Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Riku Lumiaro: Jokaiseen Suomen kuntaan tulisi perustaa elämyksellinen luontopolku

RSS
29.1.2021 Riku Lumiaro
 

Suomalaiset ovat tutkitusti luontokansaa. Luonto on tärkeä tai erittäin tärkeä neljälle viidestä suomalaisesta : Luonnossa liikkumisen koetaan rauhoittavan ja edistävän terveyttä. Mennyt koronavuosi on lisännyt lähiluonnossa liikkumista ja kansallispuistojen suosiota. Peräti neljännes suomalaisista kokee luontosuhteensa kehittyneen myönteisesti koronakevään aikana.

Etenkin alle 25-vuotaiden luontosuhde on vahvistunut. Nuoret pitävät luontoa entistä tärkeämpänä, ovat huolestuneempia sen tilasta ja liikkuvat luonnossa enemmän kuin ennen. Joidenkin kansallispuistojen parkkipaikat olivat kesällä niin täynnä, että liikenne ruuhkautui.

Vaikka kansallispuistojen kävijämäärät ovat voimakkaassa kasvussa, kodin lähistöllä sijaitsevat viheralueet ja puistot ovat suomalaille tärkeimmät luontokohteet. Lähes puolet suomalaisista liikkuu lähiluonnossa useamman kerran viikossa. Sieltä haetaan rauhoittumista, liikuntaa ja luontoelämyksiä sekä poimitaan marjoja ja sieniä.

Polulla vastaan jolkottelevasta ketusta tai kauriista, auringon punaamasta arkimaisemasta ja lumen peittämästä lähimetsästä jaetaan ahkerasti kuvia sosiaalisessa mediassa. Eteläsuomalaiset ovat nyt innoissaan lumesta, kun talvea ei tullut viime vuonna ollenkaan.

Kesäinen kukkaniitty piristää masentuneenkin mielen

Luonto vaikuttaa tutkitustikin myönteisesti mielialaan. Luonnon terveyshyödyt syntyvät säännöllisen luontokokemuksen kautta. Helppo pääsy luontoon lisää ulkoilukertoja. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa myönteisesti kolesteroliarvoihin, laskee verenpainetta, parantaa kehon sokeritasapainoa ja vähentää diabeteksen ja sepelvaltimotaudin riskiä. Luontoliikunta myös vahvistaa luustoa ja auttaa painonhallinnassa.

Lähiluonnon kauneus ja monimuotoisuus vahvistavat luontokokemusta. Keväinen valkovuokkolehto tai kesäinen kukkaniitty linnun laulun kera piristävät masentuneenkin mielen. Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen onkin sydämen asia yhä useammalle suomalaiselle.

Kansalaiset ovat ripustaneet luontopolkujen varsille linnunpönttöjä osana Miljoona linnunpönttöä -kampanjaa ja rakentaneet lahopuuaitoja ja hyönteishotelleja Pelasta pörriäinen -kampanjan innoittamana. Luonnon puolesta toimiminen helpottaa ympäristöahdistusta ja antaa toivoa ympäristö- ja ilmastokriisin käsittelyyn.

Metsänkäsittelytavalla on suuri merkitys luontokokemukselle. Myllättyä ja äestettyä hakkuuaukiota ei koeta virkistävänä, ja risujen keskellä on hankala liikkua. Kuntalaisille tärkeitä lähimetsiä hoidetaan monessa kunnassa avohakkuilla ja maastoa rikkovilla koneellisilla menetelmillä. Sen sijaan jatkuvapeitteinen metsäkasvatus mahdollistaa luonnon terveys- ja virkistysarvojen huomioimisen. Se voi olla myös taloudellisesti kannattava vaihtoehto.

Luontopolun varrelle alkuperäistä luontoa

Maailman nykykehityksellä ympäristöongelmat kärjistyvät ja uusia maailmanlaajuisia pandemioita voi syntyä. Kansainvälisen luontopaneelin (IBES) lokakuussa ilmestyneen raportin mukaan pandemioita voi ilmaantua entistä useammin ja niillä saattaa olla entistä suurempi vaikutus kaikkien ihmisten arkeen .

Uhkien keskellä ihmiset tarvitsevat lähiluontoa, jonne vetäytyä rauhoittumaan silloinkin, kun kaikki muu tekeminen on kiellettyä. Luontoa, jossa voi ihmetellä kelojen kyljissä kasvavia kääpiä, lumoutua luonnonkukkien loisteesta ja kuunnella kuulaina talviöinä pöllöjen huhuilua.

Jokaiseen Suomen kuntaan ja kaupunkiin tulisi suunnitella ja perustaa luontopolku, jolla voi kokea alkuperäistä luontoa. Suurissa kaupungeissa luontopolku tulisi perustaa jokaiseen kaupunginosaan. Kuntametsien hoidossa pitäisi ottaa huomioon muutkin arvot kuin puukuidun tuottaminen. Lähimetsät sitovat ja varastoivat hiiltä, puhdistavat ilmaa ja vettä ja pidättävät hulevesiä.

Elämyksellinen lähiluonto on arvokasta arjen piristystä kaikille suomalaisille!

Riku Lumiaro työskentelee luonnon monimuotoisuuden ja luontoviestinnän parissa. Hän esimerkiksi vetää Luontokunnat-verkostoa ja kehittää yritysten ja kuntasektorin ympäristövastuullisuutta.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.

Kommentit (3 kommenttia)
Petri Maunula
3.2.2021
klo 6.58
Jokaiseen Suomen kuntaan ja kaupunkiin tulisi suunnitella ja perustaa luontopolku, jolla voi kokea alkuperäistä luontoa. Suurissa kaupungeissa luontopolku tulisi perustaa jokaiseen kaupunginosaan. Hieno ajatus! Mielestäni jokaisessa kunnassa on jo oma
luontopolkunsa, eikö näin? Mainitkaa jokin kunta, missä ei ole luontopolkua? Riku, missä sijaitsisi esim. Kallion kaupinginosan luontopolku?
Riku Lumiaro
3.2.2021
klo 9.13
Kyllä suurimmassa osassa Suomen kunnista on hoidettu luontopolku. Tuo asia tuli hyvin esille kun teimme Luontoviisaat kunnat esiselvitystä ja keräsimme tietoa ja ajatuksia kunnista. Samalla tuli esille, että luontopolku ei aina olekaan ihan se mielikuvaluontopolku
vaan monet maankäyttömuodot, kuten rakentaminen, liikenne ja metsänkäsittely saattoivat heikentää luontopolun laatua eli elämyksellisyyttä. Paraikaa esim. Helsingissä keskustellaan siitä, miten Uutelan virkistysmetsiä tulisi hakata. Alueen asukkaat eivät toivo
suunniteltua ns. metsäteollista hakkuuta vaan sellaista, joissa huomoidaan myös virkistys- ja terveysarvot.
Antti Rehunen
3.2.2021
klo 13.36
Hyvä ja tarpeellinen ehdotus. On tärkeää päästä helposti monipuoliseen ja mahdollisimman luonnontilaiseen ympäristöön kotikulmilla. Myös kulttuuriympäristöön ja rakennusperintöön perehtyminen voi olla antoisaa. Pääkaupunkiseudulla kotikaupunkipolkuihin
(http://www.kotikaupunkipolut.fi/) on koottu kiinnostavaa sisältöä.