Siirry pääsisältöön

Happamien sulfaattimaiden riskikartoitus – keinoja vesistöjen happamuus- ja metallikuormituksen hallintaan (HaSuRiski)

  • Kesto: 2021 - 2023
  • Vaihe: Päättynyt

HaSuRiski-hankkeessa syvennettiin tuntemusta maankäytön aiheuttamista riskeistä happamilla sulfaattimailla, joista esimerkkinä vesistöjen kemiallisen ja ekologisen tilan heikkeneminen.

Projektin johto
Mirkka Visuri
Projektiryhmä
Ritva Nilivaara (Syke), Jari Koskiaho (Syke), Satu Räsänen (Syke), Stefan Mattbäck (GTK), Anton Boman (GTK), Jaakko Auri (GTK), Pauliina Liwata-Kenttälä (GTK), Peter Österholm (Åbo akademi), Miriam Nystrand (Åbo akademi), Kaj-Mikael Björk (Arcada)
Rahoittajat
ELY-keskus, Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustus, Renlundin säätiö
Yhteistyökumppanit
GTK, Åbo Akademi, Yrkeshögskolan Arcada
Aihealue
Ympäristötieto
Kuva
Kuvassa HaSuRiski-hankkeen tutkijat seisovat ladon edessä ulkona

HaSuRiski-hankkeen työntekijöitä ja ohjausryhmäläisiä tutustumassa mobiilisovellukseen Ruukissa, Luken pellolla. © Kuva: Petteri Löppönen

Katso video hankkeessa tuotetusta mobiilisovelluksesta!

 

Loppuwebinaarin esitykset

Tausta

HaSuRiski-hankkeessa syvennetään tuntemusta maankäytön aiheuttamista riskeistä happamilla sulfaattimailla, joista esimerkkinä vesistöjen kemiallisen ja ekologisen tilan heikkeneminen. Vuonna 2021 valmistuva happamien sulfaattimaiden valtakunnallinen kartoitus kertoo sulfaattimaiden sijainnin, mutta ei happamuusriskin suuruutta. Happamat sulfaattimaat eivät joka puolella aiheuta yhtä suurta riskiä riippuen mm. maaperän kemiallisesta koostumuksesta.

Tavoitteet ja tehtävät

1. Riskikartoitus (vastuutaho GTK)

HaSuRiski-hankkeen tavoitteena on luoda happamien sulfaattimaiden riskikartat Laihianjoen- ja Siikajoen pilottivaluma-alueille ja kehittää mallia, jonka avulla voidaan myöhemmin monistaa riskikartat muille Suomen rannikkoalueille. Hankkeessa tarkastellaan myös osavaluma-alueita, joista on paljon dataa kuten Ruukin valuma-alue, pengerrysalueita (Rintala, Söderfjärden ja Risöfladan) ja eri vaiheessa olevia turvetuotantoalueita (SuHE- ja Sulfa2 projektissa tutkimuskohteina olleita alueita). Osavaluma-alueiden tuloksia hyödynnetään laajemmin koko valuma-alueiden mallintamisessa.

2. Hydrogeokemia (vastuutaho Åbo Akademi)

Toisena tavoitteena yhdistetään maanäytteiden perusteella tehty riskinarviointi hydrogeokemialliseen riskinarviointiin tarkastellen erityyppisten sulfaattimaiden todellista kuormitusta erilaisissa hydrologisissa olosuhteissa sekä arvioidaan kuinka kauan kuormitus kestää.

3. Koneoppiminen ja reunalaskenta (vastuutaho Arcada)

Hankkeessa kerättyä ja olemassa olevaa dataa analysoidaan tekoälyn keinoin ja tuotetaan mobiilisovelluksen prototyyppi, joka voivat toimia työkaluna myös maasto-oloissa happamien sulfaattimaiden riskien kartoituksessa.

4. Vuorovaikutteinen suunnittelu (vastuutaho SYKE)

Riskikartoitusten pohjalta toteutettu mobiilisovelluksen prototyyppi esitellään yleisötilaisuuksissa viranomaisille, vesitaloussuunnittelijoille, urakoitsijoille, neuvonantajille ja asiantuntijoille. Riskikartoituksesta, sen käyttömahdollisuuksista ja sovellusmahdollisuuksista viestitään koko hankkeen ajan aktiivisesti.

 

Lisätietoja

Mirkka Visuri, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 024, etunimi.sukunimi@syke.fi