Siirry pääsisältöön

Elinympäristön tietopalvelu Liiteri

Liiteri on Suomen ympäristökeskuksen elinympäristön tieto- ja analyysipalvelu, joka kokoaa yhteen useita rakennettua ympäristöä ja kaavoitusta koskevia karttatasoja ja tilastoja.
Kuva
Rakennettua ympäristöä Vantaalla. Etualalla nurmea ja pieni puro. Taka-alalla värikkäitä matalia kerrostaloja.
© Pirjo Ferin, Syken kuvapankki

Ajankohtaista

Liiteri on kaikille avoin selainkäyttöinen elinympäristön tietopalvelu, jonka tietosisältö koostuu rakennetun ympäristön ja kaavoituksen karttatasoista ja tilastoista sekä asemakaavojen seurantalomakkeista. 

Liiteri-tietopalvelu sisältää muun muassa:

  • Noin 2000 tilastoa
  • Noin 1000 karttatasoa
  • Noin 25 000 asemakaavan seurantalomaketta
  • Kattavan tietosisällön rakennetusta ympäristöstä
  • Valtakunnallisia kaavoituksen paikkatietoaineistoja
  • Pitkiä aikasarjoja

Liiteri-tietopalvelun Karttatasot-osiossa voit muun muassa tarkastella karttatasoja, hakea kohteita kartalta paikan tai osoitteen perusteella sekä tulostaa erilaisia teemakarttoja. Kirjautuneena sopimuskäyttäjänä voit myös piirtää kartalle omia kohteita ja tuoda palveluun omia tai avointen WMS-rajapintapalveluiden aineistoja. 

Liiteri-tietopalvelun Tilastot-osiossa voit hakea ja laskea tilastoja erilaisille hallinnollisille alueille. Voit valita tilastoja eri pää- ja alateemoista tai yksittäisen tilaston sekä eri tilastovuosia. Lisäksi voit muokata tilastotaulukkoa sekä luoda diagrammeja ja teemakarttoja.

Liiteri-tietopalvelun Asemakaavojen seurantalomakkeet -osiossa voit hakea asemakaavojen seurantalomakkeita erilaisten muuttujien avulla ja tarkastella kaavamääräysten selityksiä.

Liiteri-tietopalvelu palvelee mm. viranomaisia, yrityksiä, organisaatioita ja tutkimuslaitoksia, jotka työskentelevät maankäytön suunnittelun ja rakennetun ympäristön parissa. Liiteriä voi käyttää esimerkiksi kaavoituksessa, rakentamiseen liittyvien lupien ja avustusten ratkaisemisessa, strategisten suunnitelmien ja ohjelmien laatimisessa, lausuntojen tukena sekä kaavoituksen ja rakennetun ympäristön tilan seurannassa. Palvelu on hyödyllinen myös opiskelijoille, tutkijoille ja kansalaisille. Elinympäristöstä kiinnostuneet käyttäjäryhmät voivat hakea tietoa esimerkiksi asuinalueen lähipalveluista tai kaavoitustilanteesta.

Liiteriin on koottu useiden organisaatioiden ylläpitämiä karttatasoja ja tilastoja

Liiterin tietosisältö koostuu Syken tuottamien aineistojen lisäksi muiden organisaatioiden ylläpitämistä karttatasoista ja tilastoista. Tiedontuottajia ovat muun muassa Tilastokeskus, Digi- ja väestötietovirasto, Maanmittauslaitos, Väylävirasto, Museovirasto, ELY-keskukset, kunnat, ympäristöministeriö, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA sekä Geologian tutkimuskeskus. Liiteri-tietopalvelussa on käytettävissä karttatasoja ja tilastoja useista eri aihepiireistä, kuten:

  • Kaavoitus
  • Kauppa ja palvelut
  • Kiertotalous
  • Kuntien ilmastopäästöt
  • Kulttuuriympäristö
  • Lajit ja luontotyypit
  • Luonnonvarat ja luonnonsuojelu
  • Liikkuminen ja liikenne
  • Maankäyttö, maanpeite ja maa-aineisten otto
  • Merialuesuunnittelu
  • Poronhoito
  • Rakennukset, kiinteistöt ja asuminen
  • Rakentamisen suunnitelmallisuus
  • Satelliitti- ja ilmakuvat
  • Tulvat, vesihuolto ja vesistöt
  • Saaristoalueet
  • Virkistys- ja viheralueet
  • Työpaikat ja työssäkäynti
  • Väestön kehitys
  • Yhdyskuntarakenne

Lisäksi useat Liiterin rakennetun ympäristön karttatasot (Syken tuottamat) ovat käytettävissä Syken avoimelta rajapinnalta Paikkatietorajapinnat: Rakennetun ympäristön aineistot.

Liiterin palvelupaketit

Liiteri-tietopalvelun palvelupaketit kokoavat eri teemojen karttatasoja, tilastoja ja teemakarttoja valmiisiin aloitusnäkymiin. Osa palvelupaketeista on saatavilla vain kirjautuneelle sopimuskäyttäjälle.

ARA-asunnot (sopimuskäyttäjille)

Palvelupaketti kokoaa Liiterissä valmiiseen työtilaan erilaisia aineistoja asumiseen liittyen. Painopisteenä palvelupaketissa on ARA-asuntokanta sekä sen vertailu vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Suuri osa palvelupaketin sisältämistä aineistoista perustuu ARAn rekistereihin (ARAKIRE, Lainatieto) sekä Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteriin (RHR). Palvelupaketti on suunniteltu mm. viranomaisille, kunnille ja muille asumisen suunnitteluun osallistuville toimijoille, jotka tarvitsevat tietoa nykyisestä ja menneestä asuntokannasta.

