Ennallistamistoimenpiteiden alueellinen kohdentaminen Suomen merialueilla: jatkohanke (ENSUMER 2)

EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpano edellyttää tehostettua luonnonhoitoa maalla, sisävesissä ja merialueilla. Merellä luontotyyppien tilaa heikentävät erityisesti rehevöityminen ja habitaattien katoaminen maan- ja merenkäytön muutoksen myötä. Valuma-alueilla tehtävät toimet, joilla vähennetään ravinnekuormitusta, kohentavat myös alapuolisen vesistön ja rannikkovesien tilaa. Myös merialueella tehdyt paikalliset toimenpiteet voivat parantaa heikentyneiden alueiden tilaa tehokkaasti. Ensumer 2 tukee kansallisen ennallistamissuunnitelman meriteeman suunnittelua ja toimeenpanoa osana Syken muita saman teeman hankkeita (ENSUMER, LUOMMERI, KASMERI). Hankkeessa arvioidaan kustannustehokkaimmat ja vaikuttavimmat toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi merialueen luontotyypeille ja lajeille. Näihin kuuluvat sekä luontodirektiivin luontotyypit, lajit ja lintudirektiivin lajit että EUNIS elinympäristöjärjestelmän merielinympäristöjä. Tältä osin ENSUMER 2 huomioi hyvin EMKVR asetuksen 32 artiklan a -kohdan kriteerit , kuten ensimmäinen ENSUMER-hanke. ENSUMER 2 tukeutuu erityisesti kansainvälisten ja kansallisten hankkeiden tuotoksiin ja hallinnonalojen toimenpideohjelmiin ja sitä tuetaan julkaistun tieteellisen kirjallisuuden avulla. Kuhunkin luontotyyppiin ja lajin elinympäristöön vaikuttavat paineet ja niiden takana oleva ihmisen toiminta tunnistetaan ja kootaan olemassa olevan tutkimustiedon avulla. Tarkastelemalla eri toimenpideohjelmia voidaan paineiden vähentämistä arvioida kunkin toimenpiteen avulla ja tälle voidaan arvioida kustannustehokkuus. Toimenpiteiden keskinäinen arviointi ei pelkästään riipu niiden kustannustehokkuudesta vaan myös synergioista erilaisten ympäristöpolitiikkatavoitteiden kanssa. Näitä ovat mm. ilmastonmuutos-, monimuotoisuus-, pölyttäjä-, maaperä-, hiilensidonta-, vesiensuojelu- ja merensuojelutavoitteet. Nämä arvioidaan arviointimatriisissa.