärään ja auttaa tekemään suunnittelua mahdollisimman monipuolisen tiedon pohjalta. 

Työtä tehdään Priodiversity LIFE -projektissa poikkeuksellisen laajan toimijajoukon yhteistyönä: hanketta koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut ja mukana ovat myös Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Eräpalvelut, Valtioneuvoston kanslia, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, ELY-keskukset (Kaakkois-Suomi, Lappi, Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Varsinais-Suomi), Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Suomen metsäkeskus, Ruokavirasto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi.

• Suomen ympäristökeskusken Priodiversity LIFE -projektin internetsivu (syke.fi)
• Priodiveristy LIFE -hankkeen internetsivut (metsa.fi)
• Lisätietoa maakunnallisten LUMO-ohjelmien laatimisesta (ely-keskus.fi)

Zonation-ohjelmistoa on hyödynnetty olemassa olevan luonnonsuojelualueverkoston hoidon ja ennallistamisen tarpeisiin eristyisesti Metsähallituksen luontopalveluissa. Tulevaisuudessa luonnon tilan ennallistamisen suunnittelussa menetelmää tullaan hyödyntämään ennallistamisen kustannustehokkuuden tehostamiseksi myös suojelualueiden ulkopuolella.

• Seminaariesitys: National scale prioritization and spatial planning - Finnish case for cost-effective ecosystem restoration and management. Kareksela, S. 2022 (europarc.org)
• Seminaariesitys: Ranking Natura 2000 habitats and Natura 2000 areas for nature. Kareksela, S. ym. 2018. (jyx.jyu.fi)
• Tieteellinen julkaisu: Identification of top priority areas and management landscapes from a national Natura 2000 network. Mikkonen & Moilanen 2013. (sciencedirect.com)
• Raportti: Suojelualueiden priorisointi sekä merkittävimmät luontoarvokeskittymät Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoimilla alueilla Natura 2000 -luontotyyppeihin perustuen. Mikkonen 2013. (julkaisut.metsa.fi)
• Maisterintutkielma: Suojelualueiden arvottaminen Natura 2000 -luontotyyppien perusteella valtion mailla. Mikkonen 2012. (helda.helsinki.fi)

Zonation-ohjelmistolla on tuotettu metsien luontoarvoja kuvaavia karttoja vuodesta 2008. Näitä karttoja voidaan hyödyntää nykyään laajasti erilaisiin maankäytön kysymyksiin, kuten alueiden kehittämiseen, suojeluun, ennallistamiseen tai haittojen välttämiseen. Alunperin aineistojan tehtiin Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman METSOn toteuttamisen tueksi.

Metsien kokonaisvaltainen suojeluarvojen priorisointityö

Uusimmat kartat metsien monimuotoisuusarvoista ovat valmistuneet. Ne julkaistaan vuoden 2027 loppuun mennessä Syken avoimet paikkatietoaineistot sivustolla, minkä jälkeen ne tulevat näkyviin myös Paikkatietoikkunaan. 

Uusia karttoja tarvitaan, koska Suomessa käsitellään noin 1 milj. hehtaaria metsiä vuosittain, joista osa on korkean suojeluarvon alueita. Metsien käsittely vaikuttaa myös ekologisiin metsäverkostoihin.

Vuoden 2026 kartoissa huomioidaan aiemmasta poiketen myös metsien kätkemät pienvedet ja kallioalueet.

• Priodiveristy LIFE -projektissa tuotetut metsäanalyysit (syke.fi)
• Syken avoimet aineistot (syke.fi)
• Paikkatietoikkuna-karttojen selauspalvelu (kartta.paikkatietoikkuna.fi)

Kuva

Metsien suojeluarvojen vuoden 2026 versioihin kehitettiin uusi puustosta johdettu metsän suojeluarvon malli, PUSU. PUSU-mallia käytetään Zonation-analyysin syöttöaineistona yhdessä pienvesien, kallioiden, lajitietojen, metsänkäytön, ojituksen ja suojelualuetiedon kanssa. 

Uudessa PUSU-mallissa puustotietoa verrataan 50 km säteellä muihin vastaaviin varttuneisiin metsäkohteisiin. Puustoaineistona käytetään vain Suomen metsäkeskuksen tuottamaa laskennallista puustotietoa. Vanhassa mallissa sen sijaan puustotietoa verrattiin Luken metsänkasvun simulointiohjelmalla, MOTTI-ohjelmalla, laskettuun lahopuukertymään. Tällöin käytettiin puustotietoja Suomen metsäkeskuksen, LUonnonvarakeskuksen sekä Metsähallituksen puustotietoaineistoista.

Uusimpaan PUSU-mallilla laskettuun analyysin testiversioon voit tutustua Syken tuottamassa karttapalvelussa. Karttapalvelun versio on vuodelta 2024, jolloin aineistossa oli nykyiystä enemmän aukkoja. 