Palvelupaketti sisältää seuraavat karttatasot, tilastot ja teemakartat:

  • Karttatasot: ARA-rakennukset, päivittäistavarakaupat (laaja tietosisältö), päivittäistavarakaupan saavutettavuusvyöhykkeet, erikoiskaupat, oppilaitokset, valmiit rakennukset (laaja tietosisältö), rakennusluvat (laaja tietosisältö), kiinteistöjaotus, kiinteistötunnukset, asemakaavatilanne, asemakaavojen hakemisto, harva pientaloasutus, kerrostaloalueet, taajamat, kylät, pienkylät, pientaloalueet, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, yleiskaavatilanne, yleiskaavojen hakemisto
  • Tilastot: ARA-asuntokanta, asuntojen määrä, asuntojen talotyyppi, uudet asunnot, joukkoliikenteen saavutettavuus, autonomistus asuntokunnittain, kannattavan joukkoliikenteen alueet, päivittäistavarakauppojen saavutettavuus (koko väestö ja ikääntyneet), väestön määrä, väestön muutos, ikärakenne, asuntokunnat, työllisten koulutusaste
  • Teemakartat: ARA-asuntojen määrä 250 m ruuduissa

Ilmastonmuutos

Palvelupaketti kokoaa Liiterissä valmiiseen aloitusnäkymään erilaisia aineistoja ilmastonmuutokseen liittyen. Palvelupaketti on suunniteltu etenkin maankäytön suunnittelijoille, kaavoittajille, kuntatoimijoille ja tutkijoille, jotka ovat kiinnostuneita ilmastomuutoksesta, sen vaikutuksista ja siihen sopeutumisesta.

Palvelupaketti sisältää seuraavat karttatasot, tilastot ja teemakartat:

  • Karttatasot: joukkoliikennevyöhykkeet, Corine-maankäyttö ja -maanpeite, metsät ja suot, tuotanto- ja teollisuuslaitokset, valmiit rakennukset, yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
  • Tilastot: kuntien ilmastopäästöt, kannattavan joukkoliikenteen alueet, joukkoliikenteen pysäkkien saavutettavuus, rakennusten mallinnetut energiankulutus- ja kasvihuonekaasupäästöt
  • Teemakartat: kuntien kasvihuonekaasupäästöt

Kulttuuriympäristö

Palvelupaketti kokoaa Liiterissä valmiiseen työtilaan erilaisia aineistoja kulttuuriympäristöön liittyen. Kulttuuriympäristö koostuu rakennetusta kulttuuriympäristöstä eli rakennusperinnöstä, kulttuurimaisemasta ja muinaisjäännöksistä. Rakennusperintö puolestaan muodostuu rakennetuista alueista, rakennuksista ja rakenteista. Palvelupaketti on suunniteltu etenkin maankäytön suunnittelijoille ja tutkijoille.

Palvelupaketti sisältää seuraavat karttatasot, tilastot ja teemakartat:

  • Karttatasot: asemakaavatilanne, asemakaavojen hakemisto, asetuksella suojellut valtion rakennuskohteet (piste ja alue), kirkkolailla suojellut kohteet, lailla ortodoksisista kirkoista suojellut kohteet, lailla rakennusperinnön suojelemisesta suojellut alueet, lailla rakennusperinnön suojelemisesta suojellut kohteet, kansalliset kaupunkipuistot, maailmanperintökohde (piste ja alue), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, kiinteät muinaisjäännökset (alue ja rajat), muut kulttuuriperintökohteet (alue ja rajat), valmiit rakennukset (sopimuskäyttäjille laaja tietosisältö), rakennusperintölain mukaiset kohteet (piste ja alue), RKY-inventointi (piste, viiva ja alue)
  • Tilastot: asemakaavalla suojellut rakennukset, erityislaeilla suojellut rakennukset, muinaisjäännökset, rakennusten keski-ikä, rakennusten ikä 10 vuoden välein (vain sopimuskäyttäjälle), iältään tuntemattomat rakennukset (vain sopimuskäyttäjälle), valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

Poronhoito

Palvelupaketit kokoavat Liiterissä valmiiseen työtilaan erilaisia aineistoja poronhoitoon liittyen. Palvelupaketit on suunniteltu etenkin poronhoidon asiantuntijoille, maankäytön suunnittelijoille, kaavoittajille ja tutkijoille.

Poronhoito sisältää seuraavat palvelupaketit:

  • Porolaitumet
    • Karttatasot: paliskunnan hallinnollinen alue, esteaita, kämppä, laidunaita, rautatie-esteaita, työaita, valtakunnan esteaita, veräjä, kesälaidunalue, talvilaidunalue, vain talvilaidunalue
  • Laidunkierto
    • Karttatasot: paliskunnan hallinnollinen alue, kesälaidunalue, talvilaidunalue, kevätkierto, syyskierto
  • Porojen kuljetus
    • Karttatasot: paliskunnan hallinnollinen alue, kokoamisalue, kuljetusreitti, erotusaita, erotusaita (viiva ja alue), pyyntiaita, siirtoaita (viiva ja alue)
  • Laidunten inventointi
    • Karttatasot: paliskunnan hallinnollinen alue, laidunluokitus (yleistetty), laidunluokitus (tarkka), esteaita, laidunaita, rautatie-esteaita, työaita, valtakunnan esteaita
  • Poronhoidon häiriöt
    • Karttatasot: paliskunnan hallinnollinen alue, häiriöalueet: alkutalvi, häiriöalueet: kesä-syksy, häiriöalueet: kevät-talvi
  • Poronhoito ja luonnonsuojelu
    • Karttatasot: paliskunnan hallinnollinen alue, Natura 2000 SPA Manner-Suomi, Natura 2000 SCI Manner-Suomi, Natura 2000 SAC Manner-Suomi, erämaa-alueet, valtion omistamat luonnonsuojelualueet, yksityisten mailla olevat luonnonsuojelualueet 
  • Poronhoidon tilastotiedot
    • Karttatasot: paliskunnan hallinnollinen alue, erotusaita (viiva ja alue), kokoamisalue, porokolarialue, kämppä, veräjä
    • Tilastot: paliskuntien poromäärät, poronomistajien määrä, petojen aiheuttamat tuhot, liikenteen aiheuttamat tuhot, yhdistetut porolaidunluokat, laajempi kasvillisuus- ja maastoluokitus, infrastruktuurin ja maankäytön peittoalueet, lievän vaikutuksen alue, voimakkaan vaikutuksen alue

Vesihuolto

Palvelupaketti kokoaa Liiterissä valmiiseen työtilaan erilaisia aineistoja vesihuoltoon liittyen. Palvelupaketti on suunniteltu etenkin kunnille ja maankäytön suunnittelijoille. Vesihuollon aineistojen tavoitteena on tukea kuntien haja-asutusalueiden maankäytön ja vesihuollon suunnittelun yhteensovittamista siten, että se tuo mm. maaperän kaivettavuuden ja väestökehityksen näkökulmat osana vesihuoltoverkoston laajentamisen kustannustehokkuutta tiiviimmin osaksi maankäytön suunnittelua.

