Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit (KEKANUA-Silta)

Quitossa vuonna 2016 pidetyssä YK:n Habitat III -kokouksessa hyväksyttiin Uusi Kaupunkikehitysohjelma (New Urban Agenda, NUA) ohjaamaan kestävää kaupunkikehitystä. Uusi Kaupunkikehitysohjelma tukee Agenda 2030:n toteuttamista kaupunkien ja yhdyskuntien näkökulmasta. Ohjelmaan sisältyy seuranta- ja raportointivelvoite, jonka mukaisesti jäsenmaat raportoivat säännöllisin väliajoin ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta. YK:n jäsenmaat laativat ensimmäiset NUA:an liittyvät kansalliset raporttinsa YK:lle vuonna 2021. Suomessa ympäristöministeriön koordinoima Kestävä kaupunki –ohjelma (2019-2023) vauhdittaa kaupunkien ja kuntien kestävää kehitystä pääpainonaan sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävät ratkaisut.

Työssä on kaksi toisiaan täydentävää vaihetta, joissa valitaan ja kehitetään indikaattorit kuvaamaan kaupunkien ympäristöllistä, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Työssä käydään vuoropuhelua paikallisten toimijoiden ja verkostojen kanssa.

YK:n Uuden kaupunkikehitysohjelman (NUA) indikaattoreiden raportointi
Työn ensimmäisessä vaiheessa valitaan Suomen kaupunkien tilannetta ilmentävät indikaattorit  YK:n Uuden kaupunkikehitysohjelman (NUA) indikaattoreiden joukosta ja tuotetaan niihin liittyvät luvut vuoden 2021 kansallisen NUA-raportoinnin tarpeisiin.

Kansallisen kestävän kaupunkikehityksen indikaattorityö
Työn toisen vaiheen tavoitteena on kestävän kaupunkikehityksen indikaattorien kehittäminen kansallisen kestävän kaupunkikehityksen seurannan ja edistämisen tueksi. Koottavat ja kehitettävät indikaattorit kuvaavat kaupungin sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten ulottuvuuksien tilaa.

Työn ensimmäisen vaiheen tuloksena tuotetaan tieto indikaattoreista, jotka sisällytetään Suomen kansalliseen NUA-raporttiin.

Toisen vaiheen tuloksena syntyy esitys sopivista olemassa olevista ja uusista indikaattoreista sekä kunkin indikaattorin osalta sen sisällön ja datalähteen kuvaus. Työstä koostetaan loppuraportti, powerpoint-esityksiä sekä indikaattoritietoa, jota voidaan monipuolisesti hyödyntää kotimaassa ja kansainvälisessä raportoinnissa.

Työn hyödyntäjiä ovat ministeriöt, kaupungit ja kunnat, sekä kaupunkien kehittäjät että kaupunkikehitykseen vaikuttavat päätöksentekijät.

Julkaisut

Ympäristöministeriö (2021). Finland's Report on the Implementation of the New Urban Agenda (urbanagendaplatform.org) Ympäristöministeriö, Helsinki.

Lyytimäki, Jari, Nieminen, Hanna, Finel, Nufar, Nyberg, Elina, Reinikainen, Tapio (2022). Are the Indicators of the New Urban Agenda Failing Us? (doi.org) Global Policy.

Reinikainen, Tapio, Lyytimäki, Jari, Nufar, Finel, Nieminen, Hanna, Nyberg, Elina (2022). Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit: YK:n kaupunkikehitysohjelman ja kestävän kaupunkikehityksen kansallinen seuranta (urn.fi). Ympäristöministeriön julkaisuja 15/2022. Ympäristöministeriö, Helsinki. 102 s.

Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorityön jatkohankkeessa Ilo irti indikaattoreista! (KEKANUA II) tavoitteena on  KEKANUA I -hankkeessa laadittujen kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoreiden käytännön testaus erikokoisissa kaupungeissa ja kunnissa sekä niiden integrointi kuntien johtamisen, suunnittelun ja seurannan prosesseihin. Hanke koostuu kahdesta vaiheesta, ja se alkaa keväällä 2022 ja päättyy marraskuussa 2023. Lisäksi erillisrahoituksella tuotetaan vuoden 2023 loppuun mennessä käyttöliittymä indikaattoritiedolle.

Hankkeen toteuttaa Suomen ympäristökeskus (Syke) sekä Motiva Oy, ja se on osa ympäristöministeriön koordinoimaa Kestävä kaupunki -ohjelmaa.

Ensimmäisessä osiossa testataan Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit - raportissa ehdotettuja avainindikaattoreita. Työhön haetaan mukaan joukko erikokoisia kuntia indikaattoreiden testausta ja johtamisjärjestelmäkokeilua varten. Yhdessä kuntien kanssa kullekin indikaattorille laaditaan metatietokuvaukset käyttäen hyväksi jo tehtyjä indikaattoritöitä.

Hankkeen toisessa osiossa määritetään indikaattoritiedon käyttökohteet kuntien johtamisjärjestelmissä ja kuntien johtamisen dokumenteissa käyttäen hyväksi Resurssiviisaustoimenpiteiden vaikuttavuuden mittaaminen kestävien kaupunkien johtamisen tukena (REMI)-hankkeessaAvautuu uuteen ikkunaan tehtyä esityötä. Valitut indikaattorit testataan keräämällä indikaattorikohtaiset tiedot yhdessä laadittujen metatietomäärittelyjen ja tiedonkeruuohjeiden mukaisesti.

Tuloksena ensimmäisestä vaiheesta syntyy 1) tarkennettu suositus käytettävistä indikaattoreista, 2) jokaisen indikaattorin metatietokuvaus, 3) suunnitelma indikaattoritiedon käyttötavoista ja -kohteista ja 4) ohjeistus indikaattoreiden tiedonkeruusta.

Toisen vaiheen tuloksena toteutetaan 1) tietokanta, johon kertään testauksen tuloksena saatu indikaattoridata, 2) analyysi indikaattoreiden käytöstä kuntien johtamisessa, 3) suositus siitä, miten saadaan laajennettua kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattoritiedon keruu ja käyttö koskemaan mahdollisimman laajasti koko kuntakenttää ja 4) konkreettinen ehdotus indikaattorikokoelman tuotannon ja käytön vakiinnuttamisesta.

Hankkeen ennakkotulokset on tiivistetty Ympäristö ja Terveys -lehdessä 6/2023 ilmestyneeseen kirjoitukseen Kestävän kaupunkikehityksen indikaattorit tehoavasti käyttöön (helda.helsinki.fi)

Loppuraportti: Reinikainen Tapio, Finel Nufar, Horn Henri, Lyytimäki Jari, Merenheimo Tiia, Nyberg Elina, Pykäläinen Niina & Savolahti Hanna (2023). Ilo irti indikaattoreista! Kestävän kaupunkikehityksen avainindikaattorit (helda.helsinki.fi). Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristökeskuksen raportteja. 42/2023. Linkki raporttiin

Indikaattoreiden metatietokuvaus löytyy joulukuun 2023 tilanteen mukaisesti erillisestä Excel-tiedostosta: