Tausta
Ilmastonmuutos lisää kuivuusjaksojen todennäköisyyttä, kestoa ja laajuutta myös Suomessa, mikä haastaa vesivarojen riittävyyden, ekosysteemien kestävyyden ja yhteiskunnan toimintavarmuuden. Kuivuuden vaikutukset ovat moninaisia: maaperän kosteuden väheneminen, pinta- ja pohjavesien alhaiset tasot, virtaamien pieneneminen sekä vedenlaadun heikkeneminen. Nämä vaikutukset ulottuvat vesihuoltoon, maatalouteen, energiantuotantoon, metsätalouteen ja ekosysteemipalveluihin, heijastuen talouteen, terveyteen ja huoltovarmuuteen.
Suomessa kuivuusriskien hallinta on ollut vähäistä, mutta Valtioneuvoston julkaisemat kuivuusriskien hallinnan kansalliset suuntaviivat, Yhteiskunnan turvallisuusstrategia ja kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2030 korostavat ennakoivaa vaikutustarkastelua ja tietopohjan vahvistamista. Myös EU tasolla kuivuusriskien hallinta on teemana nousussa (mm. CIS-työryhmä, Vesiresilienssi-strategia, European Drought Risk Atlas). Näistä syistä on noussut tarve kehittää systemaattista tietoa kuivuuden vaikutuksista ja riskeistä, jotta varautumista ja sopeutumista voidaan parantaa osana vesivarojen ja kokonaisturvallisuuden hallintaa.
Tavoitteet
Hanke tuottaa ensimmäisen systemaattisen analyysin kuivuuden vaikutuksista, haavoittuvuuksista ja varautumistarpeista Suomessa hyödyntäen uusinta ilmastomallinnusta, toimialakohtaista asiantuntemusta ja systeemianalyyttistä työpajatyöskentelyä. Tavoitteena on arvioida kuivuuden vaikutukset keskeisillä toimialoilla, kuten maa- ja puutarhataloudessa, vesihuollossa, metsätaloudessa, energiantuotannossa, teollisuudessa, logistiikassa, pelastustoimessa ja terveysturvallisuudessa, painottaen erityisesti maataloutta ja vesihuoltoa. Hanke tarkastelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuivuuskausien toistuvuuteen ja intensiteettiin erilaisissa ilmastoskenaarioissa sekä tunnistaa haavoittuvuuksia ja riskejä näillä toimialoilla. Lisäksi hanke tuottaa tietoa varautumisen ja sopeutumisen tueksi valtioneuvostolle, kansalliselle ja alueelliselle päätöksenteolle sekä toimialojen strategiselle suunnittelulle. Hanke vahvistaa Syken roolia kuivuusriskien hallinnan asiantuntijana ja toimialoja yhteen tuovana toimijana kehittämällä yhteistyötä viranomaisten, vesihuoltolaitosten, maatalouden toimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
Työpaketit
TP1: Ilmastonmuutosskenaariot
Työpaketissa lasketaan erilaisilla ilmastonmuutosskenaarioilla, miten kuivakaudet ja niiden vakavuudet muuttuvat. Laskennassa hyödynnetään uusimpia CMIP6 ilmastomallien aineistoja, joiden avulla lasketaan SPI, SRI ja SMA indikaattoreita jaksoille 2040-2069 ja 2070-2099. Paikkatietopohjaisella tarkastelulla pyritään tunnistamaan alueita, joilla eri toimialojen kuivuuteen varautumistarve on tulevaisuudessa merkittävintä. Tuloksista muotoillaan taustatietoa ja visualisointeja työpajoihin ja loppuraporttiin.
TP2: Dokumenttianalyysi ja kysely
Työpaketissa käydään läpi ja analysoidaan mittava määrä keskeistä kirjallisuutta, vanhoja kyselyitä, valmiiden hankkeiden keskeisiä tuloksia. Tiedon jäsentämisessä hyödynnetään päätösanalyysin viitekehyksiä. Analyysin pohjalta muotoillaan webropol kysely, jolla kerätään taustatietoa työpajoihin sekä analyysiä varten. Kyselyn avulla saadaan kerättyä myös tietoa työpajoihin kutsuttavista tahoista. Analyysissä keskitytään hieman syvällisemmin vesihuoltoon ja maatalouteen.
TP3: Työpajat
Hankkeen keskeinen elementti on toimialakohtaiset työpajat. Työpajoja pidetään lähtökohtaisesti jokaiselle toimialalle omansa (8 kpl). Työpajoissa kerätään keskeistä tietoa toimialojen riskeistä, vaikutuksista ja varautumisesta – nyt ja tulevaisuudessa. Työpajoissa hyödynnetään päätösanalyysin menetelmiä.
TP4: Synteesi, viestintä ja hankehallinto
Viimeinen työpaketti käsittää hankkeen eri työpakettien tulosten yhteisen analysoinnin ja koostamisen loppuraportiksi. Työpaketti pitää sisällään myös väliraportoinnin ja yleisen hankehallinnoinnon sekä viestinnän ja tulosten levittämisen.