Palvelupaketti sisältää seuraavat karttatasot, tilastot ja teemakartat:

  • Karttatasot: asemakaavoitetun alueen lievealue, asemakaavojen hakemisto, asemakaavatilanne, yleiskaavatilanne, kiinteistöjaotus, kiinteistötunnukset, asuinrakennusten tiheys, kallioperä 1:200 000, maaperä 1:200 000 (maalajit), maaperä 1:20 000, kallioperä 1:1000 000, pohjavesialueet, vesistöistä 90-110 metrin etäisyydellä olevat rakennukset, vesihuoltoverkoston potentiaali (vesijohto ja viemäri), vesijohtoverkoston potentiaali (viemäri), taajaman lievealue, harva ja tiheä taajama-alue, kaupunki-maaseutu-luokitus, kaupunkiseudut, kylät, pienkylät, valmiit rakennukset
  • Tilastot: uudet asunnot asemakaava-alueilla ja niiden lievealueilla, vapaa-ajan asuinrakennukset, uusien rakennusten määrä, uusien vapaa-ajan rakennusten määrä, uusien asuinrakennusten talotyyppi, väestömäärä ja väestöennuste, väestöntiheys, väestön muutos, ikärakenne, asuntokunnat, yhdyskuntarakenteen eheys, taajama- ja hajarakentaminen 
  • Teemakartat: maaperä
Liiterin käyttöohjeet
Liiterin viittausohje

Aineistoa käytettäessä on Aineiston tai sen osan sisältävän tai hyödyntävän palvelun yhteyteen liitettävä seuraava lähdemaininta:

  • Elinympäristön tietopalvelu Liiteri
  • Aineiston Palvelusta ottamispäivä
  • Aineiston yhteydessä mahdollisesti mainittu muu lähdetieto tai ©-merkintä 

Hyväksyttävä lähdemaininta voi näyttää esimerkiksi tältä: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 1.1.2024, TK ja DVV VTJ Väestön lukumäärä.

Liiterin tilastojen päivitysaikataulu

Kvartaalissa 1 päivitettävät tilastot

  • Asuminen: väestö talotyypeittäin, uudet asunnot
  • Maankäyttö: maapinta-ala

Kvartaalissa 2 päivitettävät tilastot

  • Asuminen: asumistaso, ARA-asuntokanta
  • Kauppa ja palvelut: koulut
  • Kiertotalous: kierrätyspisteiden saavutettavuus, sähköautojen latauspisteiden ja kaasuautojen tankkausasemien saavutettavuus
  • Kulttuuriympäristö: rakennussuojelu, valtakunnallinen rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset
  • Kuntien ilmastopäästöt: kasvihuonekaasupäästöt, Hinku-laskentamenetelmän kasvihuonekaasupäästöt
  • Liikkuminen ja liikenne: autojen määrä ja autonomistus, tieliikenne ja liikenneonnettomuudet, joukkoliikenne
  • Poronhoito: poronomistajien määrä, paliskuntien poromäärät, tuhot
  • Rakennukset: energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt, rakennuskanta, asuinrakennukset, uudisrakennukset, uudet asuinrakennukset, vapaa-ajan asuinrakennukset
  • Saaristoalueet: väestö saaristoluokittain, väestö saarissa yhteystyypeittäin, vapaa-ajan asuinrakennukset saaristoluokittain, vapaa-ajan asuinrakennukset yhteystyypeittäin ja saaristoluokittain
  • Väestö: väestön määrä, väestön tiheys, väestön muutos, ikärakenne, sukupuoli, asuntokunnat, sosioekonomiset muuttujat

Kvartaalissa 3 päivitettävät tilastot

  • Kaavoitus: kuntien yhteinen yleiskaavoitus, yleiskaavoitus, asemakaavoitus, muutoksenhaku ja oikaisukehotukset
  • Maa-ainesten otto: Maa-ainesten ottamisluvat ja ottomäärät
  • Rakentamisen suunnitelmallisuus: poikkeaminen, suunnittelutarveratkaisut, alueelliset suunnittelutarveratkaisut
  • Työpaikat ja työssäkäynti: työpaikat, työvoima, työpaikkaomavaraisuus, työmatkat
  • Virkistys- ja viheralueet: virkistykseen soveltuvat alueet, laajat yhtenäiset luontoalueet, metsä- ja suoalueet, luonnon ydinalueet, luontoalueiden pirstoutuneisuus

Kvartaalissa 4 päivitettävät tilastot

  • Asuminen: asuntokanta
  • Kauppa ja palvelut: vähittäiskaupat
  • Rakentamisen suunnitelmallisuus: poikkeaminen (myönnettyjen poikkeamispäätösten sijoittuminen suhteessa asemakaava-alueisiin), suunnittelutarveratkaisut (myönnettyjen suunnittelutarveratkaisujen sijoittuminen suhteessa asemakaava-alueisiin), rakentaminen ja kaava-alueet
  • Yhdyskuntarakenne: yhdyskuntarakenteen eheys, asemakaavoitus ja yhdyskuntarakenne, taajama- ja hajarakentaminen

Tilastot, joita ei päivitetä

  • Kaavoitus: maakuntakaavoitus, suunnittelutarvealueet, vireillä olevat kaavat, ELYn poikkeamispäätökset
  • Kauppa ja palvelut: keskusta-alueet ja kaupan alueet
  • Kulttuuriympäristö: maisemat
  • Liikkuminen ja liikenne: liikenneverkostot
  • Maankäyttö: maankäyttö
  • Poronhoito: laidunluokitus
  • Yhdyskuntarakenne: asuinalueiden täydennysrakentaminen
Yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot

Yhdyskuntarakenteen seurannan aineistot (YKR-aineistot) ovat ympäristöhallinnon tuottamia aineistoja, joilla mahdollistetaan valtakunnallisesti ja ajallisesti vertailukelpoisten yhdyskuntarakenteen analyysien toteuttaminen. YKR-aineistot on tarkoitettu yhdyskuntarakenteessa pitkällä aikavälillä tapahtuvien muutosten seurantaan ja analysointiin, alue- ja yhdyskuntarakenteen tutkimukseen, operatiiviseen ja ohjaavaan toimintaan sekä erilaisiin vaikutusten arviointi- ja suunnittelutehtäviin. Aineiston tuottajia ovat Tilastokeskus ja Suomen ympäristökeskus (Syke).

