WSFS-Vemala
WSFS-Vemala eli Vemala simuloi ravinteiden kokonaiskuormaa vesistöihin, pidättymistä ja Suomen vesistöistä Itämereen lähtevää kuormaa. Vemala koostuu pääosin kahdesta osamallista: hydrologiaa simuloivasta WSFS-mallista (Vehviläinen 1994) ja ravinneprosesseja simuloivasta Vemala-mallista (Huttunen ym. 2016). Mallia on kehitetty vuosien kuluessa tavoiteena yhä prosessipohjaisempi ravinnekuormitusmalli. Vemala-malli on osa Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmää (WSFS pääsivulle).
-
200 000+järveä ja uomaa mallissa
-
10+ ainettaeri ravinteiden mallinnus
-
40+organisaatiossa käytössä
-
20+ vuottapitkäjänteinen kehitystyö
Vemala mahdollistaa ravinnekuormituksen tarkastelun eri näkökulmista:
- eri ravinteiden tarkastelut, esimerkiksi typpi, fosfori ja näiden fraktiot
- vesimuodostumiin eli järviin, jokiin, ja rannikkovesiin kohdistuva kuormitus
- eri alueilta syntyvä kuormitus mm. meri-, vesistö- ja pienvaluma-alueittain
- eri lähteistä syntyvä kuormitus
- kuormitus päivätasolla, eri vuodenaikoina ja eri vuosina
- ajallinen ulottuvuus mahdollistaa muutostarkastelut
- skenaariot ilmaston ja toimenpiteiden vaikutuksista ravinnekuormitukseen
Vemalan tuottamia palveluita
Vemalan palveluihin kuuluu avoimia aineistoja, rajattuja/maksullisia aineistoja sekä maksullisia mallinnuspalveluita. Käyttäjät voivat hyödyntää Vemala-mallin valmiita laskentatuloksia, jotka tuotetaan keskitetysti Vesistömallijärjestelmän laskentaympäristössä Suomen ympäristökeskuksessa.
Maksulliset palvelut ja projektityö
- Vuosimaksullinen käyttöliittymä asiantuntijakäyttöön (sis. sVemala-työkalun)
- Maksulliset tietopyynnöt
- Mallinnuspalvelut tilaustöinä
- Tutkimushankkeet ja muut projektit (mallitarkastelut, mallikehitys ja yhteistyö) projektiesimerkkejä
Simulointityökalu sVemala
Vemalan simulointityökalu sVemala on ravinnekuormituksen excel-pohjainen simulointityökalu, jonka tarkoituksena on parantaa Vemalan tietojen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä. sVemalalla voidaan laskea fosforin, typen ja kiintoaineen ainetasetta vesistössä ja katsoa pienen kuormitusmuutoksen vaikutusta esimerkiksi vesistöstä lähtevään kokonaiskuormitukseen tai alapuolisen järven pitoisuuteen. sVemala käyttää syötteenään Vemalan laskemia ravinnekuormitustietoja ja luo helppokäyttöisen simulointiympäristön kalibroitujen retentiokertoimien sekä järvi-uomaverkoston avulla. Työkalu helpottaa muun muassa kuormituksen ympäristövaikutusten arviointia ja vesienhoidon toimenpiteiden suunnitelua. Nykytilan simuloinnin lisäksi sVemalassa on Vemalan laskemia maatalouden ja vesienhoidon toimenpiteiden skenaarioita yhdistettynä muuttuvaan ilmastoon.
sVemalan sisältö tiivistetysti:
- Ravinteiden kulkeutumisen laskenta: Typen, fosforin ja kiintoaineen kulkeutumisen ja pidättymisen laskenta, tieto kuormituslähteittäin kullekin joelle ja järvelle
- Kuormituksen muutos: käyttäjä syöttää kuormituksen muutoksen tietylle joelle tai järvelle (kg/vuosi)
- Järven/joen koostesivu: kertoo vesimuodostumaan kohdistuvan kuormituksen sekä sen jakautumisen kuormituslähteisiin
- Aluekohtaiset kuormat: laskenta tuottaa aluekohtaiset kuormat
- Ohjeet: sVemalan käyttöohjeet sekä tieto Vemala-mallin syötteistä ja prosesseista
Vemalan simulointityökalu on tarkoitettu organisaatioiden asiantuntijakäyttöön ja saatavilla Vemalan vuosimaksullisen käyttöliittymän kautta.
