Liiterin aineistojakelu

YKR-aineistot pohjautuvat 250 m x 250 m ruutuihin, joihin on kerätty koko maasta dataa pääosin vuodesta 1990 alkaen. YKR-aineistot ovat taulukkomuotoisia paikkatietoaineistoja, jotka ovat ETRS-TM35FIN-koordinaatistossa. Ruudun keskipisteen koordinaatit on ilmoitettu metrin tarkkuudella.

Liiterin aineistojakelu sisältää seuraavat aineistot:

• Väestö (ikä, sukupuoli)
• Työvoima (toimialoittain)
• Työpaikat (toimialoittain)
• Rakennukset (kerrosala, lukumäärä ja rakennusvuosi käyttötarkoitusluokittain)
• Asunnot (lukumäärä, talotyyppi, hallintaperuste, huoneistotyyppi, pinta-ala)
• Työmatkat (asuinpaikka ja työpaikka toimialoittain)
• Asuntokunnat (koko, rahatulo ja autonomistus)
• Kesämökit (valmistumisajankohdittain)
• Kaupan toimipaikat
• Liikenneonnettomuudet
• Liikenneverkon peittävyys
• Pääasiallinen toiminta (väestö pääasiallisen toiminnan mukaan)
• Jokaisesta ruudusta tieto maankäytöstä ja -peitteestä Corine 4-tason luokituksella

Rakennetun ympäristön aluejaot pohjautuvat YKR-aineistojen 250 m x 250 m ruutuihin. Yhdyskuntarakenteen seurannan keskeinen osa ovat Suomen ympäristökeskuksen kehittämät hallinnollisista rajoista riippumattomat yhdyskuntarakenteen aluejaot kuten taajamat, kylämäiset alueet ja maaseutualueet. Nämä keskenään vertailukelpoiset aluejaot ovat käytettävissä vuodesta 1990 lähtien viiden vuoden välein ja vuodesta 2010 lähtien vuosittain.

Liiterin aineistojakelu sisältää seuraavat rakennetun ympäristön alueajot:

• Taajamat
• Asuinalueet
• Kylät ja pienkylät
• Harva maaseutuasutus
• Kaupunkiseudut
• Kaupunki-maaseutu-luokitus
• Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet
• Keskustan ja kaupan alueet

Perusruudukot ovat ruutupohjaisia paikkatietoaineistoja, joihin voidaan yhdistää YKR-aineistoja tai organisaatioiden omia aineistoja.

Liiterin aineistojakelu sisältää seuraavat perusruudukot:

• 250 m x 250 m
• 500 m x 500 m
• 1 km x 1 km
• 2 km x 2 km
• 5 km x 5 km
• 10 km x 10 km

Kvartaalissa 1 päivitettävät aineistot

• Työlliset
• Pääasiallinen toiminta

Kvartaalissa 2 päivitettävät aineistot

• Työpaikat
• Työmatkat
• Liikenneonnettomuudet
• Väestö
• Rakennukset
• Kesämökit
• Asuntokunnat
• Liikenneverkon peittävyys
• Kaupan toimipaikat

Kvartaalissa 3 päivitettävät aineistot

• Asunnot

Kvartaalissa 4 päivitettävät aineistot

• Ei päivitettäviä aineistoja

Kenttänimien selitteet ja muut ruutuaineistojen kuvaukset löytyvät Suomen ympäristökeskuksen metatietopalvelusta, missä on käytettävissä hakutoiminto. Suora linkki YKR-ruutuaineistoon. Tarkat kuvaukset ovat ruututietojen metadatasivulle linkitetyssä ”Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR)” -dokumentissa. Voit hakea muidenkin YKR-aineistojen tietojen kuvauksia (esim. aluejaot, vyöhykkeet) metatietopalvelun haulla.

Rakennetun ympäristön aluejakojen menetelmäkuvaukset löytyvät Suomen ympäristökeskuksen metatietopalvelusta hakemalla yleisesti ”ykr” (tai tarkemmin haluamasi aluejaon nimellä).

Joissakin YKR-aineistoissa osa tiedoista on salattu yksityisyyden suojaamiseksi niissä ruuduissa, joissa tapauksia on esimerkiksi alle kolme. Salattu arvo esitetään lukuna -1, mikä tulee huomioida summa- ja muissa laskuissa. Aineistokohtaiset salaukset kerrotaan YKR-ruutuaineisto-sivulla ”Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR)”-dokumentissa.

Esim. harvaanasutuilla alueilla on paljon ruutuja, joiden tiedot on salattu, eikö niiltä saa tietoja?