Yhdyskuntarakenteen seurannan aineistojen kattavampi kuvaus löytyy YKR-aineistojakelun verkkosivulta.

Aluemuutokset Liiterin tietosisällössä

Päivitetty 14.2.2025

Elinympäristön tietopalvelu Liiterin aineistot ovat nykyisten hallintoalueiden mukaisia. Vuodenvaihteen aluemuutokset toteutetaan Liiteriin yleensä niiden voimaantulovuoden helmikuussa. Karttatasoilla hallinnollisten alueiden muutokset päivittyvät eri aikataulussa riippuen tietolähteestä. Tilastot on laskettu nykyisten hallinnollisten rajojen mukaan koko aikasarjassa, lukuun ottamatta kuntien osa-alueliitoksista johtuvia poikkeuksia. Asemakaavojen seurantalomakkeet on samoin siirretty uuteen hallintojakoon lukuun ottamatta osa-alueliitoksia.

Kuntien osa-alueliitosten takia aikasarjat ennen liitosvuotta eivät ole kaikissa tapauksissa täysin vertailukelpoisia sen jälkeen tuotettuihin tietoihin. Pääperiaate on, että kuntatilastoissa ja kuntakerrannaisten tilastoissa osa-alueliitokset huomioidaan muutosvuodesta lähtien, mutta vanhoja aikasarjoja ei päivitetä. Sen sijaan toiminnalliseen alueeseen, karttarajaukseen tai omaan aluerajaukseen laskettavat tilastot, jotka hyödyntävät ruutuaineistoja lennossa, noudattavat nykyisiä aluerajauksia koko aikasarjassa. Asemakaavojen seurantalomakkeet toimitetaan kunnista hyväksymisajankohdan kuntarajojen mukaan, jolloin osaliitokset on huomioitu liitosvuodesta lähtien. Kaavoituksen sekä poikkeamisten ja suunnittelutarveratkaisujen tilastoilla on vuosikommentteina lisätietoja. Ympäristö-ELYt ja niitä ennen alueelliset ympäristökeskukset ovat kirjoittaneet vuosikommentit kunkin seurantavuoden aluejakojen mukaisesti, jotka eivät välttämättä vastaa nykyisiä toimialueita.

Rakennetun ympäristön kannalta merkittävät osa-alueliitokset

  • 1.1.2018 Oulusta siirtyi alue Iihin (63,1 km2, 464 asukasta)
    • Kaavoituksen sekä poikkeamisten ja suunnittelutarveratkaisujen tilastoissa osaliitos on huomioitu vuodesta 2018 alkaen.
    • Tilastokeskuksen kuntatilastoissa osaliitos on huomioitu pääosin vuodesta 2017 alkaen.
  • 1.1.2009 Sipoosta siirtyi alue Helsinkiin (29,1 km2, 2017 asukasta)
    • Kaavoituksen sekä poikkeamisten ja suunnittelutarveratkaisujen tilastoissa osaliitos on huomioitu vuodesta 2009 alkaen.
    • Tilastokeskuksen kuntatilastoissa osaliitos on huomioitu vuodesta 2008 alkaen.
    • Väestötietojärjestelmästä lasketuissa kuntatilastoissa osa-alueliitos on huomioitu koko aikasarjassa nykyisten rajojen mukaan.
  • 1.1.2007 Längelmäen kunta jaettiin Jämsään ja Oriveteen (423,5 km2, 1673 asukasta)
    • Kaavoituksen sekä poikkeamisten ja suunnittelutarveratkaisujen tilastoissa Längelmäen tiedot on yhdistetty kokonaisuudessaan Jämsään vuoteen 2006 asti. Osaliitos on huomioitu tilastoissa vuodesta 2007 alkaen.
    • Tilastokeskuksen kuntatilastoissa Längelmäen tiedot on yhdistetty kokonaisuudessaan Jämsään vuoteen 2005 asti. Osaliitos on huomioitu tilastoissa vuodesta 2006 alkaen.
    • Väestötietojärjestelmästä lasketuissa kuntatilastoissa osa-alueliitos on huomioitu koko aikasarjassa nykyisten rajojen mukaan.
    • Asemakaavojen seurantalomakkeissa jakautuneen Längelmäen tiedot on siirretty poikkeuksellisesti Orivedelle, koska ne sijaitsivat sen liitosalueella.
Alueidenkäytön vuosikatsaus

Alueidenkäytön vuosikatsaus on vuosittain julkaistava raportti, johon on koottu tietoa ja indikaattoreita muun muassa kaavoituksesta, aluekehityksestä ja yhdyskuntarakenteen muutoksista. Tiedot ovat peräisin Syken Liiteri-tietopalvelusta.

Alueidenkäytön vuosikatsaus 2023: teemana uusien asuntojen sijoittuminen

Alueidenkäytön vuosikatsaus 2022: teemana muutoksen suunnat

Alueidenkäytön vuosikatsaus 2021: teemana taajamat

Alueidenkäytön vuosikatsaus 2020: teemana kestävä liikkuminen

Miten pääsen Liiteri-käyttäjäksi?

Vieraskäyttäjänä Liiterin käyttö on maksutonta ja vieraskäyttäjällä on pääsy avoimeen tietosisältöön sekä perustoiminnallisuuksiin. 

Sopimuskäyttäjänä Liiterin käyttö on maksullista ja se vaatii sitoutumisen tietosuojavaatimuksiin sekä salassapitositoumukseen. Sopimuskäyttäjällä on pääsy palvelun laajempaan tietosisältöön sekä edistyneempiin toiminnallisuuksiin. Sopimuskäyttäjä saa halutessaan käyttöönsä myös YKR-aineistojakelun.

Jos haluat liittyä Liiterin sopimuskäyttäjäksi, ota yhteyttä Alueidenkäytön tietojärjestelmien neuvontaan alu_tuki@syke.fi.

Vieraskäyttäjien käyttöehdot

Käyttöehtojen kohteena oleva palvelu ja aineisto

Nämä käyttöehdot koskevat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) osoitteessa http://liiteri.ymparisto.fi tarjoamassa julkisessa Internet-palvelussa nimeltä Liiteri (Palvelu) olevia aineistoja (Aineisto). Julkisella Liiteri-palvelulla tarkoitetaan sitä sisältöä, joka on käytössä vieraskäyttäjille. 

