Hankkeen tausta
Suomessa on valmisteltu uutta kansallista biodiversiteettistrategiaa sekä siihen liittyvää toimintaohjelmaa vuoteen 2030. Työhön tarvitaan lajien ja luontotyyppien tilan mittarien kehittämistä ja olemassa olevan tiedon tehokkaampaa käyttöä.
Sisävesissä biologinen monimuotoisuus on köyhtynyt maailmanlaajuisesti enemmän ja nopeammin kuin missään muussa elinympäristössä. Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ei ole kuitenkaan ollut systemaattisesti koottua, lajien tai lajiryhmien esiintymisen muutoksista kertovaa koottua tietoa.
Jo lähes 20 vuotta jatkuneet vesienhoidon ekologisen tilan seuranta-aineistot sisältävät kuitenkin lajistotietoa tuhansista vesistökohteista ja niitä on mahdollista hyödyntää sisävesien luontokadon arvioinnissa.
Hankkeen tavoitteet ja tuotokset
VESIBIO-hankkeessa hyödynnettiin ekologisen tilan valtakunnallisia seuranta-aineistoja ja tuotettiin tarkempaa tietoa sisävesien ekosysteemien lajiston nykytilasta ja kehitysnäkymistä.
Hankkeessa arvioitiin olemassa olevien aineistojen ja tilastomallinnuksen avulla virtavesien ja järvien eliöryhmien monimuotoisuuden muutoksia ja kehitystrendejä. Tarkasteltavana olivat virtavesien ja järvien vesikasvillisuuden, päällyslevästön (piilevät), pohjaeläimistön sekä järvien kasviplanktonin lajiston muutokset ja muutoksiin johtaneet tekijät.
Hankkeessa tehtiin myös ilmastonmuutokseen perustuvia skenaarioita virtavesien lajistojen muutoksesta tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos uhkaa vesistöjen monimuotoisuutta monella tavalla, ja se tulee aiheuttamaan haasteita vesilajiston ja vesiluontotyyppien monimuotoisuuden suojelulle ja hoidolle. Kohoavat veden lämpötilat yhdessä sadannan muutosten kanssa tulevat vaikuttamaan etenkin pienempien vesien hydrologiaan ja sitä kautta niiden eliöstöön.
Tulokset
Hankkeen keskeinen tuotos ovat virtavesien ja järvien biologisille ryhmille tuotetut lajikatoarviot ja niiden tulkinnat. Lajikatoarviot tuotettiin havaintopaikoille, aluekohtaisesti, vesiluontotyypeille sekä valtakunnallisesti.
Tulosten perusteella osalla alueista yli puolet vesien eliöryhmien lajeista oli harvinaistunut. Valtaosa lajistomuutoksista on yhteydessä maa- ja metsätalouteen. Maatalousalueiden vesistöissä osa lajeista on harvinaistunut ja osa yleistynyt. Metsätalouden vaikutusalueella heikoin tila on pienissä virtavesissä Keski- ja Itä-Suomessa. Järvissä lajikato oli vähäisempää kuin jokiympäristöissä.
Tiedote:
- Syken tiedote (sttinfo.fi)
Menetelmät ja tulokset on julkaistu suomenkielisenä raporttina Syken julkaisusarjassa ja Global Change Biology -lehdessä:
- Suuronen, A., Mykrä, H., Marofi, M., Huttunen, M., Vilmi, A., Turunen, J., Vuorio, K., Karttunen, K., Virtanen, R., Kuoppala, M. & Aroviita, J. 2025. Sisävesien biologisen monimuotoisuuden tilan arviointi seuranta-aineistojen ja lajistomallinnuksen avulla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 34/2025. (helda.helsinki.fi)
- Mykrä, H., Suuronen, A. & Aroviita, J. 2025. Land use impacts on local and regional freshwater biodiversity can compromise current management goals. Global Change Biology 31: e70557. (onlinelibrary.wiley.com)
Tuloksia on julkaistu avoimena paikkatietoaineistona:
Hanke loi pohjaa standardoidulle menetelmälle, jolla voidaan arvioida ja seurata sisävesien lajiston monimuotoisuutta. Tulokset hyödyntävät EU:n luontodirektiivin raportoinnissa, luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa ja EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoa.
Hanke mediassa:
