Kansalaiset ympäristötutkijoina
Mitä kansalaistiede on?
Kansalaistieteessä tavalliset kansalaiset osallistuvat aktiivisesti tieteellisen tutkimuksen tekoon, esimerkiksi tekemällä havaintoja lumen ja jään paksuudesta, sinilevistä, lajeista ja roskaisista paikoista sekä lähettämällä tiedot tutkijoille. Havaintojen tekeminen voi myös olla osa koulu- ja järjestötoimintaa. Esimerkiksi koululaiset ovat seuranneet vesireppu-mittariston avulla lähivesistöjään ja partiolaiset sekä rotarit ovat osallistuneet muoviroskan seurantaan ja keräämiseen.
Tutustu havainnointipalveluihimme
Vesi.fi-karttapalvelu
Voit tallentaa tiettyyn paikkaan liittyviä havaintoja tulvista, lumesta, jäästä, roudasta sekä levätilanteesta vesi.fi:n karttapalveluun.
Järvi-meriwiki
Järvi-meriwiki on kaikkien vesistä kiinnostuneiden yhteinen verkkopalvelu. Tutki mitä kaikkea täältä löytyy sinun lähivesistäsi ja täydennä omilla tiedoillasi ja kokemuksillasi.
Laji.fi
Suomen Lajitietokeskus kerää ja yhdistää suomalaisen lajitiedon yhtenäiseksi ja avoimeksi kokonaisuudeksi. Laji.fi:ssa voit tutustua lajeihin ja niiden esiintymiseen, selata havaintoja suomalaisista lajitietokannoista sekä pitää kirjaa omista luontohavainnoistasi.
Rosgis
Rosgis on Suomen ympäristökeskuksen palvelu, jolla voi raportoida roskista ympäristössä. Havainnot auttavat tutkijoita selvittämään jätteiden alkuperän ja tukkimaan roskien reitit luontoon.
Pienen roskan havainnointi
Pienikokoisten muovikappaleiden havainnointia testataan nyt Suomessa ensimmäistä kertaa. Suomen ympäristökeskus koostaa tuloksista ensimmäisen arvion pienen muovin määrästä Suomen rannoilla. Havaintoja kaivataan kaikkialta Suomesta.
Vesireppu
Rotarien ylläpitämä Vesireppu sisältää välineet ja ohjeet, joiden avulla lähivesistön tutkiminen on helppoa ja hauskaa. Mitä näkösyvyys kertoo vesistön tilasta? Löytyykö vedestä sinilevää ja olisiko siellä turvallista uida? Entä miltä näyttää veden happitilanne?
Kansalaistiedettä käytetään myös yhteiskunnan ja ihmisten elämäntapojen tutkimiseen. Tutkijat ovat pyytäneet nuorilta valokuvia arjen ruokavalintoihin vaikuttavista ruokaympäristöistä, ja tavarahoivavideot kertovat erilaisten ihmisten suhteesta pitkäikäisiin tavaroihinsa. Kansalaishavaintoja on myös hyödynnetty ympäristöä koskevissa kiistoissa (esim. merimetsot) yhteisen ymmärryksen ja tietopohjan luomisessa.
Tutustu projekteihimme
Pöytä on katettu! Nuorten kokemuksia arjen ruokaympäristöissä – Karkki
Arjen ruokaympäristö vaikuttaa siihen mitä ja miten syömme. Toimimme ruokaympäristössä usein rutiininomaisesti emmekä useinkaan kiinnitä siihen huomiota. Nuoret tutkivat ja tekivät näkyväksi ruokaympäristöjään valokuvaamalla tekijöitä, jotka mahdollistavat tai estävät heitä toimimasta omien arvojensa mukaisesti. Miten nuoret kokevat oman arkisen ruokaympäristönsä?
WasteLess Karelias kannustaa paikallisia asukkaita, viranomaisia ja yrityksiä kehittämään jätteiden kierrätystä ja maaseudun elinympäristöjä
WasteLess Karelias –hankkeen päämääränä oli ehkäistä Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan maaseutualueiden roskaantumista ja parantaa kylien jätehuoltoa. Hanke kannusti paikallisia asukkaita, viranomaisia ja yrityksiä kehittämään jätteiden kierrätystä ja maaseudun elinympäristöjä. Hankkeessa selvitettiin karjalaisten kylien roskaantumisen nykytilaa sekä toimijoiden ja asukkaiden asenteita, tietämystä ja halukkuutta jätteiden kierrätykseen ja jätteiden synnyn ehkäisyyn.
Taru Peltola, Kati Pitkänen ja Elli Schubin: Miten halu hankkia uutta voitaisiin kääntää haluksi huolehtia vanhasta?