Yleistä

Palvelun sekä niihin liittyvien Aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden, tietokantasuojan ja muiden aineettomien oikeuksien haltija on Syke tai sen yhteistyökumppanit. 

Palvelun Käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka ottaa Palvelun ja sen sisältämän Aineiston käyttöön. Kirjautuessaan Palveluun ensimmäistä kertaa Käyttäjä hyväksyy nämä käyttöehdot ja sitoutuu noudattamaan niitä.

Aineiston käyttöoikeuden laajuus 

Syken avointen aineistojen käyttölupa on Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen. Lisenssin kohteena olevaa dataa voi vapaasti käyttää kaikin mahdollisin tavoin edellyttäen, että datan lähde mainitaan. Palvelussa olevia avoimia aineistoja, joihin myönnetään CC BY 4.0 käyttölupa, ovat Syken Avoin data -sivustolta saatavilla olevat paikkatietoaineistot. Muihin Palvelusta saatavilla oleviin Aineistoihin sovelletaan eri käyttöehtoja. Avoimen tietoaineiston käyttöluvasta poikkeavat käyttöehdot on kuvattu kunkin Aineiston metatiedoissa. Linkki metatietoihin löytyy Palvelusta. 

Aineistoa käytettäessä on Aineiston tai sen osan sisältävän tai hyödyntävän palvelun yhteyteen liitettävä seuraava lähdemaininta:

  • Elinympäristön tietopalvelu Liiteri
  • Aineiston Palvelusta ottamispäivä
  • Aineiston yhteydessä mahdollisesti mainittu muu lähdetieto tai ©-merkintä 

Hyväksyttävä lähdemaininta voi näyttää esimerkiksi tältä: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 1.1.2024, TK ja DVV VTJ Väestön lukumäärä.

Palvelun käyttöehdot ja käyttöehtojen muutokset 

Syke pyrkii tarjoamaan Palvelussa virheetöntä tietoa keskeytyksettä. Käyttäjä käyttää Palvelua ja sen sisältämiä tietoja omalla vastuullaan eikä Syke vastaa mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka aiheutuvat esimerkiksi Palvelun tai sen sisältämän Aineiston virheistä, puutteista, Aineiston käyttämisestä, kolmannen osapuolen vaatimuksista, toimintakatkoksista, aineiston sisällön muuttamisesta tai järjestelmän ylläpidon lopettamisesta tai siitä, ettei Palvelu toimi tai ettei se sovi tiettyyn tarkoitukseen. Syke voi milloin tahansa yksipuolisesti muuttaa näitä tai aineistokohtaisia käyttöehtoja.

Sopimuskäyttäjien käyttöehdot

Käyttöehtojen kohteena oleva palvelu ja aineisto 

Nämä käyttöehdot koskevat Suomen ympäristökeskuksen (Syke) osoitteessa http://liiteri.ymparisto.fi tarjoamassa internet-palvelussa nimeltä Liiteri (Palvelu) olevia aineistoja (Aineisto) sekä Syken osoitteessa ymparisto.fi tarjoamassa internet-palvelussa nimeltä YKR-aineistojakelu (YKR-palvelu) olevia aineistoja (YKR-aineisto). YKR-aineisto on saatavilla myös Palvelussa, mutta sen voi ladata ainoastaan YKR-palvelusta.

Yleistä

Palvelun ja YKR-palvelun sekä niihin liittyvien Aineistojen ja YKR-aineistojen tuottaja ja tekijänoikeuden, tietokantasuojan ja muiden aineettomien oikeuksien haltija on Syke tai sen yhteistyökumppanit. Palvelun tai YKR-palvelun Käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka ottaa Palvelun tai YKR-palvelun ja niihin liittyvän Aineiston tai YKR-aineiston käyttöön. Kirjautuessaan Palveluun tai YKR-palveluun ensimmäistä kertaa Käyttäjä hyväksyy nämä käyttöehdot ja sitoutuu noudattamaan niitä. SYKE ja Käyttäjän organisaatio ovat solmineet Palvelun ja YKR-palvelun käytöstä sopimuksen, jossa on sovittu käyttäjätunnuksista, maksuista sekä Palvelun ja YKR-palvelun käyttöoikeuden voimassaolosta.

Aineiston käyttöoikeuden laajuus

Käyttäjä saa Aineistoon maailmanlaajuisen, pysyvän, rinnakkaisen ja rajoitetun käyttöoikeuden. Käyttöoikeus sisältää selailuoikeuden lisäksi oikeuden: 

  1. Valmistaa Aineistosta kappaleita mm. tulostamalla, kopioimalla ja tallentamalla Aineistoa
  2. Saattaa Aineistoa yleisön saataviin millä tahansa tavalla 
  3. Muokata Aineistoa ja yhdistellä Aineistoa muihin tuotteisiin 

Käyttäjällä ei ole oikeutta luovuttaa Aineiston käyttöoikeutta kolmannelle osapuolelle.

Aineistoa käytettäessä on Aineiston tai sen osan sisältävän tai hyödyntävän palvelun yhteyteen liitettävä seuraava lähdemaininta: 

  • Elinympäristön tietopalvelu Liiteri 
  • Aineiston palvelusta ottamispäivä
  • Aineiston yhteydessä mahdollisesti mainittu muu lähdetieto tai ©-merkintä 

Hyväksyttävä lähdemaininta voi näyttää esimerkiksi tältä: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri, 1.1.2024, TK ja DVV VTJ Väestön lukumäärä.

