Siirry pääsisältöön
Vesiruttoa keräävä nuotta järvellä

Biomassat kiertoon Koillismaalla (BKK)

  • Kesto: 2023 - 2026
  • Vaihe: Käynnissä

Hankkeessa selvitetään monitahoisesti biokaasutuotannon mahdollisuuksia Koillismaalla sekä erilaisten ympäristönhoidollisten biomassojen, kuten vesiruton ja vähempiarvoisen kalan, hyödyntämismahdollisuuksia. Omavaraisuuden ja materiaalikiertojen tehostaminen ovat merkittävässä roolissa alkutuotannon kannattavuusongelman ratkaisussa sekä lisäksi kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa.

Projektin perustiedot

Projektin johto
Ritva Nilivaara
Projektiryhmä
Ritva Nilivaara (Syke), Satu Maaria Karjalainen (Syke), Minna Kuoppala (Syke), Laura Härkönen (Syke), Kristiina Vuorio (Syke), Kimmo Tolonen (Syke), Anne Rahikainen (Syke)
Rahoittajat
Euroopan aluekehitysrahasto, Pohjois-Pohjanmaan liitto
Yhteistyökumppanit
Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy, Oulun Yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), ProAgria Pohjois-Suomi
Aihealue
Vesi, Kestävyysmurros, Kiertotalous
Logo, Euroopan unionin osarahoittama
Logo, Euroopan unionin osarahoittama

Projektin tavoite ja tehtävät

Hankkeessa selvitetään monitahoisesti biokaasutuotannon mahdollisuuksia Koillismaalla sekä erilaisten ympäristönhoidollisten biomassojen, kuten vesiruton ja vähempiarvoisen kalan, hyödyntämismahdollisuuksia. Omavaraisuuden ja materiaalikiertojen tehostaminen ovat merkittävässä roolissa alkutuotannon kannattavuusongelman ratkaisussa sekä lisäksi kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Hankkeen päätoteuttajana toimii Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy ja osatoteuttajina Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, ProAgria Pohjois-Suomi ry sekä Oulun yliopisto.

Osatoteuttajien yhteistyöllä ja toisiaan täydentävillä selvityksillä ja tutkimuksilla saadaan aikaiseksi suunnitelma tehokkaasta korjuu-, logistiikka- ja tuotantoketjusta, jossa ympäristönhoidollisia biomassoja hyödynnetään tehokkaasti ja maatilojen ravinnekiertoa tehostetaan ympäristövaikutukset huomioon ottaen.

Hankkeessa tuotetaan tietoa maatilojen biokaasulaitosten sekä ympäristönhoidollisten biomassojen mahdollisuuksista Koillismaan alueella. Merkittävimpänä hyötynä nähdään se, että ympäristönhoidollisista toimenpiteistä syntyvä biomassa pystytään jalostamaan energiaksi, lannoitteiksi tai kasvitautien torjunta-aineiksi. Tällöin ympäristönhoidosta voi tulla kannattavaa liiketoimintaa.

Hankkeen rahoittajana toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR).

Vesiruton poisto

Hankkeen kohdejärviksi valittiin Kuusamosta Vuotunki ja Kuontijärvi. Vesiruton poisto toteutettiin molemmilla kohteilla kesällä 2023 ja kesällä 2024. Vesiruton poiston käytännön toteutuksesta vastasi kuusamolainen yrittäjä Netveke yhdessä projektiryhmän kanssa.

