Siirry pääsisältöön

Suunnittelun välineitä ja työkaluja ilmastokestävyyden vahvistamiseksi Oulujoen vesistöalueella (ARVOVESI 2)

  • Kesto: 2023 - 2024
  • Vaihe: Päättynyt

ARVOVESI2-hankkeen tavoitteina on 1) neuvotella sidosryhmien kanssa Oulujoen vesistöalueen vesistövision toimeenpanon organisoinnista ja koordinaatiotahosta sekä jatkorahoituksesta ja 2) pilotoida kahdella valuma-alueella monitavoitteista valuma-aluesuunnittelun lähestymistapaa. Paikkatiedolla tunnistetaan ensin prioriteetti-alueita, joille etsitään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja maanomistajien kanssa. Tuloksena on ilmasto- ja vesistöviisas yleissuunnitelma maa- ja metsätalouden toimenpiteistä.

Projektin johto
Mika Marttunen
Projektiryhmä
Jarno Turunen, Satu Räsänen
Rahoittajat
Euroopan aluekehitysrahasto, Suomen ympäristökeskus (Syke), Oulu, Muhos, Vaala, Utajärvi, Paltamo, Sotkamo, Suomussalmi, Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Fortum Power and Heat, Oulun Energia, UPM Energy, Terrafame ja Sotkamo Silver
Yhteistyökumppanit
Metsähallitus, ProAgria Oulu, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Tapio, Oulun kaupunki, Muhos, Vaala, Utajärvi, Paltamo, Sotkamo, Suomussalmi, Kajaanin kaupunki, Kuhmo, Hyrynsalmi, Fortum Power and Heat, Oulun Energia, UPM Energy, Terrafame, Sotkamo Silver
Aihealue
Vesi, Yhdyskunnat

Taustaa

ARVOVESI-hankkeessa tuotettiin vuosina 2020–2023 hyvin monipuolisesti tietoa ja koottiin sidosryhmien näkemyksiä Oulujoen vesistöstä, sen kehitysnäkymistä ja -mahdollisuuksista liittyen vesien ekologiseen tilaan, valuma-alueen maankäyttöön, vesivoimaan ja säännöstelyyn, kaloihin ja kalastukseen sekä matkailuun, elinkeinoihin ja aluetalouteen. Neuvottelukunnassa laadittiin Oulujoen vesisöalueen vesistövisio ja sen tavoitteet (70 kpl) ja niitä tukevat toimenpiteet (65 kpl).

Vesistövisio on keskeinen alueellinen suunnitelma ilmastonmuutoksen vesistövaikutuksiin varautumiseksi. Toimenpiteet lieventäisivät toteutuessaan monin tavoin ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia vesistön tilalle ja käytölle sekä edistäisivät ilmastonmuutokseen sopeutumista. Oulujoen vesistövision täytäntöönpano on kriittisessä vaiheessa, sillä vision toimeenpanoa edistävää taustaorganisaatiota ja koordinaatioon vaadittavaa rahoitusta ei ole alustavissa neuvotteluissa löytynyt.

Vesistövisiohankkeessa esitettiin hyvien käytäntöjen laajamittaista käyttöönottoa maa- ja metsätaloudessa. Tarvetta olisi pilottihankkeille, joissa haettaisiin monihyötyisiä ratkaisuja yli tilarajojen; ratkaisuja, jotka parantaisivat tilojen ilmastokestävyyttä ja olisivat samanaikaisesti ilmaston, vesien tilan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta nykyistä parempia. Pilottihankkeet ja niiden tulokset voisivat rohkaista myös muita maanomistajia vesistöalueella hyvien käytäntöjen soveltamiseen. Maa- ja metsätalouden tuki- ja kannustejärjestelmissä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia (CAP27 ja metka). Haasteena on saada valuma-alueen laaja-alainen suunnittelu ja paikallinen suunnittelu, kuten metkan suometsien hoitosuunnitelmat ja maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimenpiteet ja muut kunnostushankkeet, toimimaan saumattomasti yhdessä.

Tavoitteet ja tehtävät

Arvovesi 2 -hankkeella on kolme päätavoitetta. Ensimmäinen päätavoite on neuvotella keskeisten sidosryhmien kanssa vesistövision toimeenpanon koordinaatiotaho ja laatia sopimus siitä, kuinka koordinaatiotyö jatkossa rahoitetaan (työpaketti 1). Koordinaattorin tehtävä on edistää vesistövisioon kirjattuja toimenpiteitä hankkeina ja etsiä toimenpiteille rahoitusta alueen sidosryhmien tuella. Hankkeessa arvioidaan erilaisia vaihtoehtoisia tapoja vesistövision täytäntöönpanon organisoimiseksi ja sitä, onko Iijoella sovellettava malli (Iijoki-sopimus) toimiva myös Oulujoella. Hankkeessa laaditaan ehdotus sopimusmallista, jossa sovitaan jatkotyön organisoinnista ja rahoitusmallista.

Hankkeen toisena päätavoitteena on pilotoida SysteemiHiili-hankkeessa kehitettyä kaksivaiheista lähestymistapaa, jonka avulla voidaan ensiksi laajemmalla valuma-aluetasolla paikkatietoaineistoja monipuolisesti hyödyntäen tunnistaa ne osavaluma-alueet, joissa on suuri tarve ja potentiaali vesistökuormituksen vähentämiselle, vesien pidättämiselle, luonnon monimuotoisuuden parantamiselle ja kasvihuonekaasujen vähentämiselle.

Seuraavassa vaiheessa valitulla valuma-alueella tiiviissä vuoropuhelussa alueen maanomistajien, neuvontajärjestöjen ja muiden keskeisten osapuolien kanssa etsitään ratkaisuja tunnistettuihin haasteisiin keskeisinä pidettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lopputuloksena on yleissuunnitelmatasoi nen suunnitelma, jossa ratkaisuja on etsitty sekä tilatasolla että tila- ja sektorirajat ylittäen. Suunnitelmat laaditaan niin, että ne palvelisivat myös metkan suometsien hoitosuunnitelmien laadintaa, sekä CAP-tukihakemusten laadintaa. Tarkoitus on, että suunnitelmat toimisivat yleisemminkin mallina laadukkaasta valuma- aluesuunnittelusta (työpaketti 2).

Hankkeesta viestitään monikanavaisesti neuvottelukunnalle, maanomistajille ja muille sidosryhmille. Hankkeessa järjestetään kaksi webinaaria valuma-aluetasoisesta vesienhallinnan ja ilmastotoimien suunnittelusta. Viestinnän vastuulla on myös järjestää neuvottelukunnan kokoukset, tupaillat maanomistajille pilottialueilla (työpaketti 2) sekä maastoretket neuvottelukunnalle ja sidosryhmille (työpaketti 3).

Lisätietoja

Hankkeen projektipäällikkö, ryhmäpäällikkö Mika Marttunen, puh. +358 295 251 411, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä

ARVOVESI-hankkeen verkkosivut

Esite vesistövisiosta

Kuva