YKR-aineistoissa on valmiiksi salattu yksityisyyden suojan varmistamiseksi joitakin tietoja (ks. edellinen kysymys). Salaaminen vaikeuttaa toisinaan aineistojakelusta haettujen aineistojen käyttöä esimerkiksi omissa paikkatieto-ohjelmissa. Käyttämällä nettiselaimessa toimivaa Liiterin käyttöliittymää voidaan minimoida tämän rajoituksen vaikutusta: Liiteri käyttää analyysien laskemiseen salaamattomia aineistoja, ja tulos salataan ainoastaan siinä tapauksessa, että koko hakualueelta laskettu lopputulos jää salauskynnyksen alle. Näin esim. erilaisiin yhtä tilastoruutua suurempiin aluekokonaisuuksiin kuten vyöhykkeisiin laskettaessa käytetään kaikkien ruutujen tarkkoja tietoja (vaikka niitä ei pääsekään sellaisenaan näkemään), ja vasta koko alueeseen laskettu lopputulos salataan, mikäli se jää alle määritellyn salauskynnyksen (esim. alle kolme asukasta).

Kaikki YKR-aineistot päivitetään vuosittain. Tiedot julkaistaan pienellä viiveellä: osa tiedoista (mm. väestö-, rakennus-, asuinhuoneisto- ja asuntokuntatiedot) saadaan tilastovuotta seuraavana vuotena, kun taas työpaikka-, työvoima- ja työmatkatiedot saadaan vasta noin puolentoista vuoden viiveellä. Päivitysaikataulu on kerrottu Liiterin aineistojakelun sivulla.

Kaikkien työpaikkojen tarkat koordinaatit eivät ole tiedossa, joten niitä ei ole voitu sijoittaa tiettyyn YKR-ruutuun. Koordinaatittomat tiedot löytyvät kuitenkin Liiterin aineistojakelusta kunnittain summattuna, ja nämä tiedot on huomioitava laskettaessa kuntakohtaisia tietoja. Sama pätee kaikkiin YKR-aineistoihin. Viralliset kuntakohtaiset tilastot löytyvät helpoiten Tilastokeskuksesta.

Koordinaatittomien kohteiden osuus vaihtelee aineistoittain ja alueittain. Esimerkiksi koko maan väestöstä vain noin prosentilta (v. 2013) puuttuu tarkka koordinaattitieto YKR-aineistossa. Työpaikoille koordinaattitiedon antaminen on hankalampaa, ja Manner-Suomen työpaikoista koordinaatittomia on noin seitsemän prosenttia (v. 2012). Ahvenanmaan työpaikoista koordinaatittomia on noin 24 prosenttia.

Avattuasi taulun esim. ArcMapiin (Add data…), klikkaa taulun nimeä hiiren oikealla ja valitse Display XY Data. Valitse x- ja y-koordinaattikentät sekä oikea koordinaatisto (EUREF FIN TM35FIN). Syntyvän pistetason voi tallentaa Export-toiminnon avulla. Lisää ohjeita sekä mdb-tiedostojen että csv-tiedostojen käsittelyyn löytyy käyttöohjeet -sivulta. Sieltä löytyy myös ohjeita YKR-aineistojen käsittelyyn QGIS-ohjelmalla.

Liiterin aineistojakelusta voi nykyisin ladata YKR-aineistoja csv-muodossa. Rakennetun ympäristön aluejaot ja ruudukot ovat yleensä shp-tiedostoina.

Luovuttamisesta täytyy tehdä sopimus ja luovutus pitää sopia Tilastokeskuksen kanssa (sopimuksen mukainen menettely luovutettaessa aineistoa konsultille tai yhteistyökumppanille). Perusruudukoita (esim. 250 m x 250 m) ilman YKR-aineistojen tietoja voi luovuttaa edelleen ilman erillistä sopimusta.

Jos organisaatiolla on jo Liiteri-sopimus, niin uusi työntekijä pitää lisätä Tilastokeskuksen käyttölupaan (organisaatiokohtainen). Käyttöluvan laajennushakemuksen saa Alu-tuesta (alu_tuki@syke.fi). Samasta osoitteesta löytyy myös käyttäjäkohtainen salassapitositoumuslomake, jollainen kuuluu jokaisen käyttäjän täyttää ja se toimitetaan (mielellään käyttölupahakemuksen kanssa yhdessä) Tilastokeskukseen, sähköpostiosoitteeseen erityispalvelut@tilastokeskus.fi. Tilastokeskus ilmoittaa Suomen ympäristökeskukseen uudesta hyväksytystä käyttäjästä. Suomen ympäristökeskuksessa tehdään uusi tunnus ja ohjeistetaan käyttäjä sen käyttöönottoon.