• Syken karttapalvelu 2024-kesällä tuotetusta metsien monimuotoisuusarvojen kartta-aineistosta (syke.maps.arcgis.com)

Vuonna 2018 julkaistuun valtakunnalliseen metsien monimuotoisuusarvojen kartta-aineistoon voit tutustua sekä kartta-palvelussa tietokoneella tai matkapuhelimella, ladata sen omalle koneellesi ja käyttää rajapinnaan kautta omalla paikkatieto-ohjelmistolla. Aineistot ovat rasterimuotoisia aineistoja ja niiden tarkkuus on 96 metriä.

Tarkastele aineistoja internetissä: 

• Paikkatietoikkunassa valitsemalla näkyviin "Metsien monimuotoisuus" -karttatasot (kartta.paikkatietoikkuna.fi)
• Suomen metsäkeskuksen Luonnonhoidon paikkatietoaineistot ArcGIS Online -karttapalvelussa laittamalla näkyväksi karttataso ”SYKE_MonimuotoisuudelleTarkeatMetsaalueetZonation” (storymaps.arcgis.com)

Ota aineistot käyttöösi omalla tietokoneellasi paikkatietoohjelmalla työskentelyä varten Syken ympäristötietopalvelusta: 

• Lataa "Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet 2018 (Zonation)" -tulosaineistot koneellesi (syke.fi)
• Lataa koko aineisto, eli syöttöaineistot, syöttötiedostot, ja tulostiedostot koneellesi. Aineiston nimi: Datapackage for national high-resolution conservation prioritisation of boreal forests (zenodo.org)
• Ota rajapinta käyttöösi: Elinympäristöt > Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet (Zonation) (syke.fi)

Julkaisuja Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet 2018 -aineistoon liittyen:

• Suomenkielinen raportti analyyseistä ja niiden tuloksista: Monimuotoisuudelle tärkeät metsäalueet Suomessa - Puustoisten elinympäristöjen monimuotoisuusarvojen Zonation-analyysien loppuraportti. Mikkonen ym. 2018 (helda.fi)
• Tieteellinen julkaisu aineistosta: National high-resolution conservation prioritisation of boreal forests. Mikkonen, N. ym. 2023 (sciencedirect.com)
• Artikkeli analyysissä käytettyjen lahopuupotentiaalien mallintamisesta: Modeling of Dead Wood Potential Based on Tree Stand Data. Mikkonen ym. 2020 (mdpi.com)

Suoluonnon luontoarvoja on tarkasteltu Suomessa jo useissa erillishankkeissa. 

Uusin versio soiden suojeluarvoista valmistui syksyllä 2026 Priodiversity LIFE -projektissa maakunnallisten luonnonmonimuotoisuuden toimeenpano-ohjelmien suunnittelun tueksi. Nämä analyysit kattavat kaikki suot ja soistumat ja soiden luokittelu perustuu kaukokartoitukseen (SUOKAUKO-hankkeesta saatuun tietoon), sekä geomorfologisiin suotyyppeihin. Analyysissä on hyödynnetty turvemaan ojitustietoa mittavasti yksittäisen kohteen tilaan, suoaltaaseen sekä soiden muodostamaan verkostoon vaikuttavana tekijänä. Lisäksi analyysi huomioi soiden taantuneen lajiston sekä ihmisen toimet soilla.

• Lue lisää Priodiversity LIFE -projektissa tuotettavista luontoaineistoista (syke.fi)

Kuva

Metsähallituksen luontopalveluissa Zonationin avulla on selvitetty hyvin tunnettujen suojeltujen soiden kustannustehokasta hoitoa ja ennallistamista.

Ensimmäinen Suomessa toteutettu soiden suojeluarvojen analyysikokonaisuus tehtiin vuosina 2013-2014. Se vastasi soiden suojelualueverkoston laajentamisen tarpeeseen soidensuojelun täydennysohjelman toteuttamisen tueksi ympäristöministeriön tilauksesta. Sitä edelsivät mittavat maastoinventoinnit, joissa kerättyä tietoa hyödynnettiin Zonation-analyyseissä. Tekemistä ohjasi monialainen eri intressiryhmät sisältänyt soidensuojelutyöryhmä. Sittemmin ohjelma muutettiin vapaaehtoisuuteen perustuvaksi soidensuojelun täydennysehdotukseksi, ja kohteiden suojelu ja ennallistaminen siirtyi tulevaisuuteen. Se tulevaisuus on nyt, kun Helmi-elinympäristöohjelman rahoituksen avulla näitä soita ennallistetaan ja suojellaan osaksi pysyvää suojelualueverkostoa.

• Helmi-elinympäristöohjelman tulokset (ym.fi)
• Raportti: Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Aapala & Alanen. 2015. (julkaisut.valtioneuvosto.fi)