Hankkeen tausta ja tavoitteet
Lajien uhanalaisuusarvioinnissa arvioidaan lajien häviämistodennäköisyyttä tietyllä aikavälillä. Arvioinnin ensisijainen tarkoitus on saada mahdollisimman kattava ja ajantasainen käsitys Suomen lajiston tilasta. Uhanalaisuusarviointi antaa tietopohjaa priorisoida, suunnitella ja toteuttaa lajien ja niiden elinympäristöjen suojelutoimia. Toistuvat uhanalaisuusarvioinnit antavat myös mahdollisuuden tarkastella uhanalaistumiskehityksessä tapahtuneita muutoksia, ja arvioinnin tulokset ovatkin keskeinen mittari suojelutavoitteiden toteutumisen seurannassa ja suojelutoimien onnistumisen arvioinnissa.
Lajien uhanalaisuusarviointi 2030 (LAUHA 2030) -hanketta edeltää viisi aiemmin tehtyä Suomen eliölajiston kokonaisarviointia. Edellisen arvioinnin (ymparisto.fi) tulokset kokoava Suomen uhanalaisten lajien Punainen kirja julkaistiin vuonna 2019. Lajien uhanalaisuusarviointi 2030 tehdään ympäristöministeriön toimeksiannosta, toteutuksesta ja koordinaatiosta vastaa Suomen ympäristökeskus Syke. Varsinaiset lajikohtaiset arvioinnit toteuttavat eliötyöryhmät.
Hankkeessa Suomen eliölajiston uhanalaisuus arvioidaan Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) ohjeiden, kriteerien ja luokittelun mukaisesti. IUCN:n uhanalaisuusarviointi on yhdenmukainen menetelmä, joka on suunniteltu alun perin tunnistamaan maailmanlaajuisella tasolla häviämisvaarassa olevat lajit, mutta luokittelua voidaan soveltaa myös alueellisella tasolla.
Uhanalaisuusarvioinnissa on käytössä viisi määrällistä kriteeriä, jotka on suunniteltu kuvastamaan eriasteista häviämisriskiä ja joiden perusteella arviointiin valittu laji määritellään kuuluvaksi johonkin uhanalaisuusluokista. Uhanalaisia ovat kaikki äärimmäisen uhanalaisiksi (CR), erittäin uhanalaisiksi (EN) ja vaarantuneiksi (VU) luokiteltavat lajit. Jos yhdenkään kriteerin uhanalaisten luokkien (VU–CR) ehdot eivät täyty, laji on silmälläpidettävä (NT) tai elinvoimainen (LC). Mikäli laji tunnetaan niin huonosti, ettei arviointia pystytä tekemään, laji luokitellaan puutteellisesti tunnetuksi (DD). Uhanalaisuuden arvioinnin lisäksi uhanalaisille ja silmälläpidettäville lajeille määritetään uhanalaistumisen syyt ja tulevaisuuden uhkatekijät.
Lajikohtaiset arvioinnit toteuttavat eliötyöryhmät ovat uhanalaisuusarviointia varten perustettuja asiantuntijatyöryhmiä. Niiden jäsenet työskentelevät monenlaisissa tehtävissä mm. yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa, luonnonsuojeluhallinnossa, luonnontieteellisissä museoissa tai ovat jo eläköityneitä asiantuntijoita. Lisäksi työryhmiin kuuluu eri eliöryhmien lajistoa poikkeuksellisen hyvin tuntevia harrastajia. Ryhmiä on 18 ja niissä noin 150 jäsentä.
Lajien uhanalaisuusarviointi on keskeinen osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Eliölajien uhanalaisuusarvioinnin tuloksia käytetään monissa lajisuojeluun liittyvissä toiminnoissa yhteiskunnan eri sektoreilla. Tulokset sekä ohjaavat toimintaa että niiden avulla voidaan seurata toiminnan tuloksellisuutta ja asetettujen tavoitteiden toteutumista niin kansallisia kuin kansainvälisiä tarpeita varten (mm. EU:n biodiversiteettistrategia 2030, Biodiversiteettisopimus). Sekä Suomen että EU:n ja kansainvälisen yhteisön tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen vuoteen 2030 mennessä. Arvioinnin tuloksia hyödynnetään myös maankäytön suunnittelussa, metsätaloudessa ja muilla eri sektoreilla, jotta toiminnan haitallisia vaikutuksia lajistoon voitaisiin estää. Arviointituloksia käytetään myös lainsäädäntöön tehtävissä päivityksissä.
Uhanalaisuusarvioinnin tulokset julkaistaan sähköisesti.