IHKU-hankkeessa selvitettiin yleistajuisesti haittakustannusten käsitteitä, tarkasteltiin ja arvioitiin eri käytössä olevia arviointimenetelmiä ja kehitettiin Suomelle kansallisen tason ilmansaasteiden haittakustannusmalli käytettäväksi strategisen päätöksenteon tukena.
Kehitetty haittakustannusmalli kuvaa päästöjen vähentämisellä saavutettavia terveyshyötyjä rahallisesti arvioituna. Terveysvaikutuksiin liittyvät kustannukset on yleisesti arvioitu merkittävimmäksi ilman epäpuhtauksista aiheutuvaksi haittakustannukseksi. Muita kustannuksia hankkeessa käsiteltiin aiempia tutkimuksia arvioivan kirjallisuuskatsauksen yhteydessä ja niitä vertailtiin suuruusluokaltaan arvioituihin terveyskustannuksiin. Lisäksi selvitettiin mitä haittakustannusarvioita on Suomessa ja muualla maailmassa aiemmin tehty eri alueellisilla skaaloilla, mitä menetelmiä ja malleja niissä on käytetty ja arvioitiin näiden käyttökelpoisuutta Suomen olosuhteissa.
Päästölähteen sijainnilla on ratkaiseva vaikutus erityisesti matalan korkeuden läheteistä tulevista hiukkaspäästöistä aiheutuviin terveyshaittoihin, minkä vuoksi nämä päästöt on taulukossa jaettu taajamissa ja haja-asutusalueilla syntyviin päästöihin. Lisäksi korkeista piipuista tulevien primääri-PM2.5 päästöjen vaikutukset hiukkaspitoisuuksiin on arvioitu erikseen Etelä- ja Pohjois-Suomessa, sillä väestötiheys näillä kahdella alueella on hyvin erilainen.
Yhden päästötonnin aiheuttamat haittakustannukset on esitetty kolmella eri oletuksella ennenaikaisen kuoleman arvottamiseksi. Kaikissa tapauksissa arvottaminen perustuu kyselytutkimukseen, jossa on arvioitu, millaista rahallista korvausta vastaan ihminen on valmis hyväksymään pienen lisäriskin ennenaikaiselle kuolemalle. Ennen sulkuja näkyvä arvo perustuu pienhiukkasille altistumisen vuoksi menetettyjen elinvuosien arvottamiseen (VOLY, elinvuoden tilastollinen arvo), ja se pohjautuu kysetutkimuksen vastausten keskiarvoon. Tämä laskentamenetelmä on IHKU-tutkimusryhmän suositus haittakustannusarvioiden tekemiseen. Suluissa oleva matalin arvio haittakustannuksesta perustuu samoin menetettyjen elinvuosien arvottamiseen, mutta laskennassa on käytetty kyselyvastausten mediaania. Korkein arvio perustuu suoraviivaisemmin ennenaikaisen kuoleman arvottamiseen eikä riipu menetettyjen elinvuosien määrästä (VSL, elämän tilastollinen arvo, keskiarvo). Tarkempi menetelmäkuvaus löytyy hankkeen loppuraportista, joka valmistuu viimeistään maaliskuussa.
Yhden päästöyksikön vähentämisellä saavutettavat terveyshyödyt rahallisesti arvioituna (1000 €/tonni)
| Matalan päästökorkeuden lähteet | Taajama | Haja-asutus |
|---|---|---|
| Tieliikenne, Primääri-PM2.5 | 1401 (802–3203) | 13 (7.6–31) |
| Työkoneet, Primääri-PM2.5 | 170 (100–390) | 5.0 (2.8–11) |
| Pientalojen takat ja kiukaat, Primääri-PM2.5 | 70 (40–160) | 8.7 (4.8–19) |
| Matalan päästökorkeuden lähteet | Kaikki alueet |
|---|---|
| Kesämökkien takat ja kiukaat, Primääri-PM2.5 | 5.5 (3.1–13) |
| Pientalojen puukattilat, Primääri-PM2.5 | 12 (6.6–27) |
| Liikenne ja työkoneet, NOx -> sekundääri-PM2.5 | 0.82 (0.46–1.8) |
| Maatalous, NH3 -> sekundääri-PM2.5 | 1.2 (0.70–2.8) |
| Korkean päästökorkeuden lähteet | Etelä-Suomi | Pohjois-Suomi |
|---|---|---|
| Voimalaitokset ja teollisuus, Primääri-PM2.5 | 10 (5.8–24) | 5.7 (3.2–13) |
| Korkean päästökorkeuden lähteet | Kaikki alueet |
| Voimalaitokset ja teollisuus, SO2 -> sekundääri-PM2.5 | 1.3 (0.73–3.1) |
| Voimalaitokset ja teollisuus, NOx -> sekundääri-PM2.5 | 0.43 (0.24–1.0) |
Ensimmäisenä annettua lukua suositellaan käytettäväksi (VOLY ka.), sulkeissa annetut luvut ovat alempi ja ylempi yleisesti käytetty arvio (VOLY med. – VSL ka.). Primääri-PM2.5 tarkoittaa suoraan päästölähteestä peräisin olevia pienhiukkasia, X-sekundääri-PM2.5 päästölähteen x-kaasun päästöistä ilmakehässä muodostuvia pienhiukkasia. Kaasumaisten päästöjen vaikutusta on arvioitu vain siltä osin kuin nämä muodostavat ilmakehässä sekundäärisiä hiukkasia. NOx = NO + NO2 laskettuna NO2:ksi.
1 VOLY keskiarvo (Value Of Life Year, Elinvuoden tilastollinen arvo) 160 000 €
2 VOLY mediaani (Value Of Life Year, Elinvuoden tilastollinen arvo) 69 000 €
3 VSL keskiarvo (Value of Statistical Life, Elämän tilastollinen arvo) 2,65 milj. €.
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Niko Karvosenoja, Suomen ympäristökeskus Syke, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ilmansaasteet