Hankkeen tausta ja lähtökohdat
Erilaisia jätteitä hyödynnetään lannoitevalmisteiden valmistuksessa. Jätteen ammatti- tai laitosmainen hyödyntäminen vaatii pääsääntöisesti ympäristöluvan. Suomessa jätelain (646/2011) mukaisista ei enää jätettä (EEJ) -arviointiperusteista on säädetty kansallisesti vain muutamille jätenimikkeille. Lisäksi on tehty tapauskohtaisia päätöksiä. Valtaosin jäteperäisiä materiaaleja sisältävät lannoitevalmisteet eivät ole käyneet läpi EEJ-arviointimenettelyä, mutta niitä kuitenkin tarjotaan ja käytetään markkinoilla ei-jätteenä. Tämä tarkoittaa, ettei näille jätepohjaisille raaka-aineille ole yhdenmukaistettuja laatu- ja käsittelyvaatimuksia.
EU:n lannoitevalmisteasetuksen uudistuksen ja voimistuvien jätteiden hyödyntämispyrkimysten myötä jäteluonteeseen liittyvät epäselvyydet samoin kuin kierrätyslannoitteiden laatuun ja hyväksyttävyyteen liittyvät kysymykset ovat lisääntyneet. mikä näkyy muun muassa lisääntyneinä yhteydenottoina Ruokavirastoon. Ruokavirasto ylläpitää kansallista luetteloa sallituista ainesosista. Lisäksi ainesosille on myös enenevässä määrin haettu tapauskohtaisia EEJ-päätöksiä Suomessa.
Suomen ympäristökeskuksessa tehtiin vuonna 2025 esiselvitys Ruokaviraston tiedossa olevista jätteeksi luokitelluista materiaaleista, joita käytetään tai on ehdotettu käytettäväksi lannoitevalmisteiden raaka-aineena. Materiaalit käytiin läpi yhteistyössä Ruokaviraston kanssa ja olennaisiksi materiaaleiksi tunnistetut jätteet valittiin varsinaiseen tarkasteluun. Tarkastelun tuloksena jätteet luokiteltiin neljään kategoriaan:
A) jätteelle saattaa olla tarkoituksenmukaista valmistella kansallinen EEJ-asetus;
B) jäte soveltuu mädättämön tai kompostointilaitoksen raaka-aineeksi ja jätteen jätteeksi luokittelun päättyminen saattaa olla tarkoituksenmukaista mädätys- tai kompostointiprosessin jälkeen edellyttäen, että mädätykseen tai kompostointiin ei samanaikaisesti syötetä luokkiin C-D kuuluvia jätteitä;
C) jätteen jätteeksi luokittelun päättyminen on tarkoituksenmukaisinta arvioida tapauskohtaisesti; ja
D) jätteen jätteeksi luokittelun päättymisen edellytykset vaikuttavat heikoilta, jolloin jätettä voitaisiin jatkossa hyödyntää jätteenä joko ympäristöluvalla tai uudella rekisteröintimenettelyllä.
LAVA-EEJ-hanke jatkaa esiselvityksessä tehtyä työtä ja hyödyntäen tuloksia käytännön lainsäädäntövalmistelussa sekä valmistelua tukevassa työssä.
Projektin tavoitteet
- Laatia EEJ-arviointiperusteet luokkiin A ja B kuuluville jätteille ja valmistella luonnos asetukseksi ja perustelumuistioksi.
- Laatia ehdotus tai ehdotuksia menettelyiksi, joilla luokkaan D kuuluvia jätteitä voitaisiin hyödyntää jatkossa. Tarkastelussa otetaan huomioon vaihtoehtoina jätteiden nykymuotoisen käytön jatkaminen tai päättäminen siirtymäajalla. Ehdotukset sisältävät arvioinnin siitä, mitä jätestatuksen säilyminen lannoitevalmisteella merkitsee eri toimijoiden, jätteen käsittelijä ja haltija, kannalta.
Sidosryhmäyhteistyö
Valmistelu toteutetaan yhteistyössä toiminnanharjoittajien ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta eri tahojen näkemykset tulevat kuulluiksi jo valmistelun aikana. Yhteistyön tavoitteena on saada valmisteluun riittävät tiedot sekä varmistaa, että ehdotettavat vaatimukset ovat rakenteeltaan selkeitä ja käytännössä toteuttamiskelpoisia.
Hankkeen aikana järjestetään sidosryhmätilaisuuksia etäyhteyksin ja tarvittaessa tarkentavia keskusteluja. Hankkeen etenemisestä ja tulevista tilaisuuksista tiedotetaan postituslistalla.
Yhteydenotot sidosryhmäyhteistyöhön ja postituslistaan liittyen:
Petra Rinne, projektitutkija, tutkija
etunimi.sukunimi@syke.fi
Materiaalit
Lisätietoja
Jani Salminen, projektipäällikkö, johtava tutkija
etunimi.sukunimi@syke.fi
Petra Rinne, projektitutkija, tutkija
etunimi.sukunimi@syke.fi