Hankkeen tausta
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Maankäyttösektori on sekä merkittävä hiilidioksidinielu että hiilidioksidipäästöjen lähde. Päästöjen pienentämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan tarkkaa ja ajantasaista tietoa maankäytöstä ja sen muutoksista kansallisen ja paikallisen päätöksenteon tueksi ja lähtötiedoiksi kansainvälisiin raportointeihin. Suomessa maankäyttö- ja maanpeitetietoa kerätään ja ylläpidetään eri lähtökohdista ja menetelmillä useissa organisaatioissa. Tiedot on tallennettu eri järjestelmiin ja niiden yhdistäminen kattavaksi maankäyttöaineistoksi on haastavaa. Maa- ja metsätalousministeriö on selvittänyt tietotarpeita liittyen maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden tietopohjaan osana nykyisen hallitusohjelman maankäyttösektorin ilmasto-ohjelmaa.
Hankkeen tavoitteet
Yhteisen tietopohjan kehittäminen maankäytön ja sen muutosten seurannalle-hankkeen tavoitteena on:
1) Parantaa maankäyttöä ja sen muutoksia kuvaavaa tietopohjaa (tarkkuutta, ajantasaisuutta ja käytettävyyttä) raportoinnin, suunnittelun, seurannan ja päätöksenteon pohjaksi;
2) Tuottaa maankäyttöä ja sen muutoksia kuvaavia tietotuotteita, joissa yhdistetään ja jatkojalostetaan eri toimijoiden tuottamia aineistoja.
3) Luoda maankäyttötietoa tuottaville organisaatioille yhteinen toimintamalli, joka mahdollistaa maankäytön ja sen muutostiedon säännöllisen seurannan;
Hankkeessa täsmennetään ja priorisoidaan erilaisten sidosryhmien ja vaatimusten tietotarpeita liittyen maankäyttöön ja sen muutoksiin. Olemassa olevia paikka- ja kaukokartoitustietoja sekä muita tietolähteitä hyödynnetään, ja arvioidaan käytettävissä olevien aineistojen soveltuvuus täsmennettyihin tietotarpeisiin nähden. Tarvittaessa aineistoja täydennetään tuottamalla uutta tietoa. Pilottialueilta tuotetaan tietotarpeiden mukaisia maankäyttötietotuotteita. Hankkeessa luodaan organisaatioille yhteinen toiminta/hallintamalli tukemaan maankäytön ja sen muutoksien seurantaa.
Hankkeen toteutus
Hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen johdolla Maanmittauslaitoksen, Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston ja Suomen metsäkeskuksen yhteistyönä.
Hankkeen viestintä ja vuorovaikutus toteutettiin yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön, Tieto-ohjelman yhteistyöryhmän ja muiden sidosryhmien kanssa. MMM on viestinyt hankkeesta osana Nappaa hiilestä kiinni – ohjelmaa.
Hanke on päättynyt.
Hankkeen työpaketit
Hanke jakautui kuuteen eri työpakettiin, joissa edettiin maankäytön ja sen muutosten seurantaan kohdistuvista tietotarpeista koko maan kattavien tietotuotteiden tuotantoon ja julkaisuun.
Työpaketti 1. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden tietopohjaan liittyvien tietotarpeiden täsmentäminen
Koko projektin lähtökohtana ovat toimineet Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) tieto-ohjelman työpajoissa (v. 2019-2020) tunnistetut ja kerätyt maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden tietopohjaan liittyvät tietotarpeet, joita oli yhteensä 69. Ensimmäisessä työpaketissa täsmennettiin ja priorisoitiin näitä tietotarpeita.
Tietotarpeita täsmennettiin iteratiivisesti siten, että tietotarpeiden työstö hankkeen sisäisesti ja sidosryhmien (ml. hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden keskeiset tiedon tuottajat ja käyttäjät) konsultaatiot vuorottelivat tietotarpeiden täsmentämiseksi ja karsimiseksi hankkeen tarkoituksiin.
