Kaupunkien viher- ja vesialueverkostolla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Yksityiset piha-alueet ovat olennainen osa tätä verkostoa, ja ne voivat ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja asukkaiden vahvaa luontosuhdetta. Suomessa aiheen tutkimus on kuitenkin usein keskittynyt vain metsiin, niittyihin tai puistoihin. BioStep-projektin tavoitteena on tutkia asuinalueiden pihojen merkitystä luonnon monimuotoisuudelle, viheralueiden kytkeytyneisyydelle ja luonnon arvostukselle pääkaupunkiseudulla. Haluamme selvittää mitkä ekologiset ja sosiaalis-taloudelliset tekijät erityisesti vaikuttavat näihin. Hankkeen tarkastelun kohteena ovat aktiivisesti käytössä olevat piha-alueet, jotka liittyvät johonkin rakennukseen, ja siksi tutkimus rajaa pois asumattomat tontit ja joutomaat, vaikka ne voivatkin olla tärkeitä elinympäristöjä monille lajeille.
Projekti hyödyntää monitieteellistä ja monimittakaavaista lähestymistapaa. Hankkeessa tehdään spatiaalisia analyysejä ja mallinnusta, inventoidaan pihojen lajistoa sekä toteutetaan kysely- ja haastattelututkimus alueen asukkaille. Projekti tarjoaa kattavan käsityksen pihojen merkityksestä luonnon monimuotoisuuden ja luontosuhteen turvaamisessa kaupungeissa. Tutkimuksen pääoletus on, että piha-alueet ovat olennainen osa kaupunkien vihreää infrastruktuuria edistäen luonnon monimuotoisuuden turvaamista, lajien selviytymistä sekä ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuutta.
Tutkimuksessa selvitämme:
- Edistävätkö erilaiset piha-alueet luonnon monimuotoisuutta, ekologista yhteyttä ja ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuutta eri sosioekonomisen statuksen omaavissa naapurustoissa?
- Minkälaista lajistorikkautta asuinalueiden piha-alueet ylläpitävät, ja miten se eroaa muista kaupunkivihreistä alueista ja maankäyttötyypeistä, kun huomioidaan neljä taksonomista ryhmää: linnut, perhoset, pistiäiset ja putkilokasvit?
- Millaisia ihmisen ja luonnon välisiä yhteyksiä asuinalueiden piha-alueet tukevat, ja miten nämä ilmenevät eri asuntotyypeissä ja sosioekonomisilla alueilla asuvien ihmisten biodiversiteettiin liittyvässä tiedossa ja arvostuksessa?
Projektin odotetaan tuottavan seuraavia tutkimustuloksia, joilla on sekä tieteellistä että yhteiskunnallista vaikuttavuutta:
- Kokonaisvaltaisen, eri tasoja yhdistävän paikkatietoaineistoihin perustuvan analyysien kehittäminen kaupunkien viheralueiden muutosten seurantaan, jotta voidaan paremmin huomioida ja tunnistaa pienten ja yksityisten vihreiden alueiden monimuotoisuusarvoja.
- Lajien seurantamenetelmien kehittäminen pienialaisilla ja yksityisillä viheralueilla yhdistäen standardoituja maastoinventointiohjeita sekä automatisoituja otantamenetelmiä. Tällaiset tiedonkeruun ja analyysin menetelmät ovat suurelta osin puuttuneet kaupunkiekologisista tutkimuksista. Hanke tarjoaa tieteellistä näyttöä piha-alueiden biodiversiteettiarvoista ja niiden perussyistä, joita voidaan käyttää tulevassa kaupunkisuunnittelussa.
- Uuden tiedon tuottaminen eri pihojen merkityksestä ylläpitää ihmisen ja luonnon välistä suhdetta sekä vahvistaa asukkaiden luonnon arvostusta eri asumistyypeissä ja sosioekonomisilla alueilla sekä miten tämä suhde liittyy koettuun hyvinvointiin ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimiseen.
Tutkimuskohteena pääkaupunkiseudun
piha-alueet
Projektissa tutkimme laaja-alaisesti pihakohteita Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueelta. Tutkimusalueet on valittu satunnaisotannalla. Allaolevassa ilmoituksessa on lisätietoa projektista pääkaupunkiseudun asukkaille sekä lista kaupunginosista, joissa lajikartoitusta tehdään:
Ilmoitus BioStep-tutkimushankkeesta (pdf, 113.35 kt)
Avoin pihakysely pääkaupunkiseudun asukkaille
Kysely tuottaa arvokasta tietoa asukkaiden suhteesta asuintalonsa ja -alueensa pihoihin. Meitä kiinnostaa, millaisia pihat ovat, mitä asukkaat tekevät pihoillaan, miten he hoitavat niitä sekä millaisia luontohavaintoja pihoilla tehdään. Lisäksi selvitämme, millainen yhteys asukkailla on pihojen luontoon ja miten naapuruston pihat vaikuttavat asuinympäristön kokemiseen.
