LUOKAS-hanke
Hankkeen tavoitteet
Luonnonkasvien käyttö kuntien, yritysten ja maatalouden vihertoimessa (LUOKAS) -hankkeessa kartoitetaan laajamittaista luonnonkasvien siementen ja taimien tuottamista edellyttäviä mahdollisia standardeja ja sääntelyn tapoja Suomessa ja kansainvälisesti. Tavoitteena on luoda Suomeen edellytykset kestävälle luonnonkasvien käytölle ja liiketoiminnalle.
Käytettävissä oleva tieteellinen tieto sekä kansainväliset esimerkit kootaan toimintaohjelmaan, jolla pyritään ottamaan huomioon paitsi kasvillisuuden paikallisuuden kysymys, myös ilmastossa tapahtuvien muutosten vaikutus kasvillisuuteen ja sen soveltuvuuteen kestävään viherrakentamiseen. Jo olemassa olevan tallennetun kasvimateriaalin käyttö kasvintuotannon lähtömateriaalina selvitetään valikoitujen esimerkkilajien osalta.
Luonnonkasvien tuotanto ennallistamisen, viherrakentamisen ja maatalouden käyttöön vaatii ammattimaiset toimitusketjut. Hankkeessa aloitetaan markkinoiden kehittäminen yhdessä suurimpien potentiaalisten asiakkaiden ja tuottajien kanssa, joita ovat kaupungit ja yritykset sekä maataloustuottajat. että käyttäjäpuolelta pyritään sitouttamaan projektiin. Hankkeen tuloksia tullaan käyttämään luonnonkasvien viljelymenetelmien kehittämiseksi sekä siementen ja taimien tuottamiseksi. Hankkeen yksityiskohtaisemmat tuotokset ovat:
- Suunnitelma luonnonkasvien käytössä tarvittavan sääntelyn ja standardien kehittämisestä Suomen olosuhteisiin.
- Suunnitelma kasvillisuuden alueellisten alkuperien sekä ilmaston muutoksen huomioon ottamiseksi kasvien viherrakentamis- ja maatalouskäytössä, esimerkkilajien avulla.
- Raportti luonnonkasvien tuotannon mahdollisuuksista viherrakentamisen ja maatalouden tarpeisiin toimitusketjujen näkökulmasta.
Hankkeen toteuttaminen
Luonnonkasvien siementen tuottaminen ja käyttö kehittyvät kansainvälisesti selvästi Suomea nopeammin. Monissa maissa luonnonkasvien siementen tuottamiseen liittyvä liiketoiminta on laajamittaista. Useissa maissa on muodostettu standardeja, jotka varmistavat siementen ekologisten kriteerien toteutumisen, kun siemeniä käytetään esimerkiksi ekologisessa ennallistamisessa. Ekologisten kriteereiden huomioiminen on olennaista, jotta luonnonkasvien siementen käytöstä tulee biodiversiteettiä vahvistavaa ja luontokatoa estävää toimintaa.
Hanke toteutetaan neljän työpaketin avulla:
- TP1 Luonnonkasvien siementen ja taimien tuottamisen pelisäännöt ja käytännöt
- TP2 Luonnonkasvien siementen ja taimien tuotanto uutena liiketoimintamahdollisuutena
- TP3 Luonnonkasvien siementuotanto maatiloilla
- TP4 Luonnonkasvien käyttö ennallistamisessa ja maatalousympäristössä
TP1 Luonnonkasvien siementen ja taimien tuottamisen pelisäännöt ja käytännöt
Luonnonkasvien viherrakentamisen käytön olennaisin kysymys on käytettävän lajiston geneettinen sopivuus kyseisen alueen luonnonpopulaatioiden kanssa. Tämä työ edellyttää vahvaa tietopohjaa kasvilajien biologiasta ja kasvien alueellisen levinneisyyden tuntemusta. Tällä hetkellä markkinoilla on siemenmateriaalia, jonka alkuperä ei ole tarkkaan tunnettu ja sen laajamittainen käyttö voi johtaa paikallisten sopeutumien häviämiseen ja geneettiseen eroosioon samaan tapaan kuin koristekasvimateriaalin käyttö.