Tietotarpeet ryhmiteltiin eri päämaankäyttöteemojen mukaan. Tärkeimmiksi tietotarpeiksi nousivat metsäteeman osalta metsäkatoalueiden tunnistaminen sekä metsätalouden maan, nk. metsämaskin ja sen maaluokkien tunnistaminen. Suot ja kosteikot teemassa KHK-inventaarion kannalta keskeisimpinä tarkennettavina suo- ja kosteikkoluokkina pidettiin turvetuotantoalueita sekä ennallistettuja ja maatalouden kosteikoita. Maatalousmaateemasta tärkeimpänä tietotarpeena pidettiin maatalousmaihin yhdistettävää maaperätietoa, ennen kaikkea turvemailla sijaitsevien peltojen tunnistamista, uusia maatalousmaita, käytöstä poistuneita maatalousmaita sekä metsitettävät peltoja. Rakennetun alueen teemasta tärkeimpinä tietotarpeina pidettiin rakennetun alueen viheralueiden sekä erilaisen pinnoitetun ja pinnoittamattoman alueen rajausta aiempaa tarkemmalla erotuskyvyllä.
Työpaketti 2. Tietotarpeiden ja nykyisten tietoaineistojen vertailu ja kehittämiskohteiden valinta
Toisessa työpaketissa verrattiin TP1:ssä täsmennettyjä tietotarpeita ja nykyisiä tarjolla olevia paikkatietoaineistoja. Nykyiset aineistot kartoitettiin teemoista metsät, suot ja kosteikot, maatalousmaa sekä rakennettu alue. Tietotarpeiden pohjalta arvioitiin nykyisten aineistojen puutteita ja ongelmia.
Työpaketissa 3. työstettävä kehittämiskohteet valittiin aineistojen käytettävyyden ja toteutettavuuden perusteella, ottaen huomioon Mammutin tavoitteet sekä muut käynnissä olevat projektit.
Työpaketti 3. Menetelmäkehitys pilottialueilla
Priorisoitujen tietotarpeiden ja aineistoarviointien pohjalta kolmannessa työpaketissa kehitettiin ja tuotettiin useita maankäyttöä ja sen muutoksia kuvaavia (paikka)tietotuotteita neljään maankäyttötyypin mukaiseen teemaan: metsät, suot ja kosteikot, maatalousalueet ja rakennettu maa. Kustakin kehitettävästä paikkatietotuotteesta tuloksena tulee olemaan pilottialueet kattava paikkatietoaineisto/tietotuote, alustava kuvaus menetelmästä, jolla tieto tuotetaan, kehittämisehdotukset lähtötietoihin, sekä ehdotus tiedontuotantoprosessista vastuineen. Tietotuotteita on pilotoitu kahdelta alueelta, laajennetulta Etelä-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta.
Lisäksi kolmannessa työpaketissa on kehitetty paikkatietoaineistoihin perustuvaa kasvihuonekaasuinventaario-laskentaa sekä MML:n maastotietokannan päivitysprosessin ajantasasaisuutta ja ylläpitoprosessia erilaiseen vihjetietoon (mm. rekisterit, kaukokartoitustuotteet) perustuen.
Työpaketti 4. Toiminta/hallintamallin kehitys maankäytön seurannalle
Työpaketissa selvitettiin eri maankäyttötietoa tuottavien organisaatioiden vastuita, työnjakoa ja resurssitarpeita. Tuloksena on kuvaus kunkin pilotoitavan (paikka)tietotuotteen osalta maankäyttötietoa tuottavien organisaatioiden tiedontuotannolliset roolit ja vastuut, työnjako sekä tiedontuotannon aikataulu. Työpaketin veti ja pääosin toteutti Spatineo Oy.
Osana hallintamallia toteutettiin arvopuuanalyysi hankkeessa muodostettavista tietotuotteista. Arvopuuanalyysi on tavoitetarkastelu, jossa visuaalisen esitystavan avulla osoitetaan ja havainnollistetaan, miten tietotuotteet tukevat maankäyttösektorin ilmastotavoitteita. Mammutti-hankkeessa arvopuuanalyysiä on käytetty Mammutti-tietotuotteiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Arvopuuanalyysissä tiedon tuottajat ja lähtöaineistot linkitetään tietotuotteisiin, jotka puolestaan linkitetään tietotuotteiden mahdollistamiin toimenpiteisiin ja maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin. Tärkeää tietoa tietotuotteiden käyttötapauksista sekä tuotteista saatavista hyödyistä saatiin haastattelemalla tietotuotteiden käyttäjiä.