Uskomme, että nostamalla esiin ihmisiä, jotka osaavat ja viitsivät pitää huolta tavaroistaan, voidaan murtaa kertakäyttöisyyden ja jatkuvan kuluttamisen ihannetta. Tavarahoivan arvostus voi välittyä perheessä, kavereiden kesken tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, kirjoittavat Taru Peltola, Kati Pitkänen ja Elli Schubin Ratkaisuja-blogissaan.
Heli Saarikoski: Dialogilla onnistuttiin luomaan yhteistä tietopohjaa merimetsojen vaikutuksista kalastuselinkeinoon
Tiedon yhteistuotannosta saatiin hyviä kokemuksia merimetso-ongelmaa tarkastelevassa dialogiprosessissa, kirjoittaa Heli Saarikoski Ratkaisuja-blogissaan.
Syke ja kansalaistiede
Syke käyttää ja kehittää kansalaistiedettä, sillä kansalaisten keräämä tieto on arvokasta ympäristön tilan seurannan ja kestävyysmurroksen edistämisen kannalta. Syken vahvuutena on monitieteinen lähestymistapa ja vahva digitaalinen osaaminen, mikä mahdollistaa avoimen rajapinnan ratkaisut.
Kansalaistiedettä, kuten muitakin tutkimustapoja, myös arvioidaan Sykessä kriittisesti tarkastelemalla osallistujien monimuotoisuutta ja motivaatioita, kansalaistieteen tuottaman tiedon laatua sekä vaikutuksia tieteeseen, päätöksentekoon ja osallistujiin.
Kansalaistiede on eräs tapa lisätä ymmärrystä ympäristöstä, kestävyysmuutoksesta ja tieteen tekemisestä. Päämääränä on, että kansalaistiede tuottaa tutkimukseen kannalta hyödyllistä tietoa, joka on julkisesti ja avoimesti saatavilla, ja kansalaiset kokevat osallistumisen merkitykselliseksi. Kansalaistieteen laatua varmistetaan asiantuntijoiden ohjeilla ja koulutuksilla.
Kansalaishavaintokampanjoilla ja joukkoistamisella voidaan kutsua mukaan kaikkia osapuolia luomaan yhteistä tilannekuvaa ja tarpeen tullen myös toivottuja muutoksia: Kansalaishavainnoinnissa tavalliset ihmiset voivat itse osallistua ja ohjata ympäristöä koskevan havaintotiedon kertymistä, myös yhdessä ammattilaisten kanssa. Tätä tietoa voidaan sitten käyttää oman kanalaistieteen tekemiseen, tai apuna vaikkapa vesistökunnostushankkeiden suunnittelussa.
Kansalaistieteen edistäminen on monipuolista, tietoisuuden lisäämisestä ja alustojen tarjoamisesta aina yhteistoiminnallisiin hankkeisiin ja aloitteiden resursointiin. Syke edistää kansalaistiedettä kaikilla näillä tasoilla:
-
Tiedon lisääminen kansalaistieteen mahdollisuuksista
-
Verkkoalustojen tarjoaminen kansalaistieteen käyttöön
-
Kansalaistiedettä koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan kehittäminen
-
Ohjeiden ja välineiden tarjoaminen kansalaistieteen tueksi
-
Kansalaistiedettä koskevan yhteistyön ja kumppanuuksien edistäminen
-
Kansalaistiedealoitteiden resursointi
Syke yhteistyössä muiden kanssa
Kansalaistieteessä työskentelemme aktiivisesti muiden tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Syke on eurooppalaisen kansalaistiedejärjestö European Citizen Science Association (ECSA) jäsen ja toimimme myös aktiivisesti Euroopan ympäristövirastojen kansalaistiede yhteistyöryhmässä (Interest Group on Citizen Science of the European Network of the Heads of Environment Protection Agencies).
Kansalaishavainnoinnin teknisten ratkaisujen avulla voidaan tuottaa avointa ympäristötietoa ja yhteisiä järjestelyitä myös erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Talviseuranta
Talviseuranta on Luontoliiton, Syken, Ilmatieteen laitoksen, ja Lapin yliopiston yhteinen kansalaishavainnointikampanja, joka käynnistyy vuosittain marraskuun alussa. Sen tavoitteena on innostaa ihmisiä tarkkailemaan talvisen luonnon ilmiöitä, kuten lumen ja jään muutoksia sekä talvella esiintyviä eläin- ja lintulajeja. Kampanjaan voivat osallistua kaikki luonnosta kiinnostuneet ikään tai asuinpaikkaan katsomatta. Osallistujat voivat ilmoittaa havaintonsa Talviseurannan verkkosivujen kautta, ja kerätyt tiedot tallennetaan Syken ja Luomuksen tietokantoihin tutkijoiden käyttöön. Näin osallistujat auttavat muun muassa tutkimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia pohjoisen talveen.
