IPBES-työryhmän edustajista koostuvan ryhmän kannanotto: Suomi tarvitsee vaikuttavan luonnon monimuotoisuusstrategian

Suomelta puuttuu ajantasainen luonnon monimuotoisuusstrategia, vaikka sen laatiminen on sekä kansallinen että kansainvälinen velvoite. Kansallisen IPBES‑työryhmän edustajista koostuva ryhmä korostaa, että strategia ja sitä toimeenpaneva toimintaohjelma ovat välttämättömiä luontokadon pysäyttämiseksi, kestävyysmurroksen edistämiseksi sekä hyvinvoinnin, elinvoiman ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi. Lue kannanotto alta.
Pölyttäjä rypsin kukinnossa.
© AdobeStock

Kannanoton pääviestit

  1. Suomi tarvitsee viipymättä luonnon monimuotoisuusstrategian, joka on sekä kansallinen että kansainvälinen velvoite.
  2. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää yhteiskunnan laajaa kestävyysmurrosta ja strategista ohjausta.
  3. Vaikuttava strategia vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa hyvinvointia, elinvoimaa ja kokonaisturvallisuutta.

Suomella ei ole voimassa olevaa luonnon monimuotoisuusstrategiaa, joka viitoittaisi tietä luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon tilan parantamiseen. Huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta tuemme samalla olosuhteiden säilymistä elinkelpoisina, parannamme hyvinvointiamme ja pitkän aikavälin kokonaisturvallisuuttamme sekä parhaimmillaan vahvistamme kilpailukykyämme. Jotta voimme turvata nämä hyödyt luonnolle ja itsellemme, on aika saada valmiiksi monimuotoisuusstrategia sekä sen toimeenpanoa ohjaava toimintaohjelma.

Suomella on velvollisuus laatia luonnon monimuotoisuusstrategia, ja olemme sitoutuneet siihen kansallisesti ja kansainvälisesti. YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus (CBD) edellyttää, että kukin sopimusosapuoli laatii kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja toimintaohjelman. Myös EU:n biodiversiteettistrategia 2030 asettaa jäsenvaltioille luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä tavoitteita. Suomen luonnonsuojelulain 13 § velvoittaa ympäristöministeriön laatimaan yhdessä muiden ministeriöiden ja keskeisten tahojen kanssa kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian ja sitä toimeenpanevan toimintaohjelman. Lain mukaan strategian tulee sisältää valtakunnalliset toiminnalliset, määrälliset ja ajalliset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon tilan parantamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyy strategian.

Ympäristöministeriö on valmistellut strategiaa vuodesta 2021 laajassa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Osallistamiseen on sisältynyt Biodiversiteettiareena 2021 -työskentelyä (linkki johtaa valtioneuvoston sivuille), strategian valmisteluun nimitetyt alatyöryhmät, eri toimijaryhmille suunnatut keskustelutilaisuudet ja kansalaispaneeli. Onkin selvää, että luonnon monimuotoisuuden turvaamista tavoitellaan Suomessa laaja-alaisesti. Yhteisen toiminnan kanavoimiseksi tarvitaan kuitenkin strategista ohjausta ja hyväksytyksi koettu yhteinen visio monimuotoisuuden tilan parantamiseksi.

Tutkimukseen perustuva tieto on ollut kansallisen strategian valmistelun perusta. Kansainvälisen luontopaneelin (IPBES) arviointiraportti vuodelta 2019 (Global Assessment Report on Biodiversity and Ecosystem Services, linkki johtaa IPBESin sivuille) varoitti maailman luonnon monimuotoisuuden ennennäkemättömän nopeasta häviämisestä. Raportissa esitetään, että suorien tekijöiden, kuten maa- ja merialueiden käytön muutosten hillitsemisen lisäksi luontokadon pysäyttäminen edellyttää perustavanlaatuisia muutoksia taloudellisissa, sosiaalisissa, poliittisissa ja teknologisissa järjestelmissämme. Tämä lähestymistapa on otettu myös kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian valmistelun lähtökohdaksi. Tuoreimmissa IPBES-raporteissa (Nexus assessment ja Transformative change assessment, linkit johtavat IPBESin sivuille) korostuu kestävyysmurroksen eli yhteiskunnan kokonaisvaltaisen uudistamisen kiireellisyys.

Kansallisen IPBES-työryhmän edustajista koostuvan ryhmän (luettelo organisaatioista ja asiantuntijoista alla) yksimielinen kanta on, että Suomessa tarvitaan vaikuttava luonnon monimuotoisuusstrategia ja sitä toimeenpaneva toimintaohjelma. Niiden avulla voimme tunnistaa, ohjata ja tukea luonnon monimuotoisuuden kannalta tarpeellisia toimia, innovaatioita ja teknologista kehitystä. Samalla täytämme velvoitteemme sekä edistämme ennakoitavaa ja johdonmukaista luontopolitiikkaa. Ryhmän näkemyksen mukaan strategia tarvitaan kirittämään luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimia, jotka myös vahvistavat hyvinvointia, elinvoimaa ja kokonaisturvallisuutta.  

Kannanotossa mukana olevat IPBES-työryhmän organisaatiot/asiantuntijat:

  • Geologian tutkimuskeskus GTK  
  • Itä-Suomen yliopisto  
  • Juulia Räikkönen (Turun yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)
  • Jouko Rikkinen (Helsingin yliopiston ja Luomuksen edustaja IPBES-työryhmässä)
  • Klemetti Näkkäläjärvi (Saamelaiskäräjien edustaja IPBES-työryhmässä)
  • Lapin yliopisto
  • Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
  • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK  
  • Maj ja Tor Nesslingin säätiö  
  • Metsähallitus Luontopalvelut
  • Suomen luonnonsuojeluliitto SLL  
  • Suomen Luontopaneeli  
  • Suomen ympäristökeskus Syke  
  • Suomen Kuntaliitto  
  • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f  
  • Teea Kortetmäki (Jyväskylän yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä)  
  • Teknologiateollisuus ry  
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
  • Tuija Maliniemi (Oulun yliopiston edustaja IPBES-työryhmässä) 

Ympäristöministeriö on asettanut kansallisen IPBES-työryhmän yhteydenpitokanavaksi kansainvälisen ja kansallisen IPBES-työn välillä. Työryhmä koostuu ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja muiden luonnonsuojelun kannalta keskeisten toimijoiden edustajista. Työryhmän puheenjohtaja ja sihteeristö sijaitsevat Suomen ympäristökeskuksessa.

 

Julkaistu 9.3.2026