Miksi BioAgora?
Vaikka tieto luonnon monimuotoisuuden tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä on Euroopassa jo hyvä ja uutta tutkimustietoa tuotetaan jatkuvasti, ei tämä tieto välttämättä saavuta luonnon monimuotoisuutta koskevaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Viime vuosina Euroopassa ja muualla maailmassa on kehitetty erilaisia tiedettä ja politiikkaa kytkeviä rajapintoja sekä erilaisia yhteistoimintaverkostoja (mm. Alternet). Edistyksestä huolimatta eri sektorien päättäjät, EU ja kansallisen politiikkavalmistelutyöhön osallistuvat viranomaiset tai poliittiset päättäjät hyödyntävät tutkimustietoa tehottomasti, jolloin myös tutkimustiedon vaikutukset jäävät vähäisiksi. Lisäksi eurooppalaisen tutkimustiedon kytkeminen vahvemmin osaksi politiikkaprosesseja ja päätöksentekoa vaatii helppokäyttöisen, mutta luotettavan palvelujärjestelmän.
BioAgora kehittää tiedepalvelua, joka vastaa nykyisiin ja tuleviin tietotarpeisiin luonnon monimuotoisuutta koskevan politiikkavalmisteluiden ja yhteiskunnallisten päätöksentekojen tueksi sekä vahvistaa tieteen ja politiikan vuoropuhelua rakentamalla tieteellisen tukipilarin EU-komission yhteydessä toimivalle Knowledge Center for Biodiversitylle (KCBD).
Mitä BioAgorassa tehdään?
BioAgora on 5-vuotinen hanke, joka yhdessä 22 partnerin kanssa kehittää uudenlaista tiedepalvelua Euroopassa. Palvelun kehittämiseksi projektissa toteutetaan mm. yhteistoimintaverkosto- ja politiikka-analyysejä, arvioidaan EU:n rahoittamien tutkimushankkeiden tietotasoa sekä vahvistetaan päättäjien taitoja hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa tehokkaasti ja tieteen tuottajien politiikkavaikuttavuutta. Lisäksi hankkeen yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää EU:n uuden biodiversiteettistrategian tavoitteiden tehokasta jalkauttamista jäsenvaltioissa kriittisesti arvioimalla, mitkä nykyiset politiikkatoimet, yhteiskunnalliset rakenteet tai omaksutut käytänteet ja toimintamallit estävät tai mahdollistavat tavoitteiden edistämisen. Projektissa toteutetaan useita havainnollistavia tapaustutkimuksia (eng. demonstration cases), joissa analysoidaan erilaisia toimia ja malleja, sekä kehitetään uusia käytäntöjä, jotka kaventavat tieteen, käytännön toiminnan ja politiikan välistä kuilua. Luotua tietopohjaa hyödynnetään tiedepalvelun kehittämiseen.
BioAgoran tavoitteena on:
- Kehittää avoin ja luotettava toimintamalli tiedepalvelulle, jota testataan ja kehitetään hankkeen aikana. Lopullinen tiedepalvelu on valmis 2027.
- Kehittää havainnollistavia tapaustutkimuksia (demonstration case) EU:n eri jäsenvaltioissa sekä Norjassa ja Iso-Britanniassa, jotka kirittävät EU:n biodiversiteettistrategian sitoumuksien toteuttamista.
- Analysoida nykyistä tieteen ja politiikan välistä rajapinnan kenttää sekä arvioida käytössä olevia luonnon monimuotoisuuden suojelua tukevia tai estäviä toimintamalleja ja politiikkatoimia sekä nykyistä biodiversiteettiä koskevaa tietotasoa Euroopassa.
- Vahvistaa EU:n päättäjien ja tutkijoiden valmiuksia edistää luonnon monimuotoisuuden kestävyysmurrosta eri tasoilla (paikallinen, alueellinen, Eurooppa, globaali).
- Sitouttaa laaja joukko eri toimijoita poliittisista päättäjistä tutkijoihin, yrityksiin ja kansalaisiin.
BioAgoran filosofiana on, ettei tiedepalvelu ole ainoastaan yhdensuuntainen, päätöksentekoa tukeva järjestelmä, vaan pikemminkin ’agora’ eli kokoontumispaikka, jossa nykyiset ja tulevat tutkijat voivat jakaa oman asiantuntemuksensa, kokemuksensa ja tuotteensa yhdessä tukeakseen biodiversiteettiä koskevien toimien vauhdittamista ja kestävyysmurroksen kiihdyttämistä EU:ssa.
BioAgoran lanseeraustilaisuus
BioAgora lanseeraustilaisuus järjestettiin hankkeen aloituskokouksen yhteydessä Helsingissä marraskuussa 2022. Katso alla oleva video ja tutustu hankkeen sisältöihin ja suunnitelmiin tiedepalvelun kehittämiseksi. Tilaisuus ja tekstitys ovat saatavilla englanniksi.
Lisätietoja
Hankkeen vastuullinen koordinaattori:
Kaisa Korhonen-Kurki, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +358 50 473 3095
BioAgora-hanke saa rahoitusta Euroopan Unionilta. Esitetyt näkemykset edustavat kuitenkin ainoastaan hankkeen omia, eivätkä välttämättä EU:n tai Euroopan komission (Horisontti Euroopan) näkemyksiä. Näin ollen EU:ta tai rahoittajaa ei voida pitää niistä vastuullisena.