Suomen luokitellut pohjavesialueet sijaitsevat pääosin metsätalousmaalla. Tietoa ja arvioita metsätalouden vaikutuksesta pohjaveteen tarvitaan, jotta arvokkaat pohjavesivarantomme säilyvät hyvälaatui...

  Koko tulossopimuskausi 2016–2019 oli Suomen ympäristökeskuksen kannalta toiminnallisesti ja myös taloudellisesti onnistunut. Toimintamenorahoituksen merkittävästä vähenemisestä huo...

Hankkeen tavoitteet Hanke lisää viljelijöiden tietämystä ja osaamista kestävistä viljelymenetelmistä sekä parantaa maatalouden mahdollisuuksia varautua ilmastonmuutokseen ja sen tuomiin haasteis...

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman strategisen kokonaisuuden Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi tavoitteen 3 (Hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan lyhyellä ja pitkä...

Kaivoksen hallittu sulkeminen on keskeisessä osassa ympäristöllisesti kestävää kaivostoimintaa kehitettäessä. KAIVASU-hankkeessa selvitetään Nivalassa sijaitsevan Hituran suljettavan kaivosalueen mah...

SUMMIT-hankkeessa viimeistellään ja pilotoidaan mikroroskien kansallinen seuranta siltä osin kuin se sisältyy 2017 uudistettuun EU:n päätökseen meristrategiadirektiivin toimeenpanosta. Hankkeen menet...

Suomessa käytössä olevien tekonurmikenttien rakenne ja komponenttien ominaisuudet vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan, mutta ehdottomasti yleisimpiä jalkapalloalustoja ovat kentät, joiden täyteaine...

OK           Tausta © Seppo Hellsten     Satoihin järviin Suomessa levinnyt haitallinen vieraslaji kan...

Yhdyskuntarakenteen hyvät käytännöt -uutiskirje 1/2020...

Tausta Suomessa on noin 350 riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta, joista 97 on tilaltaan huonoja. Suomen pohjavesien pilaantumistapauksia on kartoitettu viimeksi vuosien 1976–2000 osalta. ...

  SUDDEN on moni- ja poikkitieteinen tutkimushanke, joka pyrkii ratkaisemaan lääkkeiden kehitykseen, tuotantoon, kulutukseen ja elinkaaren loppuun liittyviä ympäristöhaittoja ja kest...

Materiaaleissa mukana kulkevat kemikaalit on hallittava kiertotaloudessa, samoin kuin kierrätykseen kelpaamattoman jakeen loppusijoitus. Uudet teollisuussymbioosit ja kierrätyspuistot lisäävät materi...

Katupölyn muodostumista ja torjuntatoimia on tutkittu ja selvitetty laajasti pääkaupunkiseudulla useiden vuosien ajan. Tulokset ja opit näistä hankkeista eivät kuitenkaan ole tehokkaasti levinneet mu...

Tärkeimmät vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut Stojiljkovic, A., Kauhaniemi, M., Kukkonen, J., Kupiainen, K., Karppinen, A., Denby, B.R., Kousa, A., Niemi, J.V., Ketzel M. 2019....

KALPA-3 Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset -tutkimushanke Katupölypäästöjä, niihin vaikuttavia tekijöitä ja eri katupölylähteiden ilmanlaatuvaikutuksia on viime v...

Kuva: Roosa Ritola Katupöly heikentää ilmanlaatua Suomessa ja muissa pohjoismaissa etenkin kevätkuukausina. Katupöly on kooltaan pääasiassa karkeita PM 10 -kokoluokan hiukkasia (hal...

Kiertotalouden kytkentä luonnonvarojen käyttöön on tiedostettu hyvin, mutta usein jätepainotteisesti. Mahdollisuudet vähentää luonnonvarojen kokonaiskäyttöä ja edelleen tähän kytkeytyviä ympäristövai...

Finix-projektissa yhteiskehitetään Suomeen tekstiilituotannon ja –kulutuksen järjestelmää, joka edistää kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti. Vallitseva liiketoimintamalli nojaa huonolaatuisiin tuo...

NORDUST-2 (Pohjoismainen katupölytutkimusprojekti) Syken tutkijat ovat osallistuneet yhteispohjoismaiseen tutkimustyöhön NORTRIP- (2010-2016) ja NORDUST- (2015-2018) hankkeiden kautt...

Käynnissä olevat tutkimushankkeet: NORDUST-2  - Pohjoismainen katupölytutkimusprojekti. Päästömallinnuksen kehitys ja skenaarioiden hyödyntäminen katupölysysteemin ymm...