ENVIMATscen-malli

Mallin ytimessä talouden tasapainon ratkaisu

ENVIMATscen-malli on rakennettu staattisen panos-tuotosmallin ENVIMAT pohjalta liittämällä siihen kansantalouden tilinpidon tulonmuodostus ja tulonkäytön sektoritilit sekä panos-tuotoshintamalli.

Malli ratkaisee valitulle päätevuodelle kansantalouden kiertokulun tasapainon niin, että tuotteiden kysyntä ja tarjonta, investoinnit ja säästäminen, sekä työn kysyntä ja tarjonta ovat tasapainossa. Myös väestöennuste huomioidaan. 

Hintamalli ratkaisee tuotteiden suhteellisissa hinnoissa tapahtuvat muutokset, kun esimerkiksi tuotteiden välituotekäytössä tai työ- ja pääomakustannuksissa tapahtuu muutoksia. Hinnat vaikuttavat hintajoustojen kautta kotitalouksien kulutukseen sekä talouden ulkoisen kilpailukyvyn muutosten myötä tuotteiden tuontiin ja vientiin.

ENVIMAT-malli pohjana

Mallissa on vastaava tuoteryhmä- ja toimialatarkkuus kuin staattisessa ENVIMAT-mallissa. Malli tuottaa tuloksena pysäytyskuvan päätevuodesta, ja vastaavat tuotanto- ja kulutusperäiset indikaattorit, jotka staattinen malli tuottaa lähtövuoden osalta, voidaan laskea päätevuodelle.

Ympäristövaikutusten laskenta tapahtuu kuten staattisessa ENVIMAT-mallissa, eli mallilla voidaan tarkastella esimerkiksi tuotteiden loppukäytön elinkaarisia vaikutuksia. Lisäksi ENVIMATscen-mallissa voidaan huomioida staattista mallia paremmin LULUCF-päästöjen laskentaa.

ENVIMATscen-mallin aineisto, skenaario-oletukset ja tulokset on koottu Excel-työkirjoiksi, ja simulointiajo tapahtuu R-ohjelmalla.

Satelliittimallit tarkentavat laskentaa

Malliin on rakennettu talouden ydinmallin lisäksi satelliittimalleja, jotka kuvaavat tiettyjä talouden osa-alueita ja niiden ympäristövaikutuksia tarkemmin (mm. energiankulutus, sähkön ja lämmön tuotanto, kaivos- ja kaivannaistoiminta, massa- ja paperiteollisuus). Satelliittimallien laskenta tapahtuu usein fyysisissä massa- tai energiayksiköissä, ja niistä on kytkentä ydinmallin panoskerroinmatriisiin.

ENVIMATscen on kysyntälähtöinen malli, eli kysyntä määrää, kuinka paljon tuotantotoimintaa tarvitaan. Satelliittimallit voivat kuitenkin olla myös tarjontalähtöisiä. Esimerkiksi päätevuodelle oletetut Suomessa toiminnassa olevat kaivokset ja niiden louhintamäärät voidaan asettaa eksogeenisesti eli malliratkaisun ulkopuolelta käsin. Tällöin tuotteiden vienti tai tuonti tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan.

Mallin vahvuudet ja rajoitukset

ENVIMATscen-mallissa on pyritty ratkaisemaan tiettyjä staattisen panos-tuotosmallinnuksen (erityisesti skenaariotarkasteluissa esiin nousevia) heikkouksia. Mallissa huomioidaan väestöennuste, tarjontapuolen rajoituksia, talouden investointien ja niiden rahoituksen tarve sekä eri sektoreiden käytettävissä olevat tulot. Huomioiduksi tulevat myös erilaiset rebound- eli heijastevaikutukset.

ENVIMATscen-mallissa kotitalouksien kulutukseen vaikuttavat hintajoustot ja kulutusalttiudet. Lisäksi hintajoustoja on ulkomaankaupassa. Kaiken kaikkiaan mallissa talouden toimijoiden käyttäytymisoletukset ovat yksinkertaiset verrattuna esimerkiksi yleisen tasapainon malleihin. Tämän vuoksi malli soveltuu huonosti ohjauskeinojen vaikutusten arviointiin.

Toisaalta mallin rakenne mahdollistaa melko rajujenkin muutosten syöttämisen eksogeenisesti malliin. Samassa mallikehikossa voidaan tarkastella talousvaikutusten lisäksi monia eri ympäristövaikutuksia. Mallin rakenne on joustava, ja uusia satelliittimalleja voidaan lisätä tarpeen mukaan.

Mallin käyttö

Mallissa sovelletaan tasaisen kasvun periaatetta, eli se ei sisällä lyhyen aikavälin suhdannevaihteluita. Malli ei ole myöskään luonteeltaan ennustemalli. Sen sijaan mallilla voidaan tuottaa sisäisesti johdonmukaisia vaihtoehtoisia kehityspolkuja sekä arvioida eri toimenpiteiden, kuten teknologisten muutosten ja kuluttajavalintojen kokonaistaloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Toimenpiteiden vaikutusarviointi tehdään yleensä suhteessa valittuun viiteskenaarioon tai perusuraan.

Malli on toimiva apuväline pidemmän aikavälin tarkasteluissa, joissa keskiössä on vaihtoehtoisten toimenpiteiden laaja-alaisten vaikutusten arviointi talouden, työllisyyden ja ympäristön näkökulmista.