Erikoistutkija Kaisa J. Raatikainen: Tutkijana kestävyysmurroksen ytimessä

Erikoistutkijana työskentelevä Kaisa Raatikainen on ollut Sykessä haastatteluhetkellä noin vuoden. Hän aloitti kesällä 2023 yhteiskunnan muutos- yksikön tiedon politiikka- ryhmässä. Kaisa on taustaltaan biologi, ja hän on opiskellut Jyväskylän yliopistossa ekologiaa. Filosofian maisteriksi valmistumisen jälkeen hän on työskennellyt muun muassa Keski-Suomen ELY-keskuksessa ja Metsähallituksen Luontopalveluissa perinnebiotooppien hoidon suunnittelun ja suojelun parissa. Vuonna 2018 valmistuneessa väitöskirjassaan hän tarkasteli Suomen perinnebiotooppien suojelua sosio-ekologisesta näkökulmasta. Tämän myötä Kaisa suuntautui tutkimuksissaan enemmän yhteiskunnalliseen ympäristöntutkimukseen. ”Siinä vaiheessa ekologi muuttui tämmöiseksi kummalliseksi monitieteiseksi kestävyystutkijaksi”, Kaisa summaa.

Yhteiskuntatieteellinen näkökulma näyttäytyi Kaisalle tärkeänä kestävyyden ymmärtämisen kannalta. ”Tajusi sen, että ympäristöongelmat ovat ihmisten aikaansaamia, jolloin niitä ei voida ratkaista muuten kuin vaikuttamalla ihmisten toimintaan. Ja jotta pystyy vaikuttamaan ihmisten toimintaan, niin pitää ymmärtää miksi ja miten ihmiset toimivat.” Tutkimuksessaan Kaisa pyrkii ottamaan myönteisen näkökulman aiheiden käsittelyyn. ”On paljon luonnonsuojelualan tutkimusta, jossa tunnistetaan mitä ihmiset tekevät väärin. Minä halusin tunnistaa, mitä ihmiset tekevät oikein ja miten sitä voitaisiin tukea”, Kaisa kertoo.

Kaisa tekee Sykessä monitieteistä ja tieteen rajoja ylittävää tutkimusta, johon hän pyrkii osallistamaan kansalaisia ja eri alojen toimijoita. Työssään hän hyödyntää monipuolisia verkostojaan Sykestä sekä yliopistomaailmasta. Itse tutkimustyö koostuu muun muassa tutkimusartikkeleihin ja taustakirjallisuuteen tutustumisesta, empiirisestä aineistonkeruusta ja aineistojen analysoinnista sekä tietenkin kirjoittamisesta. Haastatteluhetkellä Kaisa on mukana vetämässä kansainvälistä Blue4all-mertensuojeluhanketta, johon sisältyy hallinnollisia työtehtäviä sekä yhteistyöhön liittyviä kokouksia, kuten hankkeen vuorovaikutteiseen työskentelytapaan kuuluu. Kaisan työpäivät vaihtelevat käynnissä olevien hankkeiden edistymisen mukaan.

Kaisa kokee kestävyysmurroksen olevan oman työnsä keskiössä. Hänen työnsä ytimenä on ymmärtää kestävyysmurroksen tarvetta sekä väyliä murroksen toteuttamiseen. ”Täytyy tavoitella näkökulmaa, jossa tunnistetaan luonnon moninaiset hyödyt ja arvot, ja sitten tasapainottaa luonnon arvo siihen missä määrin ihminen voi käyttää luontoa”, Kaisa tarkentaa. Syken tutkimuksessa vahvan kestävyyden viitekehys ja kestävyysmurroksen toteuttamistapojen hahmottaminen ovat Kaisalle erittäin motivoivia tekijöitä.

Sykessä työskentelyssä on korostunut erityisesti organisaation ja työyhteisön tuki. ”Sykessä ensimmäisiä havaintojani oli, että tämä on tutkimusyhteisö, jossa aidosti saa apua ja voi olla avuksi muille. Meillä on yhteinen agenda ja se näkyy siinä, että työilmapiiri on asiantuntijoita kannatteleva”, Kaisa kertoo. Kaisan mielestä parasta hänen työssään ovat kollegat. “Mulla on tämä Jyväskylän toimiston porukka, yksikön ja ryhmän porukka sekä tietysti koko Syken yhteisö siinä ympärillä. Kyllä se rikastuttaa ihan mielettömästi”, Kaisa jatkaa. Toistaiseksi kirkkain Sykeen liittyvä muisto on puhelu, jossa kerrottiin hänen tulleen valituksi nykyiseen työtehtäväänsä. ”Työhakemusta kirjoittaessa konkretisoitui kuinka paljon haluan tänne töihin, ja kun valinta tuli, niin se oli kyllä ihan mahtava juttu”, Kaisa muistelee.

Miksi kannattaisi tulla Sykeen töihin?

”Jos on kiinnostunut ympäristön tilasta, kestävyyden edistämisestä ja luonnosta, niin tämä on ainutlaatuinen työpaikka. Täällä ollaan ihan ytimessä, kun halutaan ymmärtää paremmin Suomen luonnon tilaa ja kehitystä sekä miten asioita voidaan ohjata kohti parempaa. Sykessä on paljon asiantuntemusta eri aloilta, ja täällä tehdään ympäristön seurantaa ja soveltavaa tutkimusta. Lisäksi täällä on vahva yhteys tutkimuksen ja päätöksenteon rajapintaan ministeriöiden kautta, mikä on iso vahvuus Sykelle.”