Siirry pääsisältöön

Ennallistamistoimenpiteiden alueellinen kohdentaminen Suomen merialueilla (ENSUMER)

  • Kesto: 2024 - 2026
  • Vaihe: Käynnissä

ENSUMER-hankkeen tavoitteena on määrittää ennallistamisasetuksen liitteissä lueteltujen luontotyyppien laajuus ja sijainti nykyisessä rehevöitymistilanteessa sekä arvioida luontotyyppien huonoon tilaan johtaneet paineet.

Projektin johto
Samuli Korpinen
Projektiryhmä
Louise Forsblom, Elina Virtanen, Meri Lappalainen
Rahoittajat
Muu EU-rahoitus, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMVKR)

Osatavoite 1. Ennallistamisasetuksen merellisten luontotyyppien tunnistaminen

Ehdotus EU:n ennallistamisasetukseksi käsittelee artiklassa 5 merellisten luontotyyppien ennallistamistavoitteita ja liitteessä 2 luettelee ennallistamissuunnitelmien kohteena olevat 42 Itämeren luontotyyppiä. Hankkeessa hyödynnetään (i) olemassa olevia VELMU-ohjelman malleja ja mallituotteita luontotyyppien sijainneista, (ii) merenhoidon tila-arvioon tuotettua uudistettua pohjamateriaalikarttaa sekä (iii) merenhoidossa käytettyjä syvyysvyöhykekarttoja. Koska olemassa olevat tuotteet eivät suoraan tue liitteen 2 luontotyyppikuvauksia, tässä työosiossa tuotetaan uusia luontotyyppejä kuvaavia malleja hankkeen muiden osatavoitteiden pohjaksi. Luontotyypit voidaan linkittää myös meristrategiadirektiivin ja luontodirektiivin luontotyyppeihin.

Osatavoite 2. Ennallistamistoimenpiteiden arviointi

Ennallistamistarpeen arviointi: ENSUMER-hankkeen päämääränä on tunnistaa ihmisen toiminnan aiheuttamia paineita, jotka vaikuttavat heikentävästi ennallistamisasetuksessa mainittujen luontotyyppien tilaan. Esimerkkinä luontotyyppien ennallistamista edistävistä toimenpiteistä voivat olla kosteikkojen perustaminen, fladojen kunnostus, avainlajien istuttaminen, sekä suoraan paineisiin kohdistuvat rajoitukset, esimerkiksi nopeusrajoitukset ja ankkurointikiellot herkillä alueilla, tai harmaiden vesien päästökielto vierasvenesatamissa potentiaalisesti meriluonnoltaan monimuotoisissa laguuneissa. Ennallistamistoimenpiteiden tarkastelu perustuu olemassa oleviin luonto- ja ihmistoiminta-aineistoihin, kirjallisuuskatsaukseen, sekä luontotyyppiasiantuntijoiden kanssa käytäviin haastatteluihin ennallistamistoimien mahdollisuuksista ja kustannuksista.