Pidätysaluelaskenta
Pidätysaluelaskenta on esimerkki Sykessä tilaustöinä toteutettavista mallinnustarkasteluista. Pidätysaluelaskenta on Sykessä kehitetty menetelmä potentiaalisten pidätysaltaiden tunnistamiseksi valuma-alueilta. Menetelmällä voidaan arvioida altaiden vaikutuksia tulvien hallintaan, alivirtaamiin ja ravinteiden pidättymiseen.
Laskenta on kaksiosainen:
- Potentiaalisten pidätysaltaiden tunnistaminen paikkatietomenetelmin
- Pidätysaltaiden vaikutusten mallintaminen Vemala-mallilla
Pidätysallaslaskennan tulokset ovat valuma-aluekohtaisia ja riippuvat tunnistettujen pidätysaltaiden kapasiteetista ja sijainnista. Yleisesti ottaen altaiden tulvanpidätyskapasiteetti koko vesistön tasolla on ollut riittämätön, mutta paikallisesti vaikutukset voivat olla merkittävämpiä, etenkin alivirtaamien osalta. Myös ravinteiden pidättymisen osalta vaikutukset ovat vesistötasolla pieniä. Varastoimalla ravinteita pidätysaltaisiin voidaan hidastaa ja tasoittaa niiden vapautumista alapuolisiin vesistöihin. Lisätietoa pidästysaluelaskennoista liitteen esitysmateriaalista.
Pidätysaluelaskennan esitysmateriaali (pdf, 575.52 kt)Vemalan vaikuttavuus vesienhoidossa
Vemalan vaikuttavuuspolkutarkastelussa tunnistettiin Vemalan kolme vaikuttavuuden osa-aluetta. Gaia Consulting Oy toteutti Vemalan vaikuttavuuspolkutarkastelun Suomen ympäristökeskuksen vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä 2024.
-
Ekologisen kestävyyden ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin vahvistaminen pitkällä aikavälillä
-
Vesistöjen tilan paraneminen
-
Vesiensuojelutoimien kohdentuminen ja tehokkuuden lisääntyminen
Vemalan vaikuttavuuspolkutarkastelu
Vemalan pitkän aikavälin vaikuttavuuden syntymistä on havainnollistettu vaikuttavuuspolkutarkastelulla, jonka Gaia Consulting Oy toteutti Suomen ympäristökeskuksen vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä. Vaikuttavuuspolkutarkastelu kuvaa mallin ylläpito- ja kehitystyötä siihen käytettyjen resurssien, toteutettujen toimenpiteiden, tuotosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden osalta.