YKR-aineiston käyttöoikeuden laajuus

Käyttäjä saa YKR-aineistoon EU-laajuisen, määräaikaisen, rinnakkaisen ja rajoitetun käyttöoikeuden. Käyttöoikeus sisältää oikeuden: 

  1. Valmistaa YKR-aineistosta kappaleita mm. tulostamalla, kopioimalla ja tallentamalla YKR-aineistoa
  2. Saattaa Aineistoa yleisön saataviin millä tahansa tavalla
  3. Luovuttaa YKR-aineistoa ja YKR-aineiston koskevan näiden käyttöehtojen sisältöisen käyttöoikeuden konsulteille toimeksiannon suoritusta varten ja yhteistyöhankkeissa yhteistyöhankkeeseen liittyvään tehtävään
    • Tämän kohdan mukaisessa luovutuksessa tulee käyttää liitteinä olevia sopimuksia paikkatietoaineiston käyttöoikeudesta
  4. Muokata YKR-aineistoa ja yhdistellä YKR-aineistoa muihin tuotteisiin 

Käyttäjällä ei ole oikeutta, muutoin kuin yllä kohdan 3. mukaisissa tapauksissa ja menettelyllä, luovuttaa YKR-aineiston käyttöoikeutta kolmannelle. YKR-palvelun Käyttäjä sitoutuu tuhoamaan ladatun YKR-aineiston ja sen päivitetyt versiot YKR-palvelun käyttöoikeuden päättyessä.

Syken velvollisuudet ja vastuut

Syke vastaa siitä, että sillä on oikeus luovuttaa Palvelu ja YKR-palvelu sekä Aineisto ja YKR-aineisto käytettäväksi. Palvelussa ja YKR-palvelussa Aineistot sekä YKR-aineistot päivittyvät erillisen ylläpitoaikataulun mukaisesti. Syke pyrkii tarjoamaan Palvelussa ja YKR-palvelussa virheetöntä tietoa. Käyttäjä käyttää kuitenkin Palvelua ja YKRpalvelua sekä niiden sisältämiä Aineistoja ja YKR-aineistoja aina omalla vastuullaan. Näin ollen Syke ei vastaa mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista, jotka aiheutuvat esimerkiksi Palvelun tai YKR-palvelun taikka niiden sisältämien tietojen virheistä tai puutteista, Aineiston tai YKR-aineiston käyttämisestä, kolmannen osapuolen vaatimuksista, toimintakatkoksista, Palvelun tai YKR-palvelun sisällön muuttamisesta tai lopettamisesta tai siitä, että Palvelu tai YKR-palvelu ei toimi tai että Palvelu, YKR-palvelu, Aineisto tai YKR-aineisto ei sovi tiettyyn tarkoitukseen.

Palvelun ja käyttöehtojen muutokset

Syke voi milloin tahansa yksipuolisesti muuttaa näitä käyttöehtoja ilmoittamalla siitä Käyttäjälle kuusi (6) kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Aikaisempia käyttöoikeusehtoja sovelletaan kuitenkin edelleen niihin Aineistoihin ja YKR-aineistoihin, jotka on luovutettu ja otettu käyttöön ennen käyttöoikeusehtojen muuttumista.

Sopimusasiakirjat

Elinympäristön tietopalvelu Liiterin laajan tietosisällön ja edistyneiden toiminnallisuuksien sekä YKR-aineistojakelun käyttö on maksullista ja edellyttää Syken Liiteri-sopimuksen* (organisaatiokohtainen), Tilastokeskuksen käyttöluvan* (organisaatiokohtainen) sekä Tilastokeskuksen salassapitositoumuksen* (käyttäjäkohtainen). Mikäli sopimuskäyttäjiä halutaan lisätä myöhemmin, tulee uuden organisaation täyttää Tilastokeskuksen käyttöluvan laajennushakemus ja salassapitositoumus uudesta käyttäjästä. Tilastokeskuksen vaatimat dokumentit toimitetaan suoraan Tilastokeskukselle osoitteeseen erityispalvelut@tilastokeskus.fi.

Usein kysyttyjä kysymyksiä Liiteristä

Miten pysyvän rakennustunnuksen saa haettua Liiteristä?

Rakennukset löytyvät Liiteristä Karttatasot > Kaikki tasot > Rakennukset ja kiinteistöt > Valmiit rakennukset (RHR julkinen). Kartta pitää olla zoomattuna riittävän lähelle, jotta rakennukset piirtyvät. Kartan saa kohdennettua oikeaan paikkaan esimerkiksi käyttämällä Haku-työkalun osoitehakua. Rakennuksen ominaisuustiedot, mm. rakennustunnus, aukeavat, kun klikkaa rakennus-pistettä sinisestä palkista vasemmasta reunasta löytyvällä i-työkalulla. Karttatasossa on ajoittain kuormitusta ja se latautuu hitaasti, koska kyseessä on suuri aineisto.

Rakennustiedot päivitetään Liiteriin kerran vuodessa keväällä kun ne on saatu Digi- ja väestötietovirastosta (DVV), jonne ne tulevat kunnilta. Mikäli tiedoissa on virheitä tai puutteita kuten väärä sijainti tai virheellinen rakennustunnus, kannattaa korjaustarpeesta olla yhteydessä kyseisen kunnan rakennusvalvontaan.

Miten aluemuutokset huomioidaan Liiterin karttatasoissa, tilastoissa ja asemakaavojen seurantalomakkeissa?

Liiterin aineistot ovat nykyisten hallintoalueiden mukaisia. Jokaisen vuodenvaihteen aluemuutokset toteutetaan Liiteriin yleensä niiden voimaantulovuoden helmikuussa. Karttatasoilla hallinnollisten alueiden muutokset päivittyvät eri aikataulussa riippuen tietolähteestä. Tilastot on laskettu nykyisten hallinnollisten rajojen mukaan koko aikasarjassa, lukuun ottamatta kuntien osa-alueliitoksista johtuvia poikkeuksia. Asemakaavojen seurantalomakkeet on samoin siirretty uuteen hallintojakoon lukuun ottamatta osa-alueliitoksia.

  • The referenced media source is missing and needs to be re-embedded.
Miten Syken uusi Ryhti-järjestelmä vaikuttaa Liiteriin?

Alueidenkäytön suunnitelmille ja rakentamisen tiedoille toteutetaan Sykessä uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä. Valtakunnallinen järjestelmä rakennetaan osana Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ympäristöministeriön Ryhti-hanketta (ym.fi)  vaiheittain. Ryhti-tietojärjestelmään (ryhti.syke.fi) toimitetaan jatkossa kaavat ja rakentamisen luvat tietomallimuodossa. Järjestelmä vähentää päällekkäistä työtä, koska jatkossa viranomaisten tarvitsee toimittaa tiedot valtiolle vain kerran.

