Tavoitteet
YKR-demo-hanke edistää kestävän yhdyskuntarakenteen toteutumista kaupunkiseuduilla. Hanke on kaksivuotinen, ja Syke toteuttaa sitä yhteistyössä ympäristöministeriön, Väyläviraston ja ARAn kanssa. Mukana on yhdeksän kohdealuetta, joilla pohditaan ratkaisuja käytännön suunnittelukysymyksiin ja tutkitaan yhdyskuntarakenteen kehitykseen vaikuttavia ilmiöitä. Tutkimusta tehdään tiiviissä yhteistyössä paikallisten suunnittelijoiden ja toimijoiden kanssa. Hankkeen päätavoite on välittää tietoa hyvistä suunnitteluratkaisuista meneillään olevaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistukseen.
Tutkimusalueet
Tutkimusalueiksi haettiin kuntia, kaupunkeja, kaupunkiseutuja ja maakuntia vuodenvaihteessa 2018–2019. Mukana olevat tutkimusalueet ja niiden suunnittelukysymykset ovat erilaisia. Hankkeessa tutkitaan muun muassa ilmastonmuutoksen hillintää yhdyskuntarakenteen kehittämisen avulla, väestöltään vähenevien alueiden suunnittelua sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittamista.
Tulokset
Tapaustutkimusten tuloksista koottiin teemakohtaisia tietoiskuja, opasmateriaaleja sekä suunnittelu- ja politiikkasuosituksia. Näin ne ovat laajasti käytettävissä kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa, vaikutusten arvioinnissa ja ohjausjärjestelmien kehittämisessä. Hankkeen loppuraportti:
Tapaustutkimusten raportit
Helsingin seudulla tutkittiin ja mallinnettiin kaupunkikudosten alueita: jalankulku-, joukkoliikenne- ja autokaupunkia. Kehitetty menetelmä mahdollistaa maankäytön, liikenteen ja palveluiden suunnittelun kokonaisuutena, tukee liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista ja muodostaa yhtenäisen aineiston kaupunkiseudun suunnittelun tueksi.
- Tiitu ym. (2018). Helsingin seudun kaupunkikudokset 2016, 2030 ja 2050 -loppuraportti (pdf, 5 Mt)
- Helsingin seudun kaupunkikudokset -paikkatietoaineisto
Vihdissä tutkittiin taajamakeskuksen kytkeytymistä mahdolliseen Esa-radan asemanseutuun. Näkökulmana oli kolmen kaupunkikudoksen malli, jossa tunnistetaan kävely-, joukkoliikenne- ja autokaupungin kudosten elementtejä ja mahdollisia konflikteja.
Lappeenrannassa tunnistettiin keinoja keskustan reunavyöhykkeen kehittämiseksi. Tutkimuksessa keskityttiin etenkin työpaikkojen ja kaupan sijoittumiseen. Analyyseissä tarkastelunäkökulmana oli kolmen kaupunkikudoksen malli paikallisella tasolla kuten Vihdin tapaustutkimuksessa.
Kuopion kaupunkiseudulla pohdittiin kuntaliitosten jälkeistä suunnittelua ja kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Näkökulmana oli etenkin palveluverkon ja tarkemmin kouluverkon kehitys ja suunnittelu.
Mikkelin kaupunkiseudulla keskityttiin maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukseen ja muodostettiin kehityskuva väestöään menettävälle alueelle.
Kajaanissa perehdyttiin erityyppisten asuinalueiden dynaamiikkaan ja vetovoimatekijöihin. Tapaustutkimuksessa tutkittiin asukkaiden sijoittumisen muutoksia ja analysoitiin maaseutu- ja kaupunkimaisten asuinalueiden kehityskulkuja.
Turun seudulla tarkasteltiin muuttoliikkeen ja asumisen dynamiikkaa sekä niiden vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehitykselle.
Oulun seudun ja Pohjois-Pohjanmaan tapaustutkimuksen tavoitteena oli tutkia työpaikka-alueiden merkitystä Oulun kaupunkiseudulla ja maakunnan aluerakenteessa. Näkökulmina tutkimuksessa olivat työpaikka-alueiden kestävyys ja elinvoimaisuus.
Tampereella toteutettiin ilmastovaikutusten arviointimenetelmä yleiskaavoituksen tueksi. Suomen ympäristökeskus oli mukana kehittämässä laskentamallia.