(© Gaia Consuling Oy 2024, Syken vaikuttavuuden arviointi)
Resurssit: Vesistömallijärjestelmä & Syken asiantuntijoiden erityisosaaminen & taloudelliset resurssit
Aktiviteetit: Yhteistyö & aineistojen koonti & mallin käyttö, päivittäminen ja kehittäminen
Tuotokset: Asiantuntija-aineistot & raportit ja julkaisut & ajantasainen Vesistömallijärjestelmä
Vaikutukset: tietoisuuden lisääntyminen & syvempi ymmärrys & tiedon siirtyminen päätöksenteon tueksi
Vaikuttavuus: ekologisen kestävyyden ja yhteiskunnallisen hyvinvoinnin vahvistaminen & vesistöjen tilan paraneminen & vesiensuojelutoimien kohdentuminen ja tehokkuuden lisääntyminen
Rehevöityminen, ravinnekuormitus ja vesienhoito
- Mistä rehevöityminen johtuu? (vesi.fi)
- Rehevöittävää kuormitusta arvioidaan Vemalalla, tutustu tarkemmin Vemalan arvioihin (ymparisto.fi)
- Vemalaa hyödynnetään työkaluna vesienhoitotyössä, tutustu tarkemmin vesienhoitotyöhön (vesi.fi)
- Vesien ja merensuojelun monet mahdollisuudet (ymparisto.fi)
- Nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet eivät riitä turvaamaan Itämeren rannikkovesien elinvoimaisuutta
- Narikka ym. WSFS-Vemala-kuormitusmallin paikkatietorajapinta valuma-aluesuunnittelun tukena. Vesitalous 6/2024 s. 15-21 (pdf, 2.6 Mt)
Vemala ja sen osamallit
Operatiivisessa käytössä on kaksi Vemalan malliversiota V1 ja V3, jotka simuloivat osin eri ravinteita ja prosesseja päivän aika-askeleella. Vemala-mallijärjestelmä koostuu edelleen useasta osamallista. Vemalan versioita ja osamalleja on kuvattu seuraavissa osioissa.
Vemalan malliversiot V1 ja V3
Taulukossa alla on kuvattu Vemalan operatiivisia malliversioita V1 ja V3. Versiossa V1 ravinteet kuvataan kokonaisravinteina (kokonaistyppi ja kokonaisfosfori) kun taas versiossa V3 saadaan lisäksi ravinnejakeet erikseen. Vemalan avoin paikkatietoaineisto on tuotettu malliversiolla V1.
| V1 | V3 | |
|---|---|---|
| AINE | TP, TN, SS, TOC | TP, TN, SS, TOC, PO43-, PP, Porg, NO3-, NH4+, Norg, kasviplankton, O2 |
| HYDROLOGINEN MALLI | WSFS | WSFS |
|
MAA-ALUEMALLI (maatalousalueet) |
VEMALA-ICECREAM pitoisuuden ja valunnan suhde (SS) osin prosessipohjainen hiilen kierron mallinnus maaperässä (TOC) |
VEMALA-ICECREAM pitoisuuden ja valunnan suhde (SS) osin prosessipohjainen hiilen kierron mallinnus maaperässä (TOC) |
|
MAA-ALUEMALLI (muu maa-alue) |
pitoisuuden ja valunnan suhde, osin prosessipohjainen hiilen kierron mallinnus maaperässä (TOC) |
pitoisuuden ja valunnan suhde, osin prosessipohjainen hiilen kierron mallinnus maaperässä (TOC) |
| JOKIMALLI | ravinteiden kulkeutumismalli | biogeokemiallinen malli |
| JÄRVIMALLI | ravinteiden massatasemalli | biogeokemiallinen malli |
Vemala V3
Vemala V3 käyttää syötteenä Vemalan eri osamalleilla laskettua maalta tulevaa kuormitusta kuten on esitetty taulukossa yllä. Järvissä ja joissa kasviplanktonin kasvua simuloidaan AQUAPHY-mallilla (Lancelot ym. 1991) ja ravinteiden kiertoa biogeokemiallisen RIVE-mallin (Billen ym. 1994) yksinkertaistetulla versiolla. Biologisesti käyttökelpoiset ravinteet ovat yhteydessä toisiinsa kasviplanktonin muutosten, orgaanisen aineen hajoamisen ja sedimentaation kautta. Vemala V3 -versiolla voidaan simuloida kokonais- ja biologisesti käyttökelpoisten ravinteiden (NO3- and PO43-) kuormaa mereen eri kuormituslähteisiin jaoteltuna. Viljelytoimenpiteiden, kuormitusta vähentävien toimenpiteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutus voidaan ottaa huomioon simuloinneissa.