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä ei korvaa Liiteri-palvelua, vaan tuottaa jatkossa Liiterin hyödynnettäväksi kattavampia ja ajantasaisempia tietoja. Uutta tietojärjestelmää voisi kuvailla rakennetun ympäristön tietojen varastoksi. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmälle avataan tietojen katseluun tarkoitettu karttapalvelu, joka on ominaisuuksiltaan rajattu eikä vastaa analyysitarpeisiin, joihin taas Liiteri on tarkoitettu. Liiterin tieto- ja analyysipalvelu kokoaa yhteen lukuisia paikka- ja tilastotietoja sekä siellä on rakennetun ympäristön lisäksi lukuisiin muihin teemoihin liittyviä aineistoja.

Muita Syken ylläpitämiä järjestelmiä ovat mm. Yleiskaavapalvelu sekä kaavoituksen seurannan tallennusjärjestelmät: Kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietojen tallennusjärjestelmä (GISALU) sekä Kaavoituksen seurannan aineistopäivitys. Asemakaavojen seurantalomakkeiden tallennus on jo siirretty osaksi Ryhtiä. Rakennetun ympäristön aluejakoja ja paikkatietoaineistoja on myös Syken yleisissä kartta- ja aineistolatauspalveluissa. 
 

Kiinteistöni liitettiin vesihuoltolaitokseen, koska kiinteistö sijoittuu taajamaan. Miksi kiinteistöni kuuluu taajamaan ja voiko Alu-tuki/Syke vaikuttaa tähän jotenkin?

Alueidenkäytön tietojärjestelmän neuvonnalta (Alu-tuki) kysytään usein taajamarajauksen määritysperusteista ja taajamarajauksen käytöstä kiinteistön liittämisvelvoitteena vesihuoltolaitokseen. Yleisimmin kysyjinä ovat kunnat, mutta toisinaan myös alueen asukkaat. Ongelmia ja ristiriitoja osapuolten välille syntyy useimmiten silloin, kun vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaus ja vesihuoltolaitoksen liittämisvelvoite kytketään kunnassa suoraan taajamarajaukseen.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuottama taajamarajaus on Suomen virallinen taajamarajaus, jota myös Tilastokeskus käyttää tilastoinnissaan. Taajamarajaus perustuu 250 x 250 metrin tilastoruutuihin ja Tilastokeskuksen niihin tuottamiin rakennus- ja väestötietoihin. Taajamarajauksen taustalla on pohjoismainen taajamakäsite, jossa rakennusten välinen etäisyys on alle 200 metriä ja näin muodostuvien rakennustihentymien väestömäärä ylittää 200 asukasta. Ruutumenetelmä ei suoraan laske rakennusten etäisyyksiä, vaan laskee ruudun ja sitä ympäröivien ruutujen rakennusten lukumääriä ja niiden ylittäessä tietyt raja-arvot ruudut yhdistetään yhtenäisiksi rakennustihentymiksi.

Rajausmenetelmä on laadittu yhdyskuntarakenteen seurannan tarpeisiin ja siihen tarkoitukseen sopivaan resoluutioon. Taajamarajaus ei mm. huomioi kiinteistöjakoa tai kuntarajoja, vaan taajaman raja muodostuu siihen mihin tilastoruudukko sattuu asettumaan.  Tämä on yksi ilmeinen ongelmakohta, mikäli tätä nimenomaista taajamarajausta käytetään lainsäädännössä.  Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen, eli sen tulee perustua kaikkialla samoihin tietoihin ja niiden kynnysarvoihin. Sykessä tehtävä taajamarajaus perustuu siksi kaikkialla samoihin valtakunnallisiin lähdeaineistoihin, ja ne määritetään kaikkialla samalla tavalla. Menetelmä on täysin laskennallinen eikä sisällä harkinnanvaraisuutta.

Kunnan tulisi päättää tietyn alueen vesihuoltoverkoston rakentamisesta lähinnä yhdyskuntarakenteen ja sen oletetun kehityssuunnan perusteella, useisiin aineistoihin perustuvan harkinnan pohjalta. Kunnissa ei aina mietitä riittävästi alueen luonnetta ja kehityssuuntaa, vaan katsotaan vain alueen tai jopa yksittäisen kiinteistön kuulumista taajamaan. Myös ELY-keskukset saattavat ohjeistaa kuntia arvioimaan kiinteistön liittämisvelvoitetta sen taajamaan sijoittumisen perusteella.

Taajama on ongelmallinen peruste liittämiselle mm. sen takia, että ne määritellään Sykessä joka vuosi uudelleen, siksi rajaus voi vaihdella vuosittain monin paikoin. Toiminta-aluetta rajattaessa ja liittämisvelvoitetta arvioitaessa kyse ei ole vain taajamaan sijoittumisesta vaan laajemmin kyseisen alueen kehityssuunnasta: kasvavilla ja tiivistyvillä alueilla pitäisi kiinteistöt saada liitettyä yhteiseen vesihuoltoverkkoon. Tämän pitäisi olla kunnan suunnitelmallisen harkinnan tulos, ei automaatti taajamaan kuulumisen tai kuulumattomuuden perusteella. Kuntaliitonkin käsityksen mukaan liittämisvelvoitteen kytkeminen taajamakäsitteeseen on jossain määrin haasteellista ja käytännössä tulkinnanvaraista.

Alu-tuen on yleensä hyvin vaikeaa ottaa kantaa yksittäisiin tapauksiin, eikä meillä ole mahdollisuutta lakien tulkintaan tai toiminta-alueiden määrittelyn arviointiin. On syytä kuitenkin tuntea kysymyksiin johtaneiden tapausten taustat, ja meidän on syytä tuoda esiin oma näkemyksemme taajamarajauksen ja vesihuoltoverkoston rajausten laatimisen välisestä suhteesta. Taajamarajaus on vakiintunut aineisto ja tuottaa menetelmän mukaista aikasarjaa, jota ei yksittäisten tapausten takia ole syytä lähteä muuttamaan.  Voimme kuitenkin yrittää vaikuttaa tapaan, jolla taajamarajausta käytetään kunnissa vesihuoltolaitosten toiminta-aluetta määriteltäessä: taajamarajaus on yksi hyödyllinen aineisto yhdyskuntarakenteen kehityksen kuvaamisessa, mutta sitä ei tulisi käyttää sellaisenaan määrittelemään vesihuoltolaitosten toiminta-aluetta.

