Lähikauppojen kato kaventaa arjen saavutettavuutta

Päivittäistavarakauppa on keskeinen osa yhdyskuntarakennetta ja ihmisten arkea. Se on useimmiten käytetty lähipalvelu, ja ruokakaupan saavutettavuus vaikuttaa merkittävästi liikkumisvalintoihin ja niiden kestävyyteen.  

Kun kauppa sijaitsee lähellä, asiointi onnistuu kävellen tai pyörällä. Pienikin lähikauppa mahdollistaa autottomille perustarpeiden vaivattoman hoitamisen ja tarjoaa autollisille mahdollisuuden valita kävely auton sijaan. Lähikaupan puuttuminen taas ohjaa asiointia yksityisautoiluun. Vaikka ruoan verkkokauppa kotiinkuljetuksineen sekä noutopisteineen yleistyy ja vaikuttaa kaupan alan toimintaan, fyysisiä kauppapaikkoja tarvitaan tulevaisuudessakin. 

Tavoitteena 15 minuutin kaupunki

Palvelujen saavutettavuutta on perinteisesti arvioitu linnuntie-etäisyyden perusteella. Nyt Elinympäristön tietopalvelu Liiterissä on julkaistu myös matka-aikaetäisyyteen perustuvia saavutettavuustilastoja. 

Kaupan saavutettavuustilaston mukaan 70 prosenttia kaikista suomalaisista ja 80 prosenttia taajamaväestöstä asuu enintään 15 minuutin kävelymatkan päässä päivittäistavarakaupasta. Mitä suurempi taajama, sen paremmin 15 minuutin kävelyetäisyys toteutuu. Vähintään 100 000 asukkaan taajamissa 89 prosenttia väestöstä asuu enintään 15 minuutin etäisyydellä kaupasta, kun pienimmissä alle 3 000 asukkaan taajamissa 57 prosenttia.

Mittarina 15 minuutin kävelyetäisyys sopii yhteen kansainvälisesti levinneeseen kaupunkisuunnittelun periaatteeseen 15 minuutin kaupungista. Siinä tavoitteena on rakentaa ja kehittää kaupunkialueita siten, että tärkeimmät palvelut ovat saavutettavissa 15 minuutissa jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Käytännössä se, että kriteeri ei täyty, indikoi paikan kuuluvan autokaupunkialueeseen tai sijaitsevan maaseudulla.

Matka-aikaan perustuvasta saavutettavuudesta ei tällä hetkellä ole saatavilla kuin tuorein vuoden 2023 tieto. Pidempiä aikasarjoja saavutettavuuden kehittymisestä on edelleen saatavilla linnuntie-etäisyydestä ja kaupan sijoittumisesta yhdyskuntarakenteen eri alueluokituksiin.

Pienten kauppojen määrä romahtanut

Viime vuosina päivittäistavarakauppojen saavutettavuuteen on vaikuttanut erityisesti se, että kauppojen keskikoko on kasvanut ja lukumäärä vähentynyt. Pienempiä kauppoja on lakkautettu tai laajennettu suuremmiksi, ja uudet yksiköt ovat pääsääntöisesti supermarket-kokoluokkaa. Tämä kehitys näkyy sekä suurissa kaupunkitaajamissa että pienissä maaseututaajamissa.

Koko maan tasolla 100–400 neliömetrin kokoiset niin kutsutut valintamyymälät ovat vähentyneet 38 prosentilla vuosina 2010–2024. Samassa ajassa tätä isompien kauppojen eli supermarkettien määrä on puolestaan kasvanut 39 prosentilla. Valintamyymälöiden ja supermarkettien kokonaislukumäärä on kuitenkin vähentynyt 18 prosentilla.

Suhteellisesti eniten pienet päivittäistavarakaupat ovat vähentyneet alle 20 000 asukkaan taajamissa, joissa valintamyymälöiden määrä on lähes puolittunut vuosina 2010–2024. Supermarketteja on tullut lisää kaikenkokoisiin taajamiin. Nopeinta kasvu on ollut yli 50 000 asukkaan taajamissa, joissa supermarkettien lukumäärä kasvoi 51 prosentilla vuosina 2010–2024.

Yli puolet taajamien valintamyymälöistä sijaitsee joko kaikkein suurimmissa yli 100 000 asukkaan taajamissa tai kaikkein pienimmissä alle 3 000 asukkaan taajamissa. Suurissa kaupunkitaajamissa korkea väestötiheys mahdollistaa pienet korttelikaupat ja pienissä taajamissa taas ympäröivän alueen väestöpohja ei riitä ylläpitämään kuin pieniä kauppoja. Myös näissä kahdessa taajamakokoluokassa valintamyymälöiden määrä on vähentynyt tuntuvasti vuosina 2010–2024.