Kuva
Vesiruttoa haravoidaan kasaan rantaan vedetystä nuotasta.
Vesiruton poistoa Kuontijärvellä elokuussa 2023. © Satu Maaria Karjalainen

Kuontijärvestä poistettu vesirutto levitettiin läheiselle pellolle, jossa se sekoitetiin nurmen kanssa. Vesirutto-nurmiseos paalattiin pyöröpaaleihin, jotka kuljetettiin Luken Jokioisten Biopajalle mädätyskokeisiin. Mädätyskokeista voit lukea lisää Luken nettisivuilta:

 

Kuva
Vesiruttoa levitettynä rantapellolle.
Vesiruttoa Kuontijärven rantapellolla. © Satu Maaria Karjalainen

Eliöstönäytteenotto Kuusamossa

Laajat eliöstönäytteenotot toteutettiin Kuusamossa ennen vesiruton poistoa ja noin kaksi viikkoa vesiruton poistojen jälkeen molempina kesinä. Kuontijärvestä ja Vuotungista näytteet otettiin vesiruton poistoalueelta sekä järven sisäiseltä vertailualueelta, josta vesiruttoa ei poistettu. Samaan aikaan otettiin näytteet myös vesirutottomilta vertailujärviltä, jotka tässä hankkeessa olivat Rintajärvi, Kuorinki ja Luokanjärvi. Näytteenotto kattoi piilevät, pohjaeläimet, kasviplanktonin ja eläinplanktonin. Lisäksi otettiin vesinäytteitä ja seurattiin vesikasvillisuutta näytealojen avulla.

Kuva
Vesikasvillisuusnäyteala. Kuvassa ulpukkakasvustoa, näytealakehikko ja merkkikeppi.
Kasvillisuusnäyteala Rintajärvellä. © Ritva Nilivaara

Eliöstönäytteiden määritys

Eliöstönäytteet määritettiin mikroskooppisesti Syken laboratoriossa tutkijoiden toimesta.

Kuva
Rihmamainen viherlevä mikroskoopilla suurennettuna. Levän sisällä tähtimäisiä viherhiukkasia.
Silloin tällöin kasviplanktonnäytteisiin joutuu alustastaan irronneita rihmamaisia viherleviä. Kuvassa näkinpartaisleviin kuuluva Zygnema eli tähtirihma. Levä on saanut nimensä tähtimäisistä viherhiukkasista. © Kristiina Vuorio
Kuva
Alonella-vesikirppu mikroskoopilla suurennettuna.
Alonella-vesikirppu Kuontijärven vesiruttokasvuston seasta otetussa näytteessä. © Laura Härkönen

Viestintä

Hanketta on esitelty useissa esitelmissä, postereissa sekä lehtihaastatteluissa:

  • 1.12.2023 Elodea workshop 1st of December 2023 in Umeå, Järjestäjänä SeaMoreEco; Experiences on large scale removal of Elodea canadensis – case Kuusamo - Ritva Nilivaara
  • 28.8.2025 Salon Seudun Sanomat: Energiaa, lannoitteita ja kasvitautien torjuntaa- artikkeli s. 6
    Bioperjantai 6.6.2025 Vesirutto - mitä se on ja miten sen korjuu vaikuttaa vesistöön - Ritva Nilivaara
  • Mitä kuuluu Kuoringalle? - tapahtuma 21.4.2026 esitys Vesirutto - pysyvä riesa vai hetken haitta? Seppo Hellsten
  • 25th Nordic-Baltic diatomists meeting 8.-12.6.2026 Oulangan tutkimusasemalla Kuusamossa. Posteri New Staurosirella species in an alkaline humic lake in Finland - Satu Maaria Karjalainen & Bart Van de Vijver
  • Esitys: Diversity of algae in Elodea canadensis invaded lakes – Satu Maaria Karjalainen & Kristiina Vuorio
  • Koillissanomat 7.9.2026 Vesiruton poistaminen ei aina ole järkevää-artikkeli s.2-3.

Hankkeen tuloksista kirjoitettiin tiivis loppuraportti:

Päätoteuttaja Naturpolis kokosi kaikkien osahankkeiden tuloksista tiivistelmäkoosteen.

Hankkeen päätyttyä Naturpolis julkaisi artikkelisarjan hankkeeseen liittyen. Sarjan ensimmäisessä osassa kerrottiin vesirutosta kasvina.

Lisätietoja

Ritva Nilivaara, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@syke.fi