Luonnonkasvien käytön tulisi kuitenkin lähtökohtaisesti lisätä paikallista ja alueellista monimuotoisuutta eikä missään olosuhteissa vaarantaa tai vähentää sitä. Muualla Euroopassa, kuten Saksassa, on alkuperäkysymystä pyritty hallitsemaan luomalla siirtovyöhykkeet, joiden sisällä luonnonkasvimateriaalin siirtäminen on sallittua.
Tietopohjan suhteen hankkeen lähtökohdat ovat erinomaiset, koska Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämien Kasviatlaksen sekä Lajitietokeskuksen aineistot ovat suoraan käytettävissä mm. arvioitaessa mahdollisia luonnonkasvien siementen ja taimien tuotannon sekä käytön välisiä etäisyyksiä ja siirtovyöhykkeitä.
Kasvilajien käytön ainakin laajoissa ennallistamisohjelmissa tulisi lisäksi olla tarkoin dokumentoitua, jotta myöhemmin kasvien luonnollinen leviäminen voidaan ainakin jollain todennäköisyydellä erottaa ihmisavusteisesta. Tässä Lajitietokeskuksen palvelut ovat käytettävissä, siementen luonnonvaraisten keruupaikkojen sekä siementen ja taimien käyttökohteiden dokumentoinnissa ja tietokannan kehittämisessä.
Hankkeessa selvitetään ja kootaan mm. tämänhetkisen lainsäädännön ja sääntelyn suhde luonnonkasvien siementen ja taimien tuotantoon sekä niiden käyttöön. Vaikka laajamittainen luonnonkasvien siementen tuotanto täytyykin perustaa viljelyyn luonnonkeruun sijaan, on käytettävissä olevan siemenaineiston uudistaminen luonnonkannoista aika ajoin tarpeellista, koska viljellyt kannat muuttuvat ajan myötä vähemmän luonnontilaan ja enemmän peltoviljelyyn sopeutuneiksi. Lisäksi luonnonvaraisten populaatioiden mikroevolutiiviset muutokset luovat jatkuvasti uusia geeniyhdistelmiä ja diversiteettiä, joka on syytä pitää mukana tuotettaessa siemen- ja taimimateriaalia viherrakentamiseen ja ekologiseen ennallistamiseen.
Työpaketissa 1 selvitetään luonnonkasvien keräämisen ja lisäämisen suhdetta sääntelyn ja standardoinnin kehittämiseen:
- Nykyinen sääntely sekä sen kehittämistarpeet tulevaisuudessa
- Suomen olosuhteisiin sopivat yleispätevät säännökset kasvien keruulle
- Luonnonkasvien säilyttämisen ja lisäämisen standardit eri maissa ja alueilla
- Miten sääntelyä ja standardeja kehitetään siten, että niiden luomalle perustalle voi muodostua kannattavaa liiketoimintaa?
- Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja niiden ennakointi esimerkkilajien avulla
- Kasvilajikohtaisessa testaamisessa hyödynnettävä prosessi vaiheineen
- Lisäksi rakennetaan Lajitietokeskuksen tietokantaan valmius ottaa vastaan tiedot esimerkiksi ennallistamis- ja viherrakentamishankkeiden toimesta istutetuista kasvikannoista.
- Millaisia ovat parhaat käytännöt ja kansainväliset esimerkit – tapauksien kuvauksia.
Hankkeessa on mukana monia yhteistötahoja kaupungeista yrityksiin
Hankkeen toteuttamisesta vastaa konsortio, johon kuuluvat Suomen ympäristökeskus (Syke), Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus), Luonnonvarakeskus (Luke), Turun kaupunki, Vantaan kaupunki, Helsingin kaupunki, Tuleva luonto Oy ja Riistasiemen Oy.