Lisätietoja Vemala V3 -mallista: Korppoo ym. 2017 (sciencedirect.com)
Vemala-N
Vemala-N simuloi nitraatin (NO3-), orgaanisen typen (Norg) ja kokonaistypen (TN) huuhtoutumista ja kuormituksen muodostumista valuma-aluetasolla. Simulointiyksikkö on viljelykasvi- tai maankäyttöluokka, joita on yhteensä kuusi: viisi eri viljelykasviluokkaa ja yksi metsäluokka. Malli simuloi typen pääprosessien (mineralisaatio, nitrifikaatio, denitrifikaatio ja kasvien typenotto) riippuvuutta maaperän kosteudesta ja lämpötilasta. Vemala-N-mallilla voidaan simuloida ilmastonmuutoksen, eri maankäyttömuotojen ja viljelykasvien sekä mineraalilannoituksen ja karjanlannan vaikutusta nitraatin huuhtoutumiseen ja siihen liittyviin reaktioihin. Vemala-N osamallin tulokset sekä metsäkuormitus fosforin osalta sovitetaan lopuksi Metsävesi-yhtälöihin (Metsävesi, 2020).
Lisätietoja mallista: Huttunen ym. 2015 (researchgate.net)
Vemala-ICECREAM-P
Prosessipohjainen ICECREAM-malli (esim. Jaakkola ym. 2012) simuloi maataloudesta tulevaa partikkeleihin sitoutuneen fosforin (PP) ja fosfaatin (PO43-) kuormitusta sekä eroosiota peltomittakaavassa. Mallilla lasketaan erikseen jokaisen Suomen pellon fosforikuormitus. Simuloinnissa käytetään lähtötietoina pellon ominaisuuksia: maalajia (savi, hiesu, karkea tai turve), pellon kaltevuutta ja suorakulmion muotoisen peltolohkon kokoa. ICECREAMin simuloimia tuloksia (päivittäistä kokonaisfosforikuormaa) käytetään Vemala-mallin syötteenä. Viljelytoimenpiteet, joita voidaan simuloida Vemala-ICECREAMilla laskettavissa skenaarioissa, ovat:
- Lannoitteen määrä, tyyppi (mineraalilannoite/lanta) ja lannoitussyvyys
- Yksivuotiset kasvit (myös syysviljat), perennat ja juurikasvit, 13 eri kasvilajia parametrisoitu
- Perinteinen muokkaus, suorakylvö
- Ajankohdat viljelytoimenpiteille
- Suojakaistat/suojavyöhykkeet
Lisätietoja mallista: Huttunen ym. 2015 (researchgate.net)
Vemala-ICECREAM-N
Typen prosessipohjainen mallinnus ICECREAM-mallilla perustuu GLEAMS-malliin (Knisel, 1993). ICECREAM simuloi typpitasetta päivätasolla huomioiden seuraavat: orgaaninen aines, orgaaninen typpi, ammoniumtyppi (NH4-N) ja nitraattityppi (NO3-N). Simulaatiossa huomioidaan kasvijäte, orgaaniset ja mineraalilannoitteet, laskeuma ilmakehästä, kasvien sitominen ja orgaanisen aineksen hajoaminen. Maaperän typpeen vähentävästi vaikuttavia prosesseja ovat kasvien typenotto, denitrifikaatio sekä kulkeutuminen virtaaman tai valunnan mukana. ICECREAM tuottaa peltokohtaiset tulokset maatalouden typpikuormituksesta fraktioittain (orgaaninen typpi, ammoniumtyppi NH4-N ja nitraattityppi NO3-N), ja näitä käytetään Vemala-mallin syötteenä.
Lisätietoja mallista ja yksityiskohtaisempi kuvaus mallin rakenteesta (ks. kuva 2): Kämäri ym. 2019 (sciencedirect.com)
Vemala TOC
Vemala TOC -malli simuloi orgaanisen kokonaishiilen (TOC) prosesseja maaperässä. Orgaanisen hiilen huuhtoutuminen on riippuvainen maaperän hiilivarastosta, maankosteudesta, lämpötilasta ja valunnasta. Maaperän hiiltä kuvataan kolmen varaston avulla: maaperän orgaaninen hiili (SOC, soil organic carbon), liuennut orgaaninen hiili (DOC, dissolved organic carbon) ja liuennut epäorgaaninen hiili (DIC, dissolved inorganic carbon). Mallissa kuvatut keskeiset prosessit ovat orgaanisen hiilen (OC) mineralisaatio, orgaanisen hiilen (OC) dissosiaatio ja DOC:n muodostuminen, DOC:n assosiaatio takaisin SOC:ksi. Malli simuloi TOC-kuormitusta kuudesta maankäyttöluokasta: pelloilta savimaalla, pelloilta karkealla maalla, pelloilta eloperäisellä maalla, metsistä ojitetulla turvemaalla ja turvetuotantoalueilta, metsistä ojittamattomalla turvemaalla sekä metsistä kivennäismaalla (sis. muut maa-alueet). TOC-mallia ja hiilen mallinnusta Vemalassa jatkokehitetään käynnissä olevissa projekteissa.
Lisätietoja Vemalasta
Viitteet
Billen G., Garnier J. & Hanset P. 1994. Modelling phytoplankton development in whole drainage network: the RIVERSTRAHLER Model applied to the Seine river system. Hydrobiologia, 289, 119-137.
Finér L., Lepistö A., Karlsson K., Räike A., Tattari S., Huttunen M., Härkönen L., Joensuu S., Kortelainen P., Mattsson T., Piirainen S., Sarkkola S., Sallantaus T. & Ukonmaanaho L. 2020. Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020. MetsäVesihankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:6. Valtioneuvoston kanslia. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-826-7
Huttunen, I., Lehtonen, H., Huttunen, M., Piirainen, V., Korppoo, M., Veijalainen, N., Viitasalo, M., Vehviläinen, B. 2015. Effects of climate change and agricultural adaptation on nutrient loading from Finnish catchments to the Baltic Sea. Science of The Total Environment. Volume 529, 168-181. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2015.05.055
Huttunen, I., Huttunen, M., Piirainen, V., Korppoo, M., Lepistö, A., Räike, A., Tattari, S., Vehviläinen, B., 2016. A national scale nutrient loading model for Finnish watersheds – VEMALA. Environmental Modelling and Assessment 21(1), 83–109. DOI: 10.1007/s10666-015-9470-6 https://doi.org/10.1007/s10666-015-9470-6
Huttunen, I., Huttunen, M., Salo, T., Mattila, P., Maanavilja, L., & Silfver, T. 2023. National-scale nitrogen loading from the Finnish agricultural fields has decreased since the 1990s. Agricultural and Food Science, 32(3), 112–127. https://doi.org/10.23986/afsci.125385
Jaakkola, E., Tattari, S., Ekholm, P., Pietola, L., Posch, M. & Bärlund, I. 2012. Simulated effects of gypsum amendment on phosphorus losses from agricultural soils. Agricultural and Food Science 21: 292–306. https://doi.org/10.23986/afsci.6773
Korppoo, M., Huttunen, M., Huttunen, I., Piirainen, V., Vehviläinen, B., 2017. Simulation of bioavailable phosphorus and nitrogen loading in an agricultural river basin in Finland using VEMALA v.3. Journal of Hydrology, 549, 363–373. http://doi.org/10.1016/j.jhydrol.2017.03.050
Kämäri, M., Huttunen, I., Valkama, P., Huttunen, M., Korppoo, M., Tattari, S. & Lotsari, E. 2019. Modelling inter- and intra-annual variation of riverine nitrogen/nitrate losses from snowmelt-affected basins under agricultural and mixed land use captured with high-frequency monitoring. CATENA 176: 227–244. https://doi.org/10.1016/j.catena.2019.01.019
Lancelot C., Veth C. & Mathot S. 1991. Modelling ice-edge phytoplankton bloom in the Scotia-Weddell sea sector of the Southern Ocean during spring 1988. Journal of Marine Systems (2):333-346.