Kaavoituksen tallennusjärjestelmät ja aineistot

Pääosa alueidenkäytön suunnittelun alkuperäisistä tiedoista syntyy nykyisin kunnissa, maakuntien liitoissa ja hallinto-oikeuksissa, joten kokonaiskuvan muodostaminen kaavoituksesta edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Syken ylläpitämät kaavoituksen vuositilastointi, asemakaavan seurantalomake, GISALU-tallennusjärjestelmä ja Yleiskaavapalvelu helpottavat tietojen keräämistä ja välittämistä eri tahoille.

Kaavoituksen seuranta (ymparisto.fi)  uudistettiin 2000-luvun alussa vastaamaan maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmää. Ympäristöministeriö ja alueelliset ympäristökeskukset (nykyisten ELY-keskusten ympäristövastuualueet) aloittivat kaavoituksen vuositilaston tallentamisen Hertta-järjestelmällä vuonna 2002. Kunnat toimittavat asemakaavoista seurantalomakkeet (ryhti.syke.fi) nykyisin selainpohjaisen Ryhti-käyttöliittymän kautta. ELYt pitävät ajan tasalla kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja GISALU-järjestelmässä (Syken metatietopalvelu). Yleiskaavapalvelu kokoaa ja tarjoaa paikkatietoa kaavatilanteesta.

Uusimmat kaavatiedot löytyvät Elinympäristön tietopalvelu Liiteristä, jossa ne ovat hyödynnettävissä osana Tilastoja ja Karttatasoja sekä Asemakaavojen seurantalomakkeet omassa osiossa. GISALU-tietoja on lisäksi saatavilla Syken paikkatietojärjestelmistä ja Yleiskaavapalvelun aineistoja voi käyttää myös rajapinnalta.

Kaavoituksen vuositilastointi

Kaavoituksen vuositilastointi kokoaa tietoa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta alueidenkäytön suunnittelusta. Tiedot alueidenkäytön suunnittelun kokonaistilanteesta ja muutoksista pyritään saamaan niiden alkuperäisiltä tuottajilta ja käyttämään tilastoinnin pohjatietoina muita aineistoja.

Kaavoituksen eri osapuolet tarvitsevat palautetta alueidenkäytön suunnittelusta ja suunnittelujärjestelmän toimivuudesta voidakseen suunnata ja kehittää maankäytön ohjausta. Valtion hallinto on seurannut kaavoitusta (ymparisto.fi) vuosittain järjestelmällisesti 1970-luvun alkupuolelta lähtien. Keskeisiä seurantietoja on julkaistu kaavoituksen vuosiraporteissa.

Kaavoituksen vuositilastot tietojärjestelmään
Kaavoituksen seurannan tilasto (Syken metatietopalvelu) on saatavissa tietojärjestelmästä vuodesta 2002 lähtien Suomen eri hallinnollisilta alueilta Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Seurantatiedot on jaoteltu pääteemoihin, jotka sisältävät tilastoja maankäytön suunnittelusta ja ympäristöhallinnon muutoksenhausta sekä poikkeamisesta.

  • Kaavoitus: maakuntakaavat, kuntien yhteiset yleiskaavat, yleiskaavat, asemakaavat, suunnittelutarvealueet sekä oikaisukehotukset ja ympäristöhallinnon tiedossa olevat valitukset
  • Rakentamisen suunnitelmallisuus: poikkeamispäätökset ja suunnittelutarveratkaisut

Tärkeimmät lähdeaineistot ovat nykyisten ELY-keskusten ympäristövastuualueiden ylläpitämät alueidenkäytön paikkatietoaineistot (GISALU) ja kuntien täyttämät asemakaavan seurantalomakkeet sekä Syken Yleiskaavapalvelun aineistot ja muut valtakunnalliset paikkatietokoosteet mm. maakuntakaavoista. Lisäksi ELYt (ja aiemmin myös ympäristöministeriö) tarkistavat ja täydentävät tilaston vuosittain.

Kuva
Kaavoituksen vuositilastoinnista prosessikaavio
Kaavoitustilasto tuotetaan KATSE-tietojärjestelmällä, jonka lähteinä ovat asemakaavojen seurantalomakkeet kunnista, ELY-keskusten alueidenkäytön GISALU-aineistot ja Yleiskaavapalvelun aineistot. ELY-keskukset tarkistavat ja täydentävät tilaston vuosittain Hertassa. Valmiiden tilastojen selailu on Liiterin Tilastot-osiossa. © Anniina Iikkanen ja Outi Koskenniemi, 2024

Kaavoituksen seurantatiedot helposti käyttöön
Kaavoituksen seurannan tilaston tavoitteena on palvella kaikkia kaavoituksen toimijoita. Kootut tilastotiedot ovat käytettävissä Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä, jossa tiedot ovat hyödynnettävissä osana Tilastoja. Liiteriä voi käyttää vieraana tai kirjautumalla palveluun sopimusasiakkaana.

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan seurantalomake kertoo tiivistetysti asemakaavan sisällön ja muutoksen aiempaan kaavatilanteeseen. Kunta tai sen valtuuttama konsultti tallentaa seurantalomakkeen Ryhti-palvelussa (ryhti-palvelut.syke.fi) jokaisesta hyväksytystä asemakaavasta, myös ranta-asemakaavasta. Lisäksi lomake on liitettävä asemakaavan selostukseen. Kunnan tulee ensin hakea lupa Ryhti-lomakkeen käyttöön ja valtuuttaa lomakkeiden täyttäjät, ohjeet: Asemakaavan seurantalomake uudistu (ryhti.syke.fi). TYVI-tallennuslomake on suljettu ja rakennetun ympäristön tietojärjestelmä Ryhtiin avautui korvaava lomake 3.6.2024. 

Ryhti-palveluun tallennetut asemakaavojen lomaketiedot kopioituvat Elinympäristön tietopalvelu Liiteriin, jossa ne sekä aiemmin TYVI-järjestelmällä ja sitä ennen excel-muotoisilla asemakaavan seurantalomakkeilla toimitetut tiedot ovat selailtavissa. Liiteriä voi käyttää vieraana tai kirjautumalla palveluun sopimusasiakkaana.

Lisätietoja

Alueidenkäytön tietojärjestelmien neuvonta Suomen ympäristökeskuksessa

  • Sähköposti: palvelunimi@syke.fi [palvelunimi = alu_tuki]

Tietosuojailmoitus