Hankkeen tausta ja yleiskuvaus
Ennallistamisasetus on osa vuonna 2020 hyväksyttyä EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden kehitys myönteiseksi 2030 mennessä. Asetuksen tavoite on parantaa luonnon tilaa eri elinympäristöissä, myös kaupunkiympäristössä. Ennallistamisasetuksen toimeenpanoa ja seurantaa koskeva kansallinen ennallistamissuunnitelma tulee laatia Euroopan komissiolle 1.9.2026 mennessä.
Artikla 8:ssa on kaksi keskeistä vaatimusta. Ensinnäkin vuoteen 2030 mennessä kaupunkiekosysteemialueiden kaupunkivihreän ja puiden latvuspeiton määrä ei saa supistua vuoteen 2024 verrattuna (kansallisessa kokonaispinta-alassa ei saa tapahtua nettohävikkiä). Tämän tarkastelun ulkopuolelle voidaan jättää kaupunkiekosysteemialueet, joissa kaupunkivihreän osuus tarkasteltavalla alueella ylittää 45 % ja kaupunkipuuston latvuspeitto 10 %. Tämän lisäksi kaupunkivihreän ja puiden latvuspeiton määrä on saatava kasvuun: Vuodesta 2031 alkaen on saavutettava kaupunkivihreän kansallisen kokonaispinta-alan kasvava kehityssuunta (mukaan lukien rakennuksiin ja infrastruktuuriin integroitu kaupunkivihreä), sekä kunkin kaupunkiekosysteemialueen latvuspeiton kasvava kehityssuunta, kunnes saavutetaan ns. tyydyttävä taso. Vaatimusten toteutumista mitataan joka kuudes vuosi 2031 alkaen.
Velvoitteet koskevat kuntien taajaan asuttuja alueita (UCC alueet), ja kuntia joissa yli puolet asukkaista asuvat taajaan asutuilla alueille eli Suomessa arviolta noin 60-70 kuntaa. Tarkastelun ulkopuolelle voidaan jättää kaupunkiekosysteemialueet, joissa kaupunkivihreän osuus kaupunkikeskuksissa ja kaupunkiklustereissa ylittää 45% ja kaupunkipuuston latvuspeitto 10%.
Hankkeen tavoitteet
Tässä hankkeessa tehtiin selvitys kaupunkivihreän ja latvuspeiton tyydyttävistä tasoista ennallistamisasetuksen artiklan 8 toimeenpanon tueksi. Tavoitteena oli:
- Laskea kaupunkivihreän ja latvuspeiton lähtötilanne kaikista Suomen kunnista, joissa on UCC-ruutuja kolmen eri rajaustavan mukaisesti. Tarkastelussa käytetään uusimpia mahdollisia lähtöaineistoja.
- Selvittää eri lähtöaineistojen eroja ja luotettavuutta
- Selvittää olemassa olevaan, kansalliseen ja kansainväliseen tietopohjaan perustuen, ratkaisuja kaupunkivihreän ja latvuspeiton tyydyttävien tasojen määrittelyyn ja arviointiin
- Selvittää olemassa olevaan tietopohjaan perustuen ratkaisuja mahdollisiin laadullisiin päämääriin
- Tuottaa arviot kaupunkivihreän ja latvuspeiton tyydyttävien tasojen eri vaihtoehdoista erilaisilla kaupunkiekosysteemialueiden rajauksilla
- Tuottaa ehdotukset perusteluineen kaupunkivihreän ja latvuspeiton kansallisista tyydyttävistä tasoista
Työn tulokset
Työn ensimmäisessä osassa tuotettiin laskelmat ja kartat ennallistamisasetuksen piiriin kuuluvista kunnista sekä kaupunkivihreän ja latvuspeiton määristä erilaisilla kaupunkiekosysteemialueiden rajauksilla. Tulokset esiteltiin ennallistamissuunnitelmavalmistelun kaupunkiympäristöä käsitelleelle teemaryhmälle 3 toukokuussa 2025 sekä ympäristöministeriön kunnille ja maakunnille järjestämässä webinaarissa kesäkuussa 2025.
Työn toisessa osassa yllä mainitut laskelmat päivitettiin uudemmilla aineistoilla. Lisäksi koostettiin kaupunkivihreän ja latvuspeittävyyden ekologiseen laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä asiantuntija- ja tutkimustietoon pohjautuvia ratkaisuja kaupunkivihreän ja latvuspeiton tyydyttävien tasojen määrittelyyn ja arviointiin kansallisella tasolla, sekä tuotettiin ehdotus ”tyydyttävän tason” määritelmästä ja kriteereistä. Lisäksi koostettiin ratkaisuja mahdollisiin laadullisiin päämääriin.
Alla ovat listattuina projektin loppuraportti sekä linkit kaupunkivihreän (2023) ja latvuspeiton (2021) tasoja esitteleviin verkkokarttoihin. Verkkokartoissa näkyvät ennallistamisasetuksen oletetut kohdekunnat sekä laskelmat sekä kaupunkivihreän että latvuspeiton osuudesta (%) Urban Centre Cluster (UCC) ja UCC+1 km buffervyöhyke -alueillä.
Linkitys muihin hankkeisiin ja sidosryhmiin
Hankkeessa hyödynnettiin aiemmin toteutettujen ja meneillään olevien projektien aineistoja ja tuloksia. Lisäksi tehtiin yhteistyötä MAL-verkoston hankkeen Yhteensovittavan kaupunkivihreän kehittäminen kanssa sekä muiden tutkimusorganisaatioiden (Syke, Luke, HY, Aalto) asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen aikana käytiin tiivistä vuoropuhelua työtä ohjaavien ympäristöministeriön sekä ennallistamissuunnitelmavalmistelun teemaryhmä 3 kanssa.