Lignell, R., E. Miettunen, H. Kuosa, J. Ropponen, L. Tuomi, I. Puttonen, K. Lukkari, M. Korppoo, M. Huttunen, K. Kaurila, J. Vanhatalo, F. Thingstad. Modeling how eutrophication in northern Baltic coastal zone is driven by new nutrient inputs, internal loading, and 3D hydrodynamics. 2025. Journal of Marine Systems. (submitted) https://doi.org/10.1016/j.jmarsys.2025.104049
Narikka ym. WSFS-Vemala-kuormitusmallin paikkatietorajapinta valuma-aluesuunnittelun tukena. Vesitalous 6/2024 s. 15-21 (pdf, 2.6 Mt)Vehviläinen B. 1994. The watershed simulation and forecasting system in the National Board of Waters and the Environment. Publications of the Water and Environment Research Institute. National Board of Waters and the Environment, Finland No. 17.
Projektit
Käynnissä olevia projekteja:
- BlueLakes: Digitizing the Carbon Sink Potential of Boreal Lakes
- VESSU-ST: Vesienhoidon suunnittelutyökalun suunnittelu ja toteutus
- SiKaSimu: Sika- ja siipikarjatuotannon vesistövaikutusten vähentämisen mahdollisuudet, projektisivulle (luke.fi)
- Pidätysalueiden tunnistaminen ja vaikutusten mallintaminen Vemalalla - menetelmää kehitetty ja sovellettu useissa hankkeissa yhteistyössä eri ELY-keskusten kanssa
Päättyneitä projekteja:
- BlueAdapt: Sopeutuminen sinisen kasvun avaimena, projektisivulle (blueadapt.fi)
- Green-Digi-Basin: Kohti kestävää digitaalista vesienhoitoa, projektisivulle (freshwatercompetencecentre.com)
- KIPSI: projektisivulle (seuranta.vaikutavesiin.fi)
- KLIVA: Vesitase, ekosysteemipalvelut ja metallikulkeuma muuttuvassa ilmastossa, projektisivulle (fikliva.org)
- SysteemiHiili: Ilmastotoimenpiteiden kokonaisvaltainen arviointi valuma-alueilla - Systeemianalyysillä kohti hiilineutraalia maankäyttöä
- Vemalan TOC-mallin kehitys
- KaiHali: Kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinta ja kunnostaminen
- Sulfa 2: Toimintamallit happamuuden ennakoimiseksi ja riskien hallitsemiseksi turvetuotantoalueilla
- LOHKO I & II: Lohkon ominaispiirteet huomioiva ravinnekuormitusmallinnus ja sen kehittäminen, projektisivulle (mtk.fi)
- N-SINK: Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling
- MINEVIEW: Monimuuttujallinen tarkastelu arvioitaessa kaivostoiminnan metallipäästöjen ekotoksilogisia ja ympäristöterveydellisiä riskejä sekä niiden kokemista lähialueilla, projektisivulle (jyu.fi)
- Rannikon kokonaiskuormitusmallin (FICOS) kehittämishankkeet, loppuraportti (researchgate.net) & tiedote (syke.fi)
Yllä on esimerkkejä Vemala-malliin liittyvistä suuremmista projekteista. Tietoa projekteista täydentyy jatkossa Syke.fi:n projektit-osioon.
Lisätietoja
- vemala@syke.fi
- Markus Huttunen, Inese Huttunen, Marie Korppoo
Maiju Narikka, Nasim Fazel, Tiia Vento
etunimi.sukunimi@syke.fi