ENVIMATfood-malli

Mitä tuloksia ENVIMATfood tuottaa?

ENVIMATfood sisältää ENVIMAT-mallin tuotteet ja toimialat, mutta maa-, kala- ja riistatalouden, elintarvikkeiksi käytettävien luonnontuotteiden keruun, elintarvike- ja juomateollisuuden, ruokapalveluita tuottavien toimialojen, kotitalouksien loppukulutuksen sekä tuonnin ja viennin osalta ENVIMATfood-malli on perus-ENVIMAT-mallia huomattavasti tarkempi: ENVIMATfood mallissa alkutuotanto on jaettu 15:een, kalatalous 4:ään, elintarvike- ja juomateollisuus 50:een toimialaan. Erilaisia elintarvikkeisiin liittyviä tuoteryhmiä mallissa on 500.

Miksi ENVIMATfood-malli on kehitetty?

ENVIMATfood-malli vastaa tarpeeseen ymmärtää suomalaisen ruokasysteemin ympäristö- ja taloudellisia vaikutuksia sekä kulutuksen että tuotannon lähtökohdista. Malli tuottaa keskenään vertailukelpoisia elinkaarisia ympäristövaikutuskertoimia, sillä mallin ydinrakenne pysyy muuttumattomana ja ympäristövaikutusten laskenta toteutetaan liittämällä malliin toimiala- ja/tai tuoteryhmäkohtaiset tiedot esimerkiksi polttoaineiden ja energian käytöstä, kasvihuonekaasupäästöistä, ravinnekuormituksesta, vedenkäytöstä ja luonnon monimuotoisuudesta. 

Malli tuottaa myös tiedot siitä, miten suuren osan ruokajärjestelmän ympäristövaikutukset muodostavat Suomen kansantalouden kokonaisympäristövaikutuksesta eri edellä kuvatuissa vaikutusluokissa. Lisäksi talous- ja ympäristövaikutuksia voidaan tarkastella toimialoittain ja verrata niitä keskenään. 

Mallin eräänä lähtökohtana on tuottaa ympäristövaikutuskertoimia THL:n ylläpitämässä FINELI-koostumustietokannassa oleville elintarvikkeille, jotta niiden ja erilaisten ruokavalioiden ympäristövaikutuksia ja ravitsemuksellista arvoa on mahdollista tarkastella yhtäaikaisesti.

Miten malli kuvaa suomalaisen ruokajärjestelmän?

ENVIMATfood-malli sisältää kaikki peltolohkot ja kuvaa niillä viljeltyjä kasveja (ml. kesannot) yksittäisenä vuonna. Peltolohkoihin on myös kytketty tieto niiden maalajeista maankäytöstä syntyvien kasvihuonekaasupäästöjen laskemiseksi. Mallin tausta-aineisto sisältää myös tiedot maatiloista ja niiden eläinmääristä niin ikään yksittäisenä vuonna. 

Malli kuvaa seuraavat tiedot: 

1. Alkutuotannosta saatu sato, kotieläintalouden tuotteet, kalasaalis ammatti- ja vapaa-ajankalastuksesta, riistasaalis, elintarvikkeeksi kerätyt luonnonmarjat ja –sienet; 
2. Alkutuotannosta saadun sadon, saaliin ja tuotteiden käyttö elintarvike- ja juomateollisuudessa sekä suora loppukäyttö kotitalouksissa ja vientiin; 
3. Elintarvike- ja juomateollisuudessa valmistetut tuotteet sekä niiden valmistamisessa käytetyt raaka-aineet; 
4. Ravintola- ja ateriapalveluiden tarjonta niitä tuottavilta toimialoilta, kuten ravintola- ja majoituspalvelut, vesiliikenne ja julkinen sektori ja raaka-aineet, joita on käytetty näiden palveluiden tuottamiseen. Malli sisältää myös kaupan ruokahävikit.  

Millaisia tietoja mallin tausta-aineisto sisältää?

ENVIMATfoodin tausta-aineisto sisältää suuren määrän toimialakohtaista aineistoa, jota on kerätty julkisista tilastoista, kuten Luonnonvarakeskuksen maatalous-, kala- ja riistatilastot sekä Tilastokeskuksen panos-tuotos-aineisto, Aineet ja hyödykkeet -aineisto. 

Toimipaikkakohtaista tietoa raaka-aineiden käytöstä, tuotteiden valmistuksesta, energian, polttoaineiden ja veden käytöstä sekä jätevesien määristä ja laaduista on kerätty ympäristöluvista ja niiden valvonta-aineistosta, vastuullisuusraporteista, opinnäytetöistä ja muista julkisista asiakirjoista sekä suoraan yrityksiltä. 

Tietojen kattavuus on korkea, sillä esimerkiksi elintarvike- ja juomateollisuuden osalta aineistossa on mukana lähes 75 % kaikista elintarvikealan yrityksistä tai toimipaikoista liikevaihdolla mitattuna. Myös majoitus- ja ravintola-alan sekä julkisen sektorin ruokapalveluiden kuvaus mallissa perustuu tosiasialliseen, toiminnanharjoittajilta saatuun tarkasti yksilöityihin hankintatietoihin. 

Viennin ja tuonnin osalta ENVIMATfood perustuu Tullin tarkkoihin tilastoihin. Tuonnin ympäristövaikutusten laskenta perustuu kansainvälisen kaupan ympäristövaikutuksia kuvaavan mallin, EXIOBASEn käyttöön.

Miten ENVIMATfood-mallilla lasketut ympäristövaikutuskertoimet eroavat elinkaariarvioinnilla (LCA) lasketuista kertoimista?

Sekä ENVIMATfood että LCA tuottavat elinkaarisia ympäristövaikutuskertoimia. Molemmat menetelmät siis kuvaavat, millaisia tuotantopanoksia hyödykkeen valmistamiseen on tarvittu tuotannon arvoketjussa. 

Esimerkiksi yhden vähittäiskaupasta ostettavan maitolitran valmistukseen on tarvittu energiaa, polttoaineita, vettä ja raaka-aineita sekä meijerissä, maatiloilla, kaupassa ja logistiikassa sekä vaikkapa lannoiteteollisuudessa. 

ENVIMATfood-mallissa lähtökohtana on markkinoilla oleva keskimääräinen tuote ja toimialat. Elinkaariarvioinnissa lähtökohtana on tyypillisesti jokin tuote tai valmistaja, esimerkiksi tietyn meijeriyritys tai sen tietty tuote. Tällöin laskenta perustuu kyseisen yrityksen arvoketjuun. 

ENVIMATfood sisältää Suomen koko kansantalouden sekä siinä valmistetut tuotteet ja päästöt kokonaisuudessaan. Kokonaistuotanto ja -päästöt on kohdennettu toimialoille ja/tai tuoteryhmille. Mallissa ei näin ollen ole systeemirajausta, kuten elinkaariarvioinnissa, jossa tyypillisesti tuotteen valmistuksen elinkaarta “seurataan” joitakin askelia taaksepäin, esimerkiksi lannoitteiden valmistukseen saakka, muttei välttämättä enää lannoiteteollisuuden käyttämien raaka-aineiden valmistukseen liittyvien päästöjen kartoittamiseen saakka. 

ENVIMATfood sisältää myös maankäytön päästöt kokonaisuudessaan. Elinkaariarvioinnissa systeemirajaus saattaa vaihdella esimerkiksi siten, että maankäytön päästöt eivät ole mukana laskennassa. Elinkaariarvioinnissa tehdyn tapauskohtaisen systeemirajauksen merkityksestä riippuen ENVIMATfood tuottaa jonkin verran korkeampia ympäristövaikutuskertoimia. Jos esimerkiksi maankäytön päästöt ovat mukana myös LCA-laskennassa, tulosten eli ympäristövaikutuskerrointen suuruuden tulisi olla lähtökohtaisesti lähellä toisiaan.