Kahdeksannentoista Venetsian arkkitehtuuribiennaalin teemana on The Laboratory of the Future. Biennaalin avajaisia vietetään 18. toukokuuta ja tapahtuma on avoinna marraskuun loppuun asti. Suomen paviljongin näyttelyn teema on Huussi – Imagining the future history of sanitation. Näyttely nostaa veden kulutuksen ja ravinteiden kierrätyksen ensimmäistä kertaa kansainväliseen arkkitehtuurikeskusteluun. Näyttelyn on kuratoinut arkkitehti ja ympäristötaiteilija Arja Renell.
Kansainvälisesti merkittävimmässä, laajan katsojakunnan omaavassa arkkitehtuurikilpailussa Huussi-näyttely haastaa arkkitehdit mukaan kestävyysmurrostalkoisiin. Näyttely kyseenalaistaa itsestään selvänä pitämämme nykyiset sanitaatiojärjestelmät ja tarkastelee niitä tulevien sukupolvien näkökulmasta. Näyttelyssä sisäänheittäjänä laajempaan kestävyyskysymykseen toimii meille suomalaisille tuttu sympaattinen huussi sydämenmuotoisella ikkunalla.
Suomen näyttely on saavuttanut mittavaa huomiota ja kansainvälistä kiinnostusta jo ennen avajaisia. Veden sekä ruuantuotannon ravinteiden riittävyys ovat maailmanlaajuisia ongelmia. Tulevasta kesästä ennustetaan epätavallisen kuivaa jo toista vuotta peräkkäin myös näyttelyn järjestäjämaahan, Italiaan. Kuluvan kevään kuivuus on jo aiheuttanut Venetsian vesireittien poikkeuksellisen kuivumisen.
Suomessa jätevedenkäsittely on maailmanlaajuisestikin edistynyttä, vaikka jäteveden ravinteiden talteenotossa meilläkin on vielä tehtävää. Esimerkiksi Venetsiassa osa käymäläjätevesistä päätyy Venetsian kanaaleihin ilman minkäänlaista käsittelyä. Tästä kuraattori Arja Renell alun perin saikin idean Suomen paviljongin aiheeksi.
Näyttelyssä tarkastellaan nykyisiä sanitaatioratkaisuja tulevaisuuden näkökulmasta. Kuvassa ”arkeologinen kaivaus” nykyisestä vesikäymälästä. © Kuva: James Quine Alamy Stock Photo, muokannut Eero Renell
Taide auttaa löytämään uusia keinoja kestävyyshaasteiden ratkomiseen
Sanitaatioratkaisujen suurimmat haasteet liittyvät kaupunkimittakaavaan. Niihin huussista ei sellaisenaan ole ratkaisuksi. Näyttely korostaa kuitenkin, että myös kaupunkeihin on olemassa nykyistä kestävämpiä teknisiä sanitaatioratkaisuja, jotka käyttävät vähemmän vettä, ottavat ravinteita talteen ja tuottavat energiaa.
Muualta Euroopasta löytyy jo muutamia kaupunkimittakaavan pilottikohteita. Niissä käymäläjätevedet johdetaan erilliseen käsittelyyn muista jätevesistä. Hiukan nurinkurista tosin on, että näyttelyn esittäjämaalla, Suomella, ei ole vielä yhtään omaa kohdetta. Sen sijaan muualla Euroopassa edistyneitä ratkaisuja on ollut pilottialueilla käytössä jo yli vuosikymmenen. Esimerkiksi Ruotsin Helsingborgissa on käytössä yli tuhannen asukkaan kohde. Saataisiinko Suomikin vihdoin mukaan edistyneiden sanitaatioratkaisujen edelläkävijöihin? Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätysohjelma tarjoaisi siihen nyt poikkeuksellisen merkittävää tukea.
Taide on tehokas väline keskustelun herättämiseen ja se voi tuottaa uusia keinoja kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Suomen ympäristökeskus on tarjonnut Huussi-näyttelyn materiaaliksi tutkimustietoa ja sisältöä näyttelyn katalogiin Death to the flushing toilet. Tieteen ja taiteen yhteistyö on tärkeää ja hedelmällistä. Tiede pyrkii kertomaan miten asiat ovat, taiteella taas on rajattomat ilmaisukeinot. Taiteella voidaan välittää jotain, mitä ei sanoilla voida kuvata.
Sanitaatio aiheena on moniulotteinen. Siihen vaikuttavat tiedon lisäksi muun muassa nykyinen infrastruktuuri ja asenteet. Arkkitehtien ja taitelijoiden rooli kestävyysmurroksen edistäjänä on siten tärkeä. Taiteen käsissä tieteen viestin välittämiseen voidaan löytää uusia näkökulmia, ulottuvuuksia ja tiedonilmaisukeinoja. Yhdessä voimme edistää kestävyysmurrosta tehokkaammin.
Suvi Lehtoranta on erikoistutkijana Syken ilmastoratkaisujen yksikössä. Hänen väitöstyönsä käsitteli jätevesien syntypaikkaerottelua ja ravinteiden kierrätyksen ympäristövaikutuksia. Hän toivoo, että Huussi-näyttely inspiroisi arkkitehtuurin parissa työskenteleviä ja toisi myös pontta rohkeiden suomalaisten kokeilujen edistämiseen.
Annika Johansson on tutkija Syken ilmastoratkaisujen yksikössä. Työssään hän pohtii kestävyyttä ilmastovaikutusten arvioinnin ja ravinne- ja materiaalikierron näkökulmasta. Vapaa-ajalla hän nauttii taiteen ja arkkitehtuurin inspiroivasta ja avartavasta vaikutuksesta.
Tutustu myös:
Jätevesien ravinteet hyötykäyttöön. Syke Policy Brief 30.11.2022. (helda.helsinki.fi)
Jätevesien ravinteet kiertoon turvallisesti ja tehokkaasti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 18/2021.(helda.helsinki.fi)
Virtsan ravinteet kiertoon - MORTTI -hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 49/2021. (helda.helsinki.fi)
Towards circular economy in wastewater management : Environmental impacts, benefits and drawbacks of improved nutrient recovery and recycling by source separation. Väitöskirja 17.6.2022. (helda.helsinki.fi)
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä ne edusta Suomen ympäristökeskuksen virallista kantaa.