Kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinta ja kunnostaminen (KaiHali)

  • Kesto: 2015 - 2018
  • Vaihe: Päättynyt

Hankkeen tavoitteena oli kehittää osaamista ja liiketoimintaa kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinnan menetelmistä ja vesistöjen kunnostamisesta. Hankkeen keskeisiä tavoitteita olivat vastaanottavien vesistöjen sietokyvyn arvioinnin kehittäminen, haittojen vähentämiseen tähtäävien menetelmien kehittäminen, kerrostuneiden vesistöjen profiilimittausten kehittäminen sekä kaivosvaikutteisten vesistöjen kunnostaminen.

Projektin johto
Seppo Hellsten (Syke)
Projektiryhmä
Anssi Karppinen (Syke), Tiina Laamanen (Syke), Petri Ekholm (Syke), Jouni Lehtoranta (Syke), Markus Huttunen (Syke), Janne Juntunen (Syke), Janne Ropponen (Syke), Petri Kiuru (Syke), Matti Leppänen (Syke), Tero Luukkonen (KAMK), Marja-Liisa Hyyryläinen (KAMK), Kai Tiihonen (KAMK), Kimmo Kemppainen (KAMK), Jari Kähkönen (KAMK), Veijo Sutinen (Cemis-Oulu), Tommi Kauppila (GTK), Jari Mäkinen (GTK), Kari Tiitta (GTK), Kari Savolainen (GTK), Mikko-Petteri Pikkarainen (Cemis-Oulu)
Rahoittajat
Euroopan aluekehitysrahasto, Vesi-Eko Oy, Sotkamo Silver Oy, Ramboll Finland Oy
Yhteistyökumppanit
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), GTK, Cemis-Oulu
Aihealue
Vesi

Ajankohtaista

KaiHali-hankkeen loppuraportti (helda.helsinki.fi)

Tausta

Kaivostoimintaan kohdistuu suuria odotuksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kaivannaisalan laajentuessa on kuitenkin herännyt huoli toiminnan aiheuttamista muutoksista muiden toimialojen elinvoimaisuudelle ja ympäristölle, erityisesti vesistöille. Hankkeen toimenpiteet keskittyvät vesistöihin johdettavien kaivosvesien hallintaan liittyvän osaamisen lisäämiseen sekä vesistöjen kunnostustoimenpiteiden kehittämiseen. Kaivosvesien hallinta vesistöissä parantaa, paitsi ympäristöliiketoiminnan, myös kaivosalan toimintaedellytyksiä ja helpottaa myös ympäristöviranomaisten työtä.

Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia aineistoja ja kehitetään edelleen julkisia olemassa olevia malleja, jotta kunnostustoimenpiteet (kohdentuminen, voimakkuus ja laajuus, menetelmät) voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti ja turvallisesti. Myös varsinaisten kunnostusmenetelmien kustannustehokkuutta kehitetään. Yritysten kanssa tehdään yhteistyötä sekä hankkeen sisällä että ulkopuolella toteutettavien rinnakkaistoimenpiteiden kautta.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää osaamista ja liiketoimintaa kaivosvesiä vastaanottavien vesistöjen hallinnan menetelmistä ja vesistöjen kunnostamisesta. Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat vastaanottavien vesistöjen sietokyvyn arvioinnin kehittäminen, haittojen vähentämiseen tähtäävien menetelmien kehittäminen, kerrostuneiden vesistöjen profiilimittausten kehittäminen sekä kaivosvaikutteisten vesistöjen kunnostaminen. Hankkeessa kartoitetaan kaivosten alapuolisten vesistöjen tila ja kehitetään raskasmetallien kertymistä eliöstöön kuvaava malli (BLM). Lisäksi tila-arviointimenetelmiä parannetaan erityisesti kerrostuneisuuden vaikutuksen selvittämiseksi. Valituilla kohteilla testataan myös uusia kunnostusmenetelmiä kerrostuneiden järvien tilan parantamiseksi. Kaivosvesien hallinta vesistöissä parantaa, paitsi ympäristöliiketoiminnan, myös kaivosalan toimintaedellytyksiä ja helpottaa myös ympäristöviranomaisten työtä.

Loppuseminaari

KaiHali- ja DROMINÄ-hankkeiden yhteinen loppuseminaari pidettiin 4.12.2018. Seminaarin esitykset toimitetaan pyydettäessä.

Lisätietoja

Kaihali_Taustaraportti (pdf, 2.97 Mt)

Projektin vastuullinen johtaja, kehittämispäällikkö Seppo Hellsten

Projektisihteeri, tutkija Tiina Laamanen, puh 0295 251 795, etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 2.1.2019 / Päivitetty 15.8.2025