ENVIMAT-malliperhe ympäristö- ja talousvaikutusten arvioinnissa
Tälle sivustolle on koottu tietoa Sykessä tehtävästä ympäristölaajennetusta panos-tuotosmallinnuksesta. Sykessä työ keskittyy erityisesti ENVIMAT-malliperheen kehitykseen ja sovelluksiin.
ENVIMAT-malliperheeseen kuuluvat:
- Suomen kansantalouden ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli ENVIMAT
- Ruokajärjestelmän osalta tarkennettu ENVIMATfood-malli
- Pitkän aikavälin ympäristölaajennettu simulointimalli ENVIMATscen
- ENVIMATmaakunta eli Suomen maakuntien ympäristölaajennetut panos-tuotosmallit
- Malliperheeseen linkittyy myös Suomen materiaalivirtatilinpidon laskentajärjestelmä MFAfin.
Panos-tuotosmallin avulla voidaan tarkastella koko arvoketjun elinkaarisia vaikutuksia
Panos-tuotosmalli kuvaa rahamääräisesti yhden vuoden pysäytyskuvana tavaroiden ja palveluiden tarjonnan sekä käytön taloudessa. Tarjonta koostuu kotimaisten toimialojen tuottamista tuotteista sekä tuonnista. Tuotteita käytetään toimialojen tuotantotoiminnassa välituotteina, sekä lopputuotteina, jotka päätyvät kotimaiseen kulutukseen ja investointeihin sekä vientiin. Näin myös ulkomaankaupan virrat on kuvattu mallissa.
Malli kuvaa tuotantotoiminnan väliset kytkennät ja vuorovaikutukset euromääräisesti. Arvoketjujen avulla panos-tuotosmalli mahdollistaa esimerkiksi tuoteryhmien, toimialojen tai loppukäytön erien suorien ja välillisten vaikutusten arvioinnin taloudessa. Näihin viitataan usein elinkaarisina vaikutuksina. Mallissa tuotantotoimintaan voidaan kytkeä erilaisia ympäristövaikutuksia, kuten toimialojen suorat kasvihuonekaasupäästöt tai suora maankäyttö. Kun kuormitukset suhteutetaan taloudelliseen arvoon, saadaan laskettua intensiteetti, joka yhdistettynä euromääräisesti ratkaistuihin vaikutuspolkuihin mahdollistaa elinkaaristen ympäristövaikutusten tarkastelun. Mallin keskeinen vahvuus on sen mahdollistama kulutusperäinen tarkastelu.
Mallinnus tuottaa tietoa kestävyysmurroksen tueksi
ENVIMAT-malliperheen malleilla on viime vuosina tuotettu tietoa muun muassa kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljestä, suomalaisen ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksista, uusiutuvan energian investointien aluetaloudellisista ja ympäristövaikutuksista, Suomen talouden materiaalivirroista sekä tehty kiertotalouden skenaarioita.
Mallinnus tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Lisäksi mallinnustuloksia hyödynnetään tieteellisessä ja muussa jatkotutkimuksessa, kuten kuntien kulutusperäisten päästöjen arvioinnissa. Mallin tuottamia tuoteryhmien elinkaarisia kertoimia voidaan käyttää tausta-aineistona erilaisissa laskureissa (esim. vesijalanjälkilaskuri ja ilmastodieetti). Mallin lähtöaineistoja ja tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa malleissa.
Julkaisuja
Raportteja
- Karhinen, S., Savolainen, H., Heikkinen, M., Ulvi, T. (2023). Alueellisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointi maakuntien ENVIMAT-malleilla: Esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2023.
- Nissinen, A., & Savolainen, H. (2019). Julkisten hankintojen ja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki ja luonnonvarojen käyttö ENVIMAT-mallinnuksen tuloksia. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 15/2019.
- Ruokamo, E. ym. (2021). Kiertotalous vähähiilisyyden edistäjänä ja luonnon monimuotoisuuden turvaajana. Ympäristöministeriön julkaisuja 6/2021.
- Salo M. ym. (2023). Ohjauskeinoja kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2023.
- Savolainen, H. ym. (2024). Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset: Toteutunut kehitys ja kiertotalouden skenaariot vuodelle 2035. Valtioneuvoston julkaisuja 8/2024.
- Seppälä, J. ym. (2009). Suomen kansantalouden materiaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT-mallilla. Suomen ympäristökeskuksen julkaisuja 20/2009.
- Sironen, S., Mäenpää, I., Myllyviita, T., Leskinen, P., Seppälä, J. (2015). Pohjois-Karjalan materiaalivirrat ja resurssitehokkuus. Pohjois-Karjalan materiaalivirrat ja resurssitehokkuus -hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 30/2015.
Tieteellisiä artikkeleita
- Koskela S., Mäenpää I., Seppälä J., Mattila T., Korhonen MR. (2011). EE-IO modeling of the environmental impacts of Finnish imports using different data sources. Ecological Economics. 70(12):2341–9.
- Koskela S., Mattila T., Antikainen R., Mäenpää I. (2013). Identifying Key Sectors and Measures for a Transition towards a Low Resource Economy. Resources. 8;2(3):151–66.
- Mattila T., Seppälä J., Nissinen A., Mäenpää I. (2011). Land use impacts of industries and products in the Finnish economy: A comparison of three indicators. Biomass and Bioenergy. 35(12):4781–7.
- Mattila T., Koskela S., Seppälä J., Mäenpää I. (2013). Sensitivity analysis of environmentally extended input–output models as a tool for building scenarios of sustainable development. Ecological Economics. 86:148–55.
- Piñero, P., Heikkinen, M., Mäenpää, I. & Pongrácz, E. (2015). Sector aggregation bias in Environmentally Extended Input Output modelling of raw material flows in Finland. Ecological Economics 119:217-229.
- Ruokamo, E., Savolainen, H., Seppälä, J., Sironen, S., Räisänen, M., & Auvinen, A.-P. (2023). Exploring the potential of circular economy to mitigate pressures on biodiversity. Global Environmental Change, 78, 2023.
- Salo, M., Savolainen, H., Karhinen, S., Nissinen, A.: Drivers of household consumption expenditure and carbon footprints in Finland, Journal of Cleaner Production, 289, 2021.
- Seppälä, J., Mäenpää, I., Koskela, S., Mattila, T., Nissinen, A., Katajajuuri, J.-M., Härmä, T., Korhonen, M.-R., Saarinen, M., & Virtanen, Y. (2011). An assessment of greenhouse gas emissions and material flows caused by the Finnish economy using the ENVIMAT model. Journal of Cleaner Production, 19(16), 1833–1841.
