Hankkeen tausta
Infrarakentamisessa hyödynnetyt maa- ja kiviainekset muodostavat suurimman osan Suomen kokonaismateriaalikäytöstä, jonka lisäksi infra- ja väylärakentaminen tuottavat myös huomattavia määriä jätettä. Infra-alan kiertotalouden vahvistamiseen liittyy siksi erityisen suuri potentiaali tehostaa materiaalien käyttöä, vähentää päästöjä ja ympäristövaikutuksia koko kansantalouden tasolla.
Rakentamisen ja maa-aineshuollon kiertotalouden edistäminen onkin keskeinen osa Suomen luonnonvarastrategiaa ja kiertotaloustavoitteiden toteuttamista. Tämä potentiaali on tunnistettu sekä kiertotalouteen liittyvissä ohjelmissa että alan toimijoiden keskuudessa: tehokas materiaalivirtojen hallinta ja sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät kuljetuksiin ja hankintoihin liittyviä kustannuksia, parantavat hankkeiden kannattavuutta ja pienentävät riskejä samalla kun ympäristövaikutuksia minimoidaan.
Yritykset ja julkiset organisaatiot tarvitsevat ajantasaista ja luotettavaa tietoa materiaalivirroista voidakseen suunnitella ja ohjata toimintaansa tehokkaasti. Nykytilanteessa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Infrarakentamisen materiaalikäytöstä syntyy tietoa monissa eri vaiheissa ja monien eri toimijoiden toimesta, mutta tätä tietoa ei tällä hetkellä koota eikä hyödynnetä kattavasti missään. Tämä muodostaa merkittävän tietokatveen sekä kansallisessa ja alueellisessa massakoordinoinnissa että luonnonvarojen käytön ja kiertotalouden seurannassa. Hajanainen tieto ja varsinaiset datapuutteet tuovat esiin tarpeen yhteiselle, ajantasaiselle ja koordinoidulle tietokannalle, joka tukisi sekä kiertotalouden edistämistä ja rakentamisen alan ohjausta ja raportointia.
Hankkeen tavoitteet
InfraKierto-hankkeella on kolme tavoitetta:
- Lisätä tutkittuun tietoon perustuvaa ymmärrystä infrarakentamisen materiaali- ja jätevirroista kiertotalouden ohjauksen tueksi sekä parantaa tiedon saavutettavuutta ja hyödynnettävyyttä.
- Tukea infra-alan kiertotalouden edistämistä, taloudellista kannattavuutta ja päästöjen vähentämistä.
- Vahvistaa julkisten toimijoiden ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä ja luoda yhteisiä toimintamalleja infrarakentamisen materiaalivirtojen seurantaan ja hyödyntämiseen.
Hanke tuottaa ajantasaisen tilannekuvan infrarakentamisen materiaali- ja jätevirroista sekä kehittää tiedontuotannon malleja ja työkaluja kiertotalouden green deal -sitoumusten seurantaan, alan ohjaukseen ja päätöksenteon tueksi.
Hankkeen työpaketit
TP 1: Suomen materiaalivirrat ja kansainvälinen vertailu
Työpaketti 1 tuottaa kirjallisuuskatsauksen, aineistoanalyysin ja ympäristölaajennetun talousmallinnuksen (ENVIMAT-malli) avulla päivitetyn kokonaiskäsityksen Suomen kansantalouden materiaalivirroista keskittyen infrarakentamisen materiaalivirtoihin. Työpaketissa vertaillaan Suomea muihin verrokkimaihin keskeisten materiaalivirta- ja kiertotalousindikaattoreiden valossa, selvitetään tarkastelumaiden toimintatapoja ja mahdollisia eroja tietojen tilastoinnissa sekä analysoidaan ohjauskeinoja ja toimintatapoja, jotka vaikuttavat materiaalien käyttöön ja kiertoon etenkin infrarakentamisessa.
TP 2: Infrarakentamisen materiaalivirtojen tietopohjan vahvistaminen
Työpaketissa 2 kartoitetaan ja analysoidaan infrarakentamisen materiaali- ja jätevirtoihin liittyvät kansalliset tietolähteet sekä kehitetään materiaalivirtojen seurannan tietopohjaa ja yhteentoimivuutta selvittämällä yhteistyössä sidosryhmien kanssa nykyiset toimijatason tiedonkeruukäytännöt sekä tietojen laadun, kattavuuden ja luokitteluden erot. Lisäksi työpaketissa toteutetaan valtakunnallinen otostutkimus infrarakentamisen materiaali- ja jätevirroista, joiden perusteella johdetaan keskeisiä infrarakentamisen materiaalien käyttöä ja kiertoa kuvaavia ominaiskertoimia.
TP 3: Jatkuvan tiedontuotannon suunnittelu ja pilotointi
Työpaketissa 3 suunnitellaan ja pilotoidaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa tiedontuotantoprosessi, jonka avulla infrarakentamisen materiaali- ja jätevirtoja voidaan tulevaisuudessa seurata säännöllisesti ja ajantasaisesti. Tavoitteena on luoda suunnitelma pysyvästä tiedonkeruumallista, joka on paitsi integroitavissa olemassa oleviin toimintatapoihin ja kehitystyöhön sekä palvelee eri sidosryhmien tietotarpeita ja tukee kiertotalouden seurantaa kansallisella ja alueellisella tasolla.
TP 4: Hallinto, sidosryhmäyhteistyö ja viestintä
Työpaketti vastaa hankkeen koordinoinnista, sidosryhmäyhteistyöstä ja tulosten viestinnästä. Sen tavoitteena on varmistaa hankkeen tehokas toteutus sekä tulosten laaja hyödyntäminen viranomaisten, tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän käyttöön.
Lisätietoja
Projektipäällikkö, tutkija Saana Springare
saana.springare@syke.fi