Syke vastaa hankeen koordinaatiosta, tulosten jalkautuksesta, viestinnästä ja luonnonsuojelubiologisesta tutkimuksesta. Luomuksen vastuulla on yhdessä muiden toimijoiden kanssa määritellä luonnonkasvien siementen keräämisen ja tuottamisen pelisäännöt ja käytännöt. Hankkeen myöhemmässä vaiheessa Tuleva luonto Oy ja Riistasiemen Oy kehittävät yhdessä Luken ja kaupunkien kanssa luonnonkasvien siementen ja taimien tuotantoa sekä käyttöä maataloudessa ja rakennetussa ympäristössä.
Hankkeessa on mukana monia yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä, jotka ovat kehittämässä luonnonkasvien käyttöä omassa toiminnassaan hankeen linjauksien ja tuloksien pohjalta sekä osallistuvat käytännön kokeilutoimintaan. Mukana ovat ainakin seuraavat tahot: Riihimäen kaupunki, Tuusulan kaupunki, Lahden kaupunki, Salon kaupunki, Kouvolan kaupunki, Jyväskylän kaupunki, Espoon kaupunki, Metsä Group Oy, Rudus Oy, Valio Oy, Pihaperhosen taimisto Oy, Maisemasuunnittelu Hilla Maaria Karppinen Oy, Tefke Oy, Maa- ja kotitalousnaiset, Baltic Sea Action Group (BSAG) ja Rakennusteollisuus Ry. Lisäksi hankkeen käynnistyessä monia muita viheralanyrityksiä on kiinnostunut kehittämään luonnonkasvien siementen ja taimien tuotantoa.
Kylki-projektissa jalkautetaan luonnonkasvien käyttöä viherrakentamisessa
KYLKI – Kaupunkiseutu ja yritykset luontopositiivisuuden kirittäjinä -projekti on Vantaan kaupungin kanssa toteutettava paikallinen luonnonkasvihanke. Siinä luodaan alueen yrityksille uutta kasvupotentiaalia ja liiketoimintamahdollisuuksia kotimaisten luonnonkasvien käytön edistämiseksi viherrakentamisessa. Tavoitteena on kehittää konkreettisia toimintamalleja, jotka avaavat uusia markkinoita ja lisäävät kotimaisten kasvien tuotantoa ja käyttöä.
Lisätiedot
Myöhemmin hankkeessa käynnistyvät työpaketit
TP2 Luonnonkasvien siementen ja taimien tuotanto uutena liiketoimintamahdollisuutena
Luonnonkasvien siementen ja taimien tuotanto on kansainvälisesti organisoitunut pitkälle liiketaloudellisesti ja tuottajat ovat pääsääntöisesti yrityksiä. Yhdysvalloissa luonnonkasvien tuottajat voivat olla erikoistuneita esimerkiksi tietyn alueen, lajiryhmän tai luontotyypin kasvillisuuden tuottamiseen.
Tulevaisuudessa Suomessa voisi mahdollisesti olla monia luonnonkasvillisuuteen erikoistuneita, liiketoimintaa tekeviä toimijoita. Viherrakentamiseen tai muiden kohteiden soveltuvien luonnonkasvien lukumäärä voi olla useita satoja eri kasvilajeja. Monien kasvilajien siementen ja taimien tuottaminen vaatii lajikohtaista osaamista, mikä saattaa edellyttää siementen ja taimien tuottajien erikoistumista.
Työpaketissa 2 selvitettäviä kysymyksiä ovat muun muassa:
- Luonnonkasvien siementen keruun ja käsittelyn tavat ja tekniikat – lajikohtaisia tarkasteluita ja yleisiä toimintatapoja.
- Luonnonkasvien alkuperän dokumentointi osana liiketoimintaa
- Luonnonvaraisten siementen keruupaikkojen kestävä hyödyntäminen.
- Luonnonkasvien sopivat tuottamisen tavat – lajikohtaisia tarkasteluita ja yleisiä toimintatapoja.
- Luonnonkasvien tuotanto liiketoimintana – kansainvälisten tapauksien kuvauksia ja toimintatapojen hahmottamista.
- Liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttavat ulottuvuudet tuotannon alkuvaiheessa ja tuotannon vakiintuessa
TP 3 Luonnonkasvien siementuotanto maatiloilla
Työpaketissa kehitetään luonnonkasvien siementuotantoa maatiloilla sisältäen kasvustojen perustamisen, lannoituksen, kasvinsuojelun, koneellisen korjuun, sadon kuivauksen ja puhdistuksen. Työpaketissa kehitetään keskeisten luonnonkasvien kuten ahdekaunokin, puna-ailakin, keltamaitteen ja päivänkakkara siementen tuotantoa. Lajeja tarkennetaan luonnonkasvien siemeniä markkinoivien ja käyttävien tahojen toiveiden mukaan.
Aluksi perehdytään siementuotannoista olemassa olevaan tietoon sopivista kylvömääristä, lannoituksesta ja kasvinsuojelusta sekä tutkittavien luonnonkasvin yleisestä käyttäytymisestä. Lannoitusta ja kasvinsuojelua tutkitaan kenttäkoetekniikalla. Kenttäkokeet suunnitellaan kerätyn olemassa olevan tiedon perusteella.
Kasvinsuojelussa keskeistä on kestorikkakasvien hävittäminen ennen luonnonkasvien tuotannon aloittamista. Kasvupaikkaa on todennäköisesti vaihdettava muutaman vuoden välein monivuotisillakin luonnonkasveilla. Kemiallisen rikkakasvitorjunnan mahdollisuudet ovat käytännön toiminnassa heikot, koska niille tarvitaan vähintään minor use -hyväksyntä Suomessa. Se voi olla liian kallis ottaen huomioon tuotantoalojen mittakaavan.
Korjuutekniikan kehittämistä varten perustetaan suurempia tuotantoaloja, joilla haetaan mm. leikkuupuimuriin oikeat säädöt. Tässä voidaan hyödyntää myös tuottajien kasvustoja. Kuivaustekniikkaa ja siemenerien puhdistusta tutkitaan Luonnonvarakeskuksen koelaitteilla. Joidenkin luonnonkasvien kohdalla kaksivaiheinen korjuu voi olla tarpeellinen.
TP4 Luonnonkasvien käyttö ennallistamisessa ja maatalousympäristössä
Työssä hahmotetaan luonnonkasvien tuotannon käynnistysvaihe laajemmalle siirtymälle, jossa luonnon monimuotoisuuden hallinta liudentuu ympäristö- ja luonnonsuojelupuolelta maatalouden, puutarhatalouden ja vihertuotannon toimialoille.
Luonnonkasvien tuottamisessa ja käyttämisessä yhdistyy luonnontieteellistä ja luonnonsuojelubiologista asiantuntijuutta ja hallintoa puutarha- ja viheralan toimintaan. Luonnonkasvien siementen ja taimien tuotannossa ja käytössä yhdistyy luonnonsuojelun, ympäristöhallinnon, maatalous- ja puutarhatuotannon sekä viherrakentamisen toimintatavat. Yhdistelmä vaatii uudenlaista asiantuntijuuksien kenttien yhdistämistä ja käytäntöjä.
Työpaketin 4 tarkentavia kysymyksiä ovat:
- Millaista uudenlaista asiantuntijuutta ja osaamista luonnonkasvillisuuden käyttö vaatii?
- Miten luonnonsuojelun, maatalouden ja viheralan käytäntöjen tulee kehittyä, että luonnonkasvien käyttöä saadaan lisättyä laajemmin?
- Miten luonnonkasvien käyttö tulisi organisoida, että se muodostaa kysyntää kannattavalle liiketoiminnalle?
- Miten tuotannon ja käytön alun käynnistysvaihe kannattaa toteuttaa ja miten toiminta saadaan rutinoitumaan?
- Miten kehitetyt standardit voivat lisätä luonnonkasvien siementen ja taimien kysyntää?
- Millaisia käytäntöjä kansainvälisellä kentällä on muodostunut luonnonkasvien käyttöön?
- Millaisia kotimaisia tapauksia ja esimerkkejä tunnetaan?