Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Suvi Huttunen ja Riikka Paloniemi: Ihmisiä kestävyysmurroksessa

RSS
29.4.2021 Suvi Huttunen, Riikka Paloniemi
 

Seurasimme hallituksen puoliväliriihen turvekeskustelua kiinnostuneina: valtakunnan politiikan kiistakysymykset kietoutuvat nopeasti paitsi omaan elämään, kotipuutarhaan ja mökkirantaan, myös turveyrittäjän ja energiantuottajan arkeen. Kestävyystutkijoina ryhdyimme pohtimaan turvetuotantoa kestävyysmurroksena ja ihmisten roolia murroksen keskellä.

Turve ei kosketa ainoastaan energiantuotantoa, jonka muuttaminen olisikin aika yksinkertainen asia. Turpeessa risteävät esimerkiksi taimikasvatus, maaseudun työpaikat ja EU:n päästökauppa. Päätöksiä tuotannosta luopumisesta ovat tekemässä niin EU-tason päättäjät kuin arjen kulutusvalintoja tekevät kansalaiset. Tuotannosta luopuminen vaikuttaa sekä turveyrittäjän että lähivesien tilasta huolestuneen mökkiläisen arkeen ja hyvinvointiin.  

Kestävyysmurrosten aikaansaamiseksi tarvitaankin lisää huomioita murrosta tekeviin ja sen vaikutuspiirissä oleviin ihmisiin

Murrosten tarkastelu keskittyy helposti järjestelmien tasolle. Mietitään millaisten veroratkaisujen tai tukien avulla turpeen poltosta siirrytään tuulivoimaan. Murrosta toteuttavat ja sen vaikutusten kanssa elävät ihmiset jäävät näkymättömiksi järjestelmän osiksi.  

Samalla yksilön vastuu ja voimattomuus ympäristömuutoksen edessä herättää ahdistusta, syyllisyyttä tai tunteen väärin kohdistetusta syyllistämisestä. Kestävyysmurroksen toteuttaminen ei ole yksittäisen turveyrittäjän, ympäristöaktivistin tai edes poliitikon harteilla. Ja toisaalta kuitenkin nimenomaan on.

Kestävyysmurroksen toteuttamista kannattaa tarkastella useilla eri tasoilla samanaikaisesti

Kestävyysmurros on meidän ihmisten käsissä, sillä toimimme sekä kansalaisina että päättävien instituutioiden edustajina. Murros toteutuu yhteisöjen ja yksilöiden toiminnan kautta. Toteuttajina ovat niin poliitikot ja yritysten päättäjät kuin me arjen kuluttajat ja kansalaiset. 

Ihmisten ja organisaatioiden toiminnan tarkastelussa huomio kiinnittyy kuitenkin usein yksittäisiin tekoihin, joiden ajatellaan olevan rationaalisesti harkittuja. Tosielämässä päätöksiä tehdään osittaisen tiedon varassa, muilta elämän osa-alueilta tulevien vaatimusten ohjaamana tai toimitaan tottumuksen varassa ilman sen kummempaa erillistä harkintaa. Lisäksi lopputulokseen vaikuttavat useat vaikeasti hallittavissa olevat asiat, kuten vaikka se päästöoikeuden hinnan kehitys tai kauppaketjujen multaseosten valikoima. 

Tämä tekee yksittäisten tekojen arvottamisesta tai niistä syyllistymisestä turhaa. Sen sijaan pitäisi tarkastella ihmisten ja ympäristön kokonaisuuksia, ja sitä miten erilaiset toimijat niissä risteävät ja yhdessä onnistuvat kehittämään uusia toimintatapoja ja käytäntöjä. 

Kestävyysmurrosten aikaansaamiseksi tarvitaan lisää huomioita ihmisten ja järjestelmän dialogiin

Kestävyysmurroksen monimittakaavainen tarkastelu haastaa uudistamaan myös tutkimusta. Yhä useammin monitieteisissä hankkeissa tutkitaan ympäristömuutosten ja ratkaisujen lisäksi ihmisiä niiden keskellä ja niiden tuottajina. Samalla keinotekoinen rajapinta ihmisen ja ympäristön välillä hälvenee ja päämäärä, kestävyys, korostuu. Näin tutkimus myös pystyy paremmin tukemaan kestävyysmurrosta niin poliitikon, turveyrittäjän kuin lähivesien tilasta huolestuneen mökkiläisenkin näkökulmasta.

Lisää pohdintaa kestävyysmurrosta tuottavista toimijoista löytyy äskettäin Energy Research & Social Science – lehdessä julkaistusta artikkelistamme.

Suvi Huttunen tutkii kestävyysmurrosta muun muassa Reilu ruokamurros -hankkeessa ja käyttää turvetta taimikasvatuksessa.

Riikka Paloniemi johtaa käyttäytymisen muutos ryhmää. Hän vetää työpakettia Kestävän arkiliikkumisen STYLE-hankkeessa ja pulahtaa mieluusti uimaan viileään suolampeen.

Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.  

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.