Työpaketit 5. ja 6. Koko maan kattavien tietotuotteiden tuotanto ja niiden julkaisu
Työpaketissa 5. ja 6. jatkettiin tietotuotteiden kehitystä saadun palautteen perusteella sekä tuotettiin koko maan kattavat paikkatietoaineistot. Aineistojen tuotanto pyrittiin kytkemään jo olemassa olevaan aineistotuotantoon mahdollisuuksien mukaan. Tietotuotteet ovat ennallistettujen soiden aineistoa lukuunottamatta avoimia ja siten helposti eri organisaatioiden ja tahojen käytettävissä. Aineistot on julkaistu organisaatioiden omien avoimen tiedon palvelujen kautta. Tuotetut tietotuotteet olivat:
- Metsämaski (SMK)
- Puustomaski (SMK
- Metsämaskin alan vuotuiset muutokset (SMK)
- Maatalousmaa 2020 ja 2021 (Syke)
- Käytöstä poistunut maatalousmaa 2000-2020 (Syke)
- Käytöstä poistunut maatalousmaa vertailu 2010-2016-2020 (MML)
- Maastotietokannan maatalousmaa ja niitty 2010, 2016, 2020 (MML)
- Turvetuotantoalueet ja niiden jälkikäyttö (Syke)
- Yhdistelmäaineisto ennallistetuista soista (julkaisematon)
- Rakennettu maankäyttö 2021 (Syke)
- Rakennetun maankäytön muutos 2017-2021 (Syke)
- Maanpeite 2m 2022 (ja myös kasvillisuuden korkeudella) (Syke)
Tietotuotteiden arviointi kasvihuonekaasuinventaarion (KHKI) tarpeiden näkökulmasta
Hankkeen tavoitteena oli parantaa maankäyttöä ja sen muutoksia kuvaavan tietopohjan tarkkuutta, ajantasaisuutta ja käytettävyyttä. Tietotuotteita arvioitiin myös kasvihuonekaasuinventaarion (KHKI) tarpeiden näkökulmasta. Tietotuotteista laskettuja maankäyttöluokkien pinta-aloja ja niiden välisiä muutoksia verrattiin KHKI:n mukaisiin aloihin. Projektissa analysoitiin luokitusten yhteensopivuutta, ajantasaisuutta, tietosisältöä esim. kasvipeitteellisyydestä ja tuotettujen tietojen käytettävyyttä KHKI:n tarpeisiin. Lisäksi arvioitiin tietotuotteiden laatua KHKI:n raportointiohjeisiin ja LULUCF-asetukseen nähden. Tietotuotteista saadaan uutta tietoa mm. rakennetun alueen kasvipeitteellisyydestä, aineistojen yhdistämisen ansiosta paremmin ajantasaistettua tietoa eri teemoista. Aineistojen välillä on eroavaisuuksia luokituksissa, joka tulee huomioida tietotuotteiden käytössä. Tietotuotteet ovat kuitenkin arvokas aineisto KHKI:n näkökulmasta.
Hankkeesta kirjoitettua
Mammutti-hankkeesta kirjoitettuja asioita löydät täältä:
- Tarkka ja ajantasainen tieto maankäytöstä tukee ilmastotavoitteita - Syken julkaisema uutinen 15.5.2023
Globaalien ongelmien ratkaisussa tarvitaan yhteistyötä ja paikkatietoa - Digitalisaatio- ja kehitysjohtaja Jani Kylmäahon MML blogikirjoitus (Blogi 19.12.2022)
Osallistu Mammutti tietoiskuihin tammikuussa - uutinen (Hiilestä kiinni uutiskirje 12-2021)
Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii yhteentoimivaa ja ajantasaista tietoa maankäytöstä - yhteisartikkeli (Positio-lehti 3/2021)
Mammutin matka jatkuu - hankekatsaus (Hiiilestä kiinni uutiskirje 4-2021)
Lisätietoja
Erikoissuunnittelija Elise Järvenpää Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi