Siirry pääsisältöön

Yritysten vesivastuullisuuden edistäminen ELY-keskusten vesienhoitotyössä (YRVELY)

  • Kesto: 2022 - 2023
  • Vaihe: Päättynyt

Projektissa edistetiin yritysten vesivastuullisuuden tähän mennessä vähemmän huomiota saanutta ulottuvuutta: veden laadulliseen tilaan vaikuttamista arvo- ja hankintaketjujen hallinnan kautta.

Projektin johto
Pia Högmander
Projektiryhmä
Suvi Sojamo, Jani Salminen, Outi Penttilä
Rahoittajat
Ympäristöministeriö, ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan ELY-keskus
Yhteistyökumppanit
YM, MMM, TEM, ELY-keskukset, ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden toimijat
Aihealue
Kestävyysmurros, Kiertotalous, Vesi, Meri

Taustat

Alueellisella tasolla on nostettu esiin tarve uusille keinoille vaikuttaa vesien laadulliseen tilaan. Yritysten vesivastuusitoumukset tunnistetiin hiljattain Vesivastuu 2030-hankkeessa uudenlaiseksi, toiminnanharjoittaja- ja arvoketjulähtöiseksi lähestymistavaksi asiaan. Sitoumusten edistämistä koskeva ohjauskeino ”Vesivastuusitoumusten edistäminen alueellisella tasolla” on sisällytetty syksyllä 2021 päivitettyyn Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun ohjeistukseen koskien yhdyskuntia, haja-asutusta ja teollisuutta sekä lisätty teollisuutta ja kaivostoimintaa koskevaksi VN:n hyväksymiin vesienhoitosuunnitelmiin kaudelle 2022–2027.

Yritysten vesivastuullisuudella tarkoitetaan veden käyttöä, joka on sosiaalisesti ja kulttuurisesti oikeudenmukaista, ympäristön kannalta kestävää ja taloudellisesti kannattavaa, ja jonka käytänteet kehitetään yhdessä sidosryhmien kanssa. Vesivastuullisuuden perusta on, että yritykset toimivat lainsäädännön ja lupaehtojen mukaisesti. Vesivastuutoimenpiteet on tarkoitettu lainsäädännön toimeenpanon tueksi ja vastuullisuuden kehittämiseksi minimivaatimuksia pidemmälle, yhteisesti tunnistettuihin kriittisiin teemoihin keskittyen. 

Kansallinen vesivastuusitoumus tarjoaa yritysten vesivastuullisuuden kehitystyölle periaatteet ja työkalut.

Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit. Vesivastuu2030-hankkeen loppuraportti.

Yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2022–2027 ja lausuntopalaute. Päivitetty 27.8.2021.

Tavoitteet

Projektissa painotettiin ja edistettiin yritysten vesivastuullisuuden tähän mennessä vähemmän huomiota saanutta ulottuvuutta: veden laadulliseen tilaan vaikuttamista arvo- ja hankintaketjujen hallinnan kautta vesienhoidon toimenpiteiden 2021 päivitetyn suunnittelun ohjeistuksen mukaisesti. 

Projektin päätavoite oli löytää uusia, toimija- ja arvoketjulähtöisiä keinoja vesien laadullisen tilan parantamiseen Suomessa vesivastuulähestymistapaa hyödyntäen ja soveltaen. Projektin alatavoitteet olivat: 

  1. Perehdyttää ELY-keskusten henkilöstöä yritysten vesivastuullisuuden periaatteisiin, toimintamalleihin ja käytänteisiin ja kehittää yhdessä ELY-keskusten kanssa toimintatapoja, joiden avulla voidaan osallistaa yrityksiä entistä vahvemmin vesienhoitoon vesivastuusitoumusten kautta sekä tukea yrityksiä toimintansa kehittämisessä vesienhoidon tilatavoitteiden mukaisesti. 
     
  2. Pilotoida yritysten kanssa vesivastuusitoumusta toimintamallina, joka tukee samanaikaisesti sekä yritysten vesiriskien hallintaa että vesienhoidon toimeenpanoa, keskittyen tavoitteiden asettamiseen ja arvoketjun ympäristövaikutusten kustannustehokkaaseen hallintaan vesistövaikutuksiltaan merkittävissä elintarviketeollisuuden arvoketjuissa.
     
  3. Tunnistaa vesienhoidon kannalta kriittisten toimialojen vesivastuullisuuden erityispiirteitä ja tukitarpeita, joihin ELYt voivat vastata. 
     
  4. Selvittää mahdollisuuksia ELYjen elinkeino- ja ympäristövastuualueiden yhteistyön tiivistämiselle vastuullisen yritystoiminnan kehittämisessä.

Yrityspilotit

Vesien laadullisen tilan kannalta keskeiseltä elintarviketeollisuuden toimialalta olevien yrityspilottien kanssa (Apetit, Atria, Fazer, Sinebrychoff, S-ryhmä, Viking Malt) testattiin vesivastuusitoumuksen tavoitteiden määrittelyä ja tunnistetiin keinoja vesienhoidon tavoitteiden näkökulmasta keskittyen etenkin arvoketjun hallintaan. Piloteissa tarkasteltiin erityisesti sopimustuotantoa arvoketjun vastuullisuuden ja alkutuotannon käytäntöjen kehittämisen keinona. Tuloksia validoitiin laajemman yritysjoukon ja ELY-keskusten kanssa haastatteluissa ja työpajoissa. 

Projektissa tarkasteliin myös, mitä tietoa ja minkälaisia vuorovaikutuksen alustoja ja keinoja ELYt voivat tarjota yritysten toiminnan vesivastuullisuuden kehittämiseksi. 

Lisätietoa:

Tutkija Pia Högmander Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 252 028.