Ellei organisaatiollanne ole vielä Liiteri-sopimusta, ottakaa yhteyttä Alu-tukeen (alu_tuki@syke.fi) (ks. edellinen kysymys).

Liiterin aineistojakeluun on pääsy vain 1-2 nimetyllä henkilöllä organisaatiosta. Näille henkilöille pyydetään erikseen oikeudet aineistojakeluun Alu-tuesta (alu_tuki@syke.fi) ja heillä tulee olla myös Liiterin sopimuskäyttäjän tunnus. Näiden henkilöiden tehtäviin kuuluu aineistojen haku ja luovutus niitä tarvitseville oman organisaation työntekijöille. Myös jokaisella aineistojakelusta noudettuja aineistoja käsittelevällä oman organisaation henkilöllä pitää nykyisin olla Liiteri-sopimuskäyttäjän tunnus.

Liiterin ja Liiterin aineistojakelun tunnukset ovat henkilökohtaiset, joten poistuvan käyttäjän tunnukset suljetaan ja uudelle käyttäjälle tehdään omat tunnukset. Ilmoita Alu-tukeen (alu_tuki@syke.fi) Liiterin käyttäjän poistamisesta ja tee uudesta käyttäjästä Tilastokeskukseen käyttöluvan laajennushakemus (organisaatiokohtainen) salassapitositoumuksineen (käyttäjäkohtainen). Pelkästä käyttäjän poistamisesta tai Liiterin aineistojakelun käyttäjän vaihtamisesta riittää ilmoitus Alu-tukeen (alu_tuki@syke.fi), mistä saat myös tarvittaessa lisää ohjeita.

YKR-aineistoja voi tietyissä tapauksissa luovuttaa konsultille tai yhteistyökumppanille, mutta luovutuksesta on tehtävä sopimus ja aineistojen saajan on tuhottava aineistot yhteistyöhankkeen päätyttyä. Myös konsultin/yhteistyöorganisaation on haettava Tilastokeskuksen käyttölupa (organisaatiokohtainen) ja hakemuksessa nimettyjen käyttäjien salassapitositoumukset on toimitettava samalla. Tarkemmat ehdot ja sopimuspohjat saat Alu-tuesta (alu_tuki@syke.fi) kysymällä.

Saa ja ei saa. Yleensä analyysien tulokset ovat julkaistavissa, olivat ne sitten karttoja, taulukoita tai tilastoja. Huomiota on kuitenkin kiinnitettävä siihen, millaisia tietoja julkaisusta on erotettavissa. Vaikka YKR-aineiston herkimmät tiedot on salattu siten, että yksityisyyden suoja säilyy, voi etenkin aineistoja yhdisteltäessä jäädä näkyviin liian tarkkoja tietoja yksittäisestä ihmisestä tai hänen omaisuudestaan. Vastuu julkaisusta on lopulta julkaisun tekijällä itsellään. YKR-aineistojen julkaiseminen sellaisenaan ei ole sallittua, julkaisu on mahdollista vain analyysin tuloksille. Erityisesti digitaalisessa muodossa tehtävien julkaisujen kohdalla on oltava tarkkana: kannattaa mm. huolehtia, ettei esim. analyysiin käytettyjä aineistoja tule julkaistua vahingossa analyysin mukana.

Mikäli julkaiseminen arveluttaa, kannattaa kysyä tarkempaa neuvoa Alu-tuesta (alu_tuki@syke.fi). Hankalimmissa tapauksissa varmistetaan julkaisumahdollisuus yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.

Kyllä saa, käytettävissä on koko maan tiedot. Ennen julkaisua on kuitenkin syytä tarkastella julkaistavaksi tarkoitettuja tietoja ja varmistua siitä, ettei esim. aineistoja yhdistelemällä ole saatu aikaan yksityisyyttä loukkaavia tietoja.

YKR-aineistoista tehdyissä tulosteissa ja julkaisuissa (kartat, taulukot ym.) on aina mainittava tiedon lähde. Lähde merkitään seuraavasti:
© YKR/Syke ja TK 20XX (vuosiluvuksi meneillään oleva vuosi).

Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Taajamarajauksella tunnistetaan yhtenäiset ympäristöä tiiviimmin rakennetut kokonaisuudet omiksi yhdyskuntarakenteen yksiköiksi. Koska  perinteinen taajamarajaus antaa suhteellisen väljän tulkinnan taajama-alueesta, on sitä lisäksi tarkasteltu tarkemmin jakamalla taajama-alue tiheään ja harvaan taajama-alueeseen. Taajamien rajaus tarkemmin kuvattuna: 

• Taajamat ja taajamien rajaus sivulla (ymparisto.fi)

Liiteri-tietopalvelussa eri vuosien taajamat löytyvat karttatasoina ja lisäksi Liiterin sopimuskäyttäjät voivat laskea tilastoja luokituksen perusteella hyödyntämällä palvelun Tilasto-osion toiminnallisia alueita. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Taajamien paikkatietoaineiston on avoimesti ladattavana Ladattavat paikkatietoaineistot -sivulla tässä palvelussa.

Taajamien paikkatietoaineiston kuvaus:

• YKR-taajama (Syken metatietopalvelu)

Kaupunkiseudut ovat kaupunkikeskuksista ja niitä ympäröivistä vaikutusalueista muodostuvia fyysisiä ja toiminnallisia kokonaisuuksia. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on niin sanottuja kaksoiskaupunkeja. Kaupunkiseutujen muodostamisen lähtötietoina käytetään yhdyskuntarakenteen seurannan ruututietoja (YKR) ja taajamien rajausta.

Liiteri-tietopalvelussa eri vuosien kaupunkiseutuaineistot löytyvat karttatasoina ja lisäksi Liiterin sopimuskäyttäjät voivat laskea tilastoja luokituksen perusteella hyödyntämällä palvelun Tilasto-osion toiminnallisia alueita. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kaupunkiseutujen paikkatietoaineisto on avoimesti ladattavana Ladattavat paikkatietoaineistot -sivulla tässä palvelussa.

Kaupunkiseutujen paikkatietoaineiston kuvaus:

• Kaupunkiseudut (YKR), (Syken metatietopalvelu)

Kaupunki-maaseutuluokitus on paikkatietopohjainen luokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan seitsemään alueluokkaan. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokituksen avulla pystytään erottamaan kaupunkialueet maaseutualueista sekä laskemaan tilastoja eri alueluokille ja niiden yhdistelmille. Luokitus on kuvattu tarkemmin kaupunki-maaseutuluokitus -sivustolla (ymparisto.fi).

Liiteri-tietopalvelussa kaupunki-maaseutuluokituksen aineistot löytyvat karttatasoina ja lisäksi Liiterin sopimuskäyttäjät voivat laskea tilastoja luokituksen perusteella hyödyntämällä palvelun Tilasto-osion toiminnallisia alueita. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Kaupunki-maaseutuluokituksen paikkatietoaineisto on vapaasti ladattavana Syken Avoin tieto -palvelussa.

Kaupunki-maaseutuluokituksen paikkatietoaineiston kuvaus: 

• Kaupunki-maaseutu-luokitus (YKR), (Syken metatietopalvelu)

Lisätietoja:

• Kaupunki-maaseutu-alueluokitus 2018 - paikkatietopohjaisen alueluokituksen päivitys. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 21/2020
• Kaupunki-maaseutu-alueluokitus. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2014.

Saaristoluokitus on tilastollinen ja paikkatietopohjainen alueluokitus, jossa Suomen alueet luokitellaan viiteen alueluokkaan. Saaristoluokituksen päätavoite on tunnistaa ja luokitella Suomen saaristoalueet ja saaristoa olosuhteiltaan muistuttavat manneralueet. Luokitus on toteutettu hallinnollisista rajoista riippumattomalla 250 metrin tilastoruutujaolla, joka mahdollistaa kuntia tarkemman alueiden luokittelun. Luokitus on muodostettu alueellisella yleistystasolla, jossa eri alueluokat erottuvat selkeinä kokonaisuuksina vähintään seudullisella tai maakunnallisella mittakaavatasolla. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten saaristoalueiden ja saaristomaisten manneralueiden kehityksestä koko maan tasolla. Paikkatietopohjaisen saaristoluokituksen menetelmän ovat kehittäneet Suomen ympäristökeskus yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa perustuen osaltaan Ubigu Oy:n aiempaan menetelmä- ja aineistokehitykseen.

Alueluokituksen avulla pystytään erottamaan erilaiset saaristoalueet (sisä-, väli- ja ulkosaaristo) ja tunnistamaan saaristomaiset manneralueet, joissa etenkin vesistöjen aiheuttama rikkonaisuus ja sen tuottamat vaikutukset muodostavat tietyiltä olosuhteiltaan saaristoa muistuttavia alueita. Alueluokat ja niiden muodostaminen on kuvattu tarkemmin tämän sivun taustatamateriaaleissa.

Alueluokituksen avulla voidaan laskea tilastoja eri alueluokille ja niiden yhdistelmille. Alueluokituksen soveltamisessa on keskeistä sen käyttö yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. Alueluokituksesta voidaan laskea tilastotietoa erilaisiin hallinnollisiin alueluokkiin ja muita alueita, kuten taajamia, voidaan luokitella ja tarkastella saaristoluokkien perusteella.

Liiteri-tietopalvelussa aineisto löytyy karttatasona ja lisäksi Liiterin tilastoissa on Saaristoalueet-teema, joka sisältää luokitukseen valmiiksi laskettuja tilastoja väestöstä ja vapaa-ajan asuinrakennuksista. Osa näistä tilastoista on käytössä vain Liiterin sopimuskäyttäjille. Lisäksi Liiterin sopimuskäyttäjät voivat laskea tilastoja saaristoluokituksen perusteella hyödyntämällä palvelun Tilasto-osion toiminnallisia alueita. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Saaristoluokituksen paikkatietoaineisto on avoimesti ladattavana Syken Avoin tieto -palvelussa.

Saaristoluokituksen paikkatietoaineiston kuvaus: 

• Saaristoluokitus (Syken metatietopalvelu)

Lisätietoja:

• Saaristoluokitus_menetelmäkuvaus (pdf, 2.93 Mt)

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet on alueluokittelu, jossa kaupunkiseutujen taajama-alueet jaetaan jalankulku-, joukkoliikenne ja autovyöhykkeisiin muun muassa keskustaetäisyyden ja joukkoliikenteen palvelutason perusteella. Luokittelun avulla voidaan tarkastella taajaman sisäistä yhdyskuntarakennetta ja sen muutoksia. Alueluokittelu perustuu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän 250 x 250 metrin ruutuaineistoihin sekä digitaalisiin joukkoliikenteen aikataulu- ja reittiaineistoihin. Alueluokittelu on kuvattu tarkemmin yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet sivulla (ymparisto.fi).

Liiteri-tietopalvelussa yhdyskuntarkakenteen vyöhykkeiden aineistot löytyvat karttatasoina ja lisäksi Liiterin sopimuskäyttäjät voivat laskea tilastoja luokituksen perusteella hyödyntämällä palvelun Tilasto-osion toiminnallisia alueita. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden paikkatietoaineisto on vapaasti ladattavana Syken Avoin tieto -palvelussa.

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden paikkatietoaineiston kuvaus: 

• Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet (Syken metatietopalvelu)

Lisätietoja:

• Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Suomessa - jalankulku-, joukkoliikenneja autovyöhykkeiden kehitys vuosina 1985-2010
• Yhdyskuntarakenteen tulevaisuus kaupunkiseuduilla. Kaupunkikudokset ja vyöhykkeet

Asuinaluerajaus kuvaa taajamien asuttuja alueita ja on jaettu kolmeen luokkaan talotyypin ja rakentamisen tehokkuuden mukaan: kerrostaloalueisiin, pientaloalueisiin sekä harvaan pientaloasutukseen. Asuinalueella tarkoitetaan fyysistä ja toiminnallista kokonaisuutta, joka sisältää asuinkorttelien lisäksi kävelyetäisyydellä olevia julkisia ja kaupallisia palveluja, kuten päivittäistavarakauppoja, päiväkoteja, kouluja, puistoja ja virkistysalueita. Pien- ja kerrostaloalueet ovat varsinaisia taajamien asuinalueita, kun taas harva pientaloasutus ei muodosta selkeitä kokonaisuuksia omine lähipalveluineen vaan on rakenteeltaan hajanaista. Asuinalueiden muodostamisen lähtötietoina käytetään yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän ruututietoja (YKR) ja taajamien rajausta.

Liiteri-tietopalvelussa asuinalueiden aineistot löytyvat karttatasoina ja lisäksi Liiterin sopimuskäyttäjät voivat laskea tilastoja luokituksen perusteella hyödyntämällä palvelun Tilasto-osion toiminnallisia alueita. Aineisto kuuluu Syken avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Asuinalueiden paikkatietoaineisto on vapaasti ladattavana Syken Avoin tieto -palvelussa.

Asuinalueiden paikkatietoaineiston kuvaus:

• Asuinalueet (Syken